mitä varusteita heillä oli yms. Eräs tsekkiläinen keskiajan harrastajaseura haluaisi liittää kokoelmiinsa hakkapeliittoja.
Linkkejä kuviin vaatteista jms. sekä materiaalia, mitä löytyy?
Linkkejä kuviin vaatteista jms. sekä materiaalia, mitä löytyy?
Miltä hakkapeliitat
näyttivät ja
16896
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://images.google.fi/images?q=hakkapeliitta&sourceid=navclient-ff&ie=UTF-8&rlz=1B3GGGL_fiFI234&um=1&sa=N&tab=wi
Tyypillisellä hakkapeliitalla oli ilmeisesti aika lailla standardi Ruotsin ratsuväen varustus 30-vuotisen sodan alussa.
Varusteet olivat melko koristelemattomia ja monesti jokin suojusten osa puuttui.
Vaikka ratsuväellä kuului olla kaksi pistoolia, hakkapeliitoilta puuttui monesti toinen niistä.
Sodan myöhemmässä vaiheessa varusteet alkoivat olla jo samoja, kuin muillakin.
Kumpujen yöstä. Siellä on hyviä kuvia.
Hakkapeliitat olivat pienikokoisilla hevosilla ( 130 cm) ratsastavia pieniä miehiä ( keskimäärin 155 cam). Päässä oli kypärä tai hatun sisällä rautakehikko. Rintapanssari oli tai ei. Hevoset eivät jaksaneet kantaa täysin panssaroitua sotilasta. Kahta pistoolia varten oli 16 laukausta kumpaankin. Tärkein ase oli pitkä miekkä. Teho perustui rajuun päälleratsastamiseen, joka saatettiin joutua uusimaan toistakymmentä kertaa.Suomalaiset hakkapeliitat katsottiin valiojoukoksi,joskaan ei kaikkein parhaimpiin. Niitä olivat skottilaiset ja saksalaiset sekä balkanilaiset palkkasoturit.
pienestä koosta on tullut. Eivätkö kaikki, myös ritarit olleet 150 cm pitkiä tuohon aikaan (ainakin haarniskoiden koosta päätellen)?
Epäilen suuresti, että pohjoinen hakkapeliitta oli tuon ajan keskipituuksissa sieltä pitemmästä päästä. Taas tätä tosiasioiden vääristelyä haukkua hakkapeliittoja pieniksi!
Hei, haloo.
Ainakin senaikaisten hevosten koon näet, kun käyt Tukholman Livrutskammaressa tai Pariisin Invaliidikirkossa.
Tukholmassa on täytettynä Kustaa II Aadolfin hevonen ja Pariisissa Napoleonin. Molemmat ovat pieniä kaakkeja nykyhevosiin verrattuina.
keskipituus oli tuolloin noin 155 cm, korkeintaan. Tietysti oli pitempiäkin. Saksalaiset, ruotsalaiset, skotit ja balkanilaiset palkkasoturit olivat yleensä kookkaampia.Suomalaisten pienelle koolle ja pienille maalaishevosille naureskeltiin.
Taistelijoina suomalaiset olivat hyviä. Toisaalta tappiot olivat suuret. Suomalainen ratsuväki muodostettiin kokonaan uudelleen ainakin neljästi vuosina 1630-48. Lisäksi tarvittiin vuosittainen 30% täydennys.
keskipituus oli kyllä paljon parempi. Lähteenä on ihmisten hautojen luut. Eli ei me olla bygmejä. Keskipituus on kyllä parantanut euroopplaisia enemmän.
Ennen taistelua kaikki miehet ryhtyivät teroittamaan miekkojaan. Se oli koomisen näköistä. Kuri oli porukan sisäistä. Jos joku käänsi selkensä taistelussa häntä ei enää kohdeltu maan miehenä.
Taistelussa hakkapeliitat olivat parhaita. Hevonen oli kuten isäntänsä tottelevainen eikä säikkynyt tulta.
Tappioista suurin osa tuli taudeista.
Näytti ne ihan tavallisilta murhamiehiltä ja metsärosvoilta.
"Urhojen" sankaritekoja on liioiteltu. Suomalaisia oli koko Ruotsin sotajoukosta vain n. 5 %, joten sillä ei Saksaa vallattu. Suomalaiset tosin muistetaan erityisen raakoina siviiliväestön rääkkääjinä ja raiskaajina. Kuten kalmukit Suomessa Ison Vihan aikaan.
sellaista keskiajan puuhastelijoita, joiden lähtökohta koko hommaan on älytön ajankohdan ihannointi. Tässä valossa nähtynä ei kannata tuoda suomalaisia esiin kovin roskasakkina, koska siellä on nostettu jo kaikki muutkin joukot jalustalle. Samalle jalustalle ne menee suomalaiset hakkapeliitatkin, jotka olivat esim. engl. lähteiden mukaan arvostettuja Ruotsin armeijassa.
Jos joku nyt ehdottomasti mollaa ja haukkuu hakkapeliittoja, niin laittakoon sitten sellaisen lähdeviittauksen, jolla on jotain painoarvoa. Muussa tapauksessa lähdetään liikkeelle siitä, että he olivat kaikenkaikkiaan ihailtavaa porukkaa.
Suomalaisia oli tuon reissun armeijasta noin 40 prosenttia, toiset 40% oli palkkasotureita ja loput olivat ruotsalaisia pakkovärvättyjä. Ja tuon väitteen suomalaisten erityisestä raakuudesta saat todistaa. Muista että 1600-luvulla päti edelleen vanhat säännöt, eli hävinnyt osapuoli oli voittajan armoilla ja KAIKKI käyttivät tilannetta hyväkseen ryöstelemällä jne.
Suomalaisia oli Ruotsin kotimaisista joukoista suunnilleen se 40 % mutta Saksassa olleesta kenttäarmeijasta korkeintaan 5 %.
Syynä siihen on se, että luotettavia kotimaisia joukkoja käytettiin enemmän miehittämään linnoituksia. Riikinruotsalaisia oli Tanskaa vastaan. Suomalaisia oli vasta käydyn Puolansodan jälkeen Liivinmaalla ja Virossa.
Suomesta värvättiin kuitenkin huomattavan paljon ratsuväkeä, vaikka täällä oli vähän asukkaita. Syynä oli ratsumiehen tilan saama verovapaus.
Vanhat säännöt voittajan oikeudesta alkoivat poistua jo siihen aikaan. Tästä on osoituksena yleinen kauhistus keisarillisten tekemää Magdeburgin tuhoamista kohtaan.
Ryöstely haluttiin pitää säädeltynä ja rajoitettuna, ettei armeijoiden huoltoon tarpeelliset alueet muuttuisi täysin tyhjiksi asukkaista.
Suomalaiset eivät kuitenkaan osallistuneet ainakaan vielä sodan alkupuolella kidutuksiin saadakseen tietoon omaisuus- ja ruokakätköt.
Sodan loppupuolella Ruotsin armeija oli tosin jo lähes yhtä raaistunut, kuin muut.
Hakkapeliitat eivät kantaneet mukanaan punaista jäsenkirjaa joten ne olivat lahtareita.
Joku on sentään perehtynyt asiaan.
>
Ei noin vaan todistutaakka on juuri päinvastoin. Joka ihailee niitä todistakoon, että niisä oli jotain ihailtavaa. Yleensä kun sen ajan sotajoukoissa ei paljoakaan ihailtavaa ollut.
Seuraavalta sivulta löytyy muotokuva Salmin kreivistä Wrangelista. Siinä näkyy myös tuo kuuluisa ja pelätty Hakkapeliitta.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Salmin historia/Salmin kreivikuntaX.htm
Kovin on vajaa kuva. Hakkapeliitaksi väitetty olisi asun perusteella lähinnä jalkaväen upseeri tai aliupseeri.
Wrangel oli sotapäällikköjen pahinta päätä. Häntä sanottiin "Hullu- Wrangeliksi".