Olen lueskellut näitä tanssiin liittyviä viestejä - suurin osa (?) tuntuu olevan kovasti negatiivissävytteisiä.
Olen aina kuvitellut/luullut että tanssiminen on hauskaa, kuntoa kohottavaa, mieltä piristävää, sosiaalista jne toimintaa. Nämä olivat aikoinaan yksi suurimmista syistä miksi näin aikuisiällä tuli opeteltua tanssimaan (ainakin jonkunasteisesti).
Olenko siis ymmärtänyt asian alunperin ihan väärin ja opettelemani vähäinen taito hukkaan heitettyä haavetta ilosta, naurusta ja hyvästä mielestä?
Eikö tanssiminen olekaan hauskaa?
37
4755
Vastaukset
- erittäin hauskaa
Itse yritän aloittaa uudestaan tanssiharrastuksen, nuorena tuli käytyä useita kertoja viikossa vaan tanssitaidoton mies teki tauon.
Hauskaa se on, vaikkei osaisikaan :-)- oijoijoijoijoije
oijoijoijoijoij
- zöf
Tanssiin liitty kaikki ilot ja surut, niin kuin muuallakin elämän varsitiellä.
- tanssiva rautalapio
..täällä mollataan meitä vähemmän pro-tanssijoita(viittaan tällä palstalla käytyihin keskusteluihin); vaatteet ja asusteet ovat vääränlaiset ja meidän kanssa tanssi on kuin vetäisi rekkaa perässään..
Olen pitänyt tanssijoita suvaitsevina, ehkä olin väärässä. Mutta silti en lopeta tätä mukavaa harrastusta sanovatpa pro:t mitä tahansa!
Tanssirikasta kesää teille kaikille tasapuolisesti! - huomata,
että tällä palstalla kirjoitetaan, ei tanssita!
- omituinen
kommentti sinulla..ehkä kuitenkin itse ymmärrät mitä tuolla yrität viestittää??
- tiikerinsilmat
...mutta eikös kirjoittelun aiheena olekin tanssiminen? Ja kaikesta tästä negatiivisesta kirjoittelusta, toisten parjaamisesta ym on tullut mieleen että eikö se tanssiminen olekaan niin kivaa kuin mitä minun on annettu ymmärtää.
Kaikesta huolimatta, perjantaina ja lauantaina tanssit kutsuu taas! tiikerinsilmat kirjoitti:
...mutta eikös kirjoittelun aiheena olekin tanssiminen? Ja kaikesta tästä negatiivisesta kirjoittelusta, toisten parjaamisesta ym on tullut mieleen että eikö se tanssiminen olekaan niin kivaa kuin mitä minun on annettu ymmärtää.
Kaikesta huolimatta, perjantaina ja lauantaina tanssit kutsuu taas!Se, että jotkut ihmiset kirjoittelevat kuten huomasitkin, näillä palstoilla ei tarkoita, että kaikilla tanssijoilla olisi tarve korottaa omaa egoaan yrittämällä latistaa toisia. Onneksi se on vain muutamien harvojen, mutta kovin aktiivisten harrastus.
Ei ole olemassa ihmistä, joka ei kohtaisi voittajaansa missään lajissa, saati sitten tanssissa. Sen vuoksi olenkin antanut itselleni vapauden olla hiukan osaamaton, kömpelö, ihan mitä vaan, kunhan vaan saan tanssia! Maailmanmestaritkin tekevät virheitä! Kaikkein pahin tilanne on heillä, jotka kaiken aikaa tarkkailevat toisia löytääkseen heistä/heidän tanssistaan virheitä. Se vie heiltä itseltään kaikki mahdollisuudet nauttia itse tanssista. Ei voi olla hauskaa, jos kaikki energia kuluu toisten arvosteluun/vahtimiseen.
Kirjoitelkaamme siis me muutkin kokemuksistamme, mielellään niistä hyvistä, oli kyse sitten tanssipaikoista tai kanssatanssijoista! Näin jää negaatioille pienempi palstatila, vai mitä? En nyt sitä tarkoita, etteikö epäkohdistakin voisi keskustella, mutta rakentavasti, jäämättä niihin vellomaan.- tiikerinsilmat
Elämänjano kirjoitti:
Se, että jotkut ihmiset kirjoittelevat kuten huomasitkin, näillä palstoilla ei tarkoita, että kaikilla tanssijoilla olisi tarve korottaa omaa egoaan yrittämällä latistaa toisia. Onneksi se on vain muutamien harvojen, mutta kovin aktiivisten harrastus.
Ei ole olemassa ihmistä, joka ei kohtaisi voittajaansa missään lajissa, saati sitten tanssissa. Sen vuoksi olenkin antanut itselleni vapauden olla hiukan osaamaton, kömpelö, ihan mitä vaan, kunhan vaan saan tanssia! Maailmanmestaritkin tekevät virheitä! Kaikkein pahin tilanne on heillä, jotka kaiken aikaa tarkkailevat toisia löytääkseen heistä/heidän tanssistaan virheitä. Se vie heiltä itseltään kaikki mahdollisuudet nauttia itse tanssista. Ei voi olla hauskaa, jos kaikki energia kuluu toisten arvosteluun/vahtimiseen.
Kirjoitelkaamme siis me muutkin kokemuksistamme, mielellään niistä hyvistä, oli kyse sitten tanssipaikoista tai kanssatanssijoista! Näin jää negaatioille pienempi palstatila, vai mitä? En nyt sitä tarkoita, etteikö epäkohdistakin voisi keskustella, mutta rakentavasti, jäämättä niihin vellomaan.tanssiminen ON hauskaa, ainakin minulla on ollut todella monta hauskaa iltaa tämän neljän vuoden aikana :)
Osaamaton & kömpelö olen minäkin, onneksi kuitenkin osaan nauraa itselleni enkä ota pientä (tai suurempaakaan) askelten sekoamista niin kovin vakavasti. Onhan se tietysti tanssittajalle kurjaa jollei taitoni ole samalla tasolla kuin hänen, mutta vain harjoittelemalla oppii ja mikäs sen parempi paikka kuin ihanat, kesäiset lavat =) Elämänjano kirjoitti:
Se, että jotkut ihmiset kirjoittelevat kuten huomasitkin, näillä palstoilla ei tarkoita, että kaikilla tanssijoilla olisi tarve korottaa omaa egoaan yrittämällä latistaa toisia. Onneksi se on vain muutamien harvojen, mutta kovin aktiivisten harrastus.
Ei ole olemassa ihmistä, joka ei kohtaisi voittajaansa missään lajissa, saati sitten tanssissa. Sen vuoksi olenkin antanut itselleni vapauden olla hiukan osaamaton, kömpelö, ihan mitä vaan, kunhan vaan saan tanssia! Maailmanmestaritkin tekevät virheitä! Kaikkein pahin tilanne on heillä, jotka kaiken aikaa tarkkailevat toisia löytääkseen heistä/heidän tanssistaan virheitä. Se vie heiltä itseltään kaikki mahdollisuudet nauttia itse tanssista. Ei voi olla hauskaa, jos kaikki energia kuluu toisten arvosteluun/vahtimiseen.
Kirjoitelkaamme siis me muutkin kokemuksistamme, mielellään niistä hyvistä, oli kyse sitten tanssipaikoista tai kanssatanssijoista! Näin jää negaatioille pienempi palstatila, vai mitä? En nyt sitä tarkoita, etteikö epäkohdistakin voisi keskustella, mutta rakentavasti, jäämättä niihin vellomaan.Hieno vastaus ja kommentti. Tanssiminen tosiaankin on, joskus jopa kaikessa kömpelyydessäänkin, läheistä ja lämmintä, sosiaalista kanssakäymistä. Hyvät kokemukset ovat mm. sitä, kun huumorilla osataan ne "kompuroinnitkin" kohdata. Toki hyvät kokemukset ovat myös taitavaa tanssia ja hienoa "viemistä", mutta taidon puute/pelko ei saisi ketään estää tanssiravintolaan lähtemästä, oppia ikä kaikki. Yksi osaa yhtä, toinen toista, kaikesta voidaan kuitenkin nauttia. Ei tarvitse olla Rembrant, nauttiakseen kuvataiteista jne.
- mittaaja
tiikerinsilmat kirjoitti:
tanssiminen ON hauskaa, ainakin minulla on ollut todella monta hauskaa iltaa tämän neljän vuoden aikana :)
Osaamaton & kömpelö olen minäkin, onneksi kuitenkin osaan nauraa itselleni enkä ota pientä (tai suurempaakaan) askelten sekoamista niin kovin vakavasti. Onhan se tietysti tanssittajalle kurjaa jollei taitoni ole samalla tasolla kuin hänen, mutta vain harjoittelemalla oppii ja mikäs sen parempi paikka kuin ihanat, kesäiset lavat =)tiikerinsilmat: "Onhan se tietysti tanssittajalle kurjaa jollei taitoni ole samalla tasolla kuin hänen"
Hiukan synkkä tanssitaival on tiedossa niille, jotka ovat parhaimmistoon kehittymässä. Jos vain samatasoisen kanssa saisi tanssinautinnon, niin kovin harvassa olisivat nautinnot vaikkapa Suomen top 10 tanssijoilla. Olis vaan 10 tanssiparia, joiden kanssa nauttis. Kivempaa jos voi aidosti nauttia monentasoisen kanssa tanssimisesta. Eihän sosiaalitanssin nautinto pelkästä taidosta muodostu.
- nyt kun osaa
Nyt kun jotain yleensä ostaankin, niin myös tanssiminen on muuttunut hauskaksi. Aikaisemmin kun tanssiminen oli suorittamista olemattomien taitojen äärirajoilla, niin ei mistään hauskanpidosta edes tullut mitään, kun koko ajan joutui kiinnittämään huomiota tanssimiseen. Nyt kun tanssiminen toimii rutiinilla, niin jää aikaa hauskanpitoon.
- putikainen...
Itse olen koko ikäni tykännyt tanssia. Jokunen vuosi sitten huomasin, että tanssitaitoni kaipaa remonttia ja siitä alkoi kurssitus.
Muutama uusi tanssi on tullut "ohjelmistoon" pysyvästi, joitakin haparoidaan kerhossa eikä niitä luultavasti ole tarkoituskaan koskaan julkisesti tanssia.
Mutta olen huomannut, mitä enemmän jotakin tanssia harjoittelee, sitä vähemmän määrätyllä asteikolla huomaa osaavansa.
Toki sitä kymmenien tuntien kurssituksen jälkeen voi kaiketi sanoa osaavansa paremmin, kuin "tavallinen lava-tallaaja", mutta tällaiset kuitenkin ovat tuntemukset... - mittaaja
putikainen... kirjoitti:
Itse olen koko ikäni tykännyt tanssia. Jokunen vuosi sitten huomasin, että tanssitaitoni kaipaa remonttia ja siitä alkoi kurssitus.
Muutama uusi tanssi on tullut "ohjelmistoon" pysyvästi, joitakin haparoidaan kerhossa eikä niitä luultavasti ole tarkoituskaan koskaan julkisesti tanssia.
Mutta olen huomannut, mitä enemmän jotakin tanssia harjoittelee, sitä vähemmän määrätyllä asteikolla huomaa osaavansa.
Toki sitä kymmenien tuntien kurssituksen jälkeen voi kaiketi sanoa osaavansa paremmin, kuin "tavallinen lava-tallaaja", mutta tällaiset kuitenkin ovat tuntemukset...sinulle. Kyllä jossakin vaiheessa oma taso tutnuu riittävältä sosiaaliseen tanssimiseen. Täydellisesti ei kai koskaan voi tanssia. Jossakin 15-20 lajin kohdalla myös uusien lajien opettelun mielekkyys alkaa käydä kyseenalaiseksi.
- Vanha laahustaja
putikainen... kirjoitti:
Itse olen koko ikäni tykännyt tanssia. Jokunen vuosi sitten huomasin, että tanssitaitoni kaipaa remonttia ja siitä alkoi kurssitus.
Muutama uusi tanssi on tullut "ohjelmistoon" pysyvästi, joitakin haparoidaan kerhossa eikä niitä luultavasti ole tarkoituskaan koskaan julkisesti tanssia.
Mutta olen huomannut, mitä enemmän jotakin tanssia harjoittelee, sitä vähemmän määrätyllä asteikolla huomaa osaavansa.
Toki sitä kymmenien tuntien kurssituksen jälkeen voi kaiketi sanoa osaavansa paremmin, kuin "tavallinen lava-tallaaja", mutta tällaiset kuitenkin ovat tuntemukset...Eiköhän kurssien paras anti olekin juuri tietty itsevarmuuden lisääntyminen. Vienti muuttuu varmaksi ja napakaksi, mutta myös myötäileväksi. Eli tietää varmasti mitä tekee. Ei tanssilavojen tanssissa mitään erityisiä kuvioita juurikaan tehdä - sitä perustanssia se on. Kurssitus antaa vaan lisää itsevarmuutta ja se antaa tanssille aivan uutta ulottuvuutta ja tunnetta, kun ei tarvi sitä perustanssia tanssia stressaavalla taitojensa äärirajoilla kulkevalla suorituksella.
- mittaaja
Vanha laahustaja kirjoitti:
Eiköhän kurssien paras anti olekin juuri tietty itsevarmuuden lisääntyminen. Vienti muuttuu varmaksi ja napakaksi, mutta myös myötäileväksi. Eli tietää varmasti mitä tekee. Ei tanssilavojen tanssissa mitään erityisiä kuvioita juurikaan tehdä - sitä perustanssia se on. Kurssitus antaa vaan lisää itsevarmuutta ja se antaa tanssille aivan uutta ulottuvuutta ja tunnetta, kun ei tarvi sitä perustanssia tanssia stressaavalla taitojensa äärirajoilla kulkevalla suorituksella.
Sitten kun joskus halutessaan saavuttaa konkaritason, voi osaamista, itsevarmuutta ja kokemustaan käyttää kahdella tavalla.
Toinen tapa on ylpeänä todeta osaavansa tanssia ja tanssia siitä lähtien vain kaikkein taitavimpien, kauneimpien ja nuorimpien kanssa, sekä aina välillä järjestää tanssiesityksiä näyttääkseen heikommin tanssiville kuinka vähän nämä osaavat konkariin verrrattuna. Pakkeja voi jaella miten paljon tahansa, koska valinnan varaa kuitenkin on, eikä keneen tahansa tarvitse tyytyä.
Toinen tapa on saavuttaa suuri mielenrauha siitä, että tulipa tanssipariksi aloittelija tai superkonkari, pitkä tai pätkä, laiha tai lihava tai vaikka vanha tai nuori, niin aina pystyy omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan luomaan rennon mukavan tanssin ja antamaan heikommin osaavalle mielikuvan siitä että tämä osaa paljon enemmän kuin osaakaan (sillä hetkellä osaakin, joskin siksi että enemmän osaava tekee tanssin mahdolisimman helpoksi). Voi hakea ihan ketä tahansa sattuu huvittamaan ilman paineita sivullisten seuraamisesta ja osaa myös etsiä ne kaikkein kivoimmat yksityiskohdat jokaisesta tanssista.
- antti-rokkaaja
moih..juuh olen huomannu kans saman asian.täällä itketään asioita jotka vois pitää omana tietona
- LOVE2DANCE
Tanssiminen on aina hauskaa sillä, se vaan kohotaa iloa ja saa ihmisen iloiseksi vaikka stressaisi
kuinka paljoa =)=)- tsambabuugi
Alkuperäisessä tarkoituksessaan tanssiminen olikin varmasti hauskaa ja on sitä vieläkin niillä, jotka eivät ole halunneet kurssittaa itseään (luulisin ainakin useimpien ajattelevan näin).
Joskus muinoin tanssista itselleen harrastuksen hankkineet pitävät varmasti edelleen tanssimisesta, joko oman partnerin tai toisten tanssikärpäsen pureman saaneiden kanssa.
Toinen asia saattaa olla meillä jotka olemme halunneet syventää tanssiosaamistamme ja ehkä jopa hankkia uusia tansseja "ohjelmistoomme". Joka viikkoisia tanssiharjoituksia odotetaan innolla, josko nyt sujuisi paremmin ja kerrankin, edes yhden kerran kuussa ilta menisi kivuttomasti. Usein, aivan liian usein joutuu kuitenkin miettimään koko harrastuksen mielekkyyttä!
Miksikö? Vaikka jonkin tanssin luulee osaavansa jo kohtalaisen hyvin ja on sitä tanssinutkin tanssipaikoilla ehkä jo vuosia, saa senkin harjoittelussa esille tunteen ettei osaikaan oikeastaan mitään! Puoliso on tyytymätön suoritukseeni, vaikka luulin tanssivani ihan oikein. Taisipa jokin askel jäädä pois ihan huomaamattani, vaikutus tulee esiin määrätyissä kuvioissa ja posket punoittaen odottaa harjoitusten päättymistä.
Aivan, eihän tuosta pitäisi tehdä numeroa. Mutta jos sama juttu toistuu melkein joka kerta, melkein joka tanssissa, alkaa usko omaan suoritukseen hiipua. Vaikka tanssiharjoitusten tulos pitäisikin olla päinvastainen!
Tansseja on harjoiteltu eri kursseilla jo vuosia, samoin käyty seuran harjoituksissa jo melkoisen kauan. Luulisi tuollaisen jälkeen olevan jo melkoisen rutinoitunut tanssin harrastaja. Mutta kun ei. No ehkä tavallista keskivertoa vähän ylempänä tavallisten tanssijoiden keskuudessa, mutta ei yhtään enempää.
Eli missä kohdassa tässä harrastuksessa pitäisi uskoa tämän olevan hauskaa ja että se kohottaisi iloa tai saisi yleensä mielialan kohoamaan? - 4+11
tsambabuugi kirjoitti:
Alkuperäisessä tarkoituksessaan tanssiminen olikin varmasti hauskaa ja on sitä vieläkin niillä, jotka eivät ole halunneet kurssittaa itseään (luulisin ainakin useimpien ajattelevan näin).
Joskus muinoin tanssista itselleen harrastuksen hankkineet pitävät varmasti edelleen tanssimisesta, joko oman partnerin tai toisten tanssikärpäsen pureman saaneiden kanssa.
Toinen asia saattaa olla meillä jotka olemme halunneet syventää tanssiosaamistamme ja ehkä jopa hankkia uusia tansseja "ohjelmistoomme". Joka viikkoisia tanssiharjoituksia odotetaan innolla, josko nyt sujuisi paremmin ja kerrankin, edes yhden kerran kuussa ilta menisi kivuttomasti. Usein, aivan liian usein joutuu kuitenkin miettimään koko harrastuksen mielekkyyttä!
Miksikö? Vaikka jonkin tanssin luulee osaavansa jo kohtalaisen hyvin ja on sitä tanssinutkin tanssipaikoilla ehkä jo vuosia, saa senkin harjoittelussa esille tunteen ettei osaikaan oikeastaan mitään! Puoliso on tyytymätön suoritukseeni, vaikka luulin tanssivani ihan oikein. Taisipa jokin askel jäädä pois ihan huomaamattani, vaikutus tulee esiin määrätyissä kuvioissa ja posket punoittaen odottaa harjoitusten päättymistä.
Aivan, eihän tuosta pitäisi tehdä numeroa. Mutta jos sama juttu toistuu melkein joka kerta, melkein joka tanssissa, alkaa usko omaan suoritukseen hiipua. Vaikka tanssiharjoitusten tulos pitäisikin olla päinvastainen!
Tansseja on harjoiteltu eri kursseilla jo vuosia, samoin käyty seuran harjoituksissa jo melkoisen kauan. Luulisi tuollaisen jälkeen olevan jo melkoisen rutinoitunut tanssin harrastaja. Mutta kun ei. No ehkä tavallista keskivertoa vähän ylempänä tavallisten tanssijoiden keskuudessa, mutta ei yhtään enempää.
Eli missä kohdassa tässä harrastuksessa pitäisi uskoa tämän olevan hauskaa ja että se kohottaisi iloa tai saisi yleensä mielialan kohoamaan?Tanssi on kuin muukin elämä, ylös mennään ja alas tullaan jne.
Itse olen ainakin huomannut että tanssivuosien lisääntyessä, askeleet ovat menttäneet hiljalleen merkityksensä ja jokin syvempi juttu on alkanut ottaa valtaa. - pukkarie
4+11 kirjoitti:
Tanssi on kuin muukin elämä, ylös mennään ja alas tullaan jne.
Itse olen ainakin huomannut että tanssivuosien lisääntyessä, askeleet ovat menttäneet hiljalleen merkityksensä ja jokin syvempi juttu on alkanut ottaa valtaa.Minäkin siirryin pikkuhiljaa ensin tanssilavan anniskelupuolelle ja sitten lopulta muihin baareihin.
Aikani baarikärpäsenä ollessani tulin kuitenkin takaisin tansseihin. Kyllä sinäkin vielä innostut tansseista uudelleen.
- Nautin tanssista
Osaaminen on tuonut tanssimiseen rentoutta, koska enää ei vanhoihin hyviin aikoihin verrattuna tarvi puurtaa äärirajoilla taidon ja osaamisen suhteen, eli tanssi kulkee luonnollisen rennosti ja iloisesti. Jos vertaa vanhaan otsat kurtussa taapertamiseen, niin tällaista kurttuotsaisuutta ei nykyisin lavoilla näe.
Jokainen tietysti näkee asioita tavallaan, ja monille nykyinen tanssimisen iloisuus on niin kamala asia, että siitä kritisoidaan jatkuvasti niin että nämä nykyiset lavojen kurttuotsaiset kyllä havaitaan, mutta he ovat yleensä parketin ulkopuolella.
On tietenkin tilanteita missä täytyy keskittyä tanssimiseen normaalia voimakkaammin, niin näistä tilanteista voi tietämättömille tanssin luonteesta jäädä sellainen käsitys että "onhan totista tuohua", mutta se on vain tilanteiden seuraamista. Mutta se totinen touhu on usein merkki siitä että siitä tanssista nauttii ja haluaa tuottaa nautintoa myös partnerille. - Tanssi Taidoton
Olisit miettinyt vielä kerran, ennen kuin aloitat noinkin turhan touhun kuin tanssimisen. Jos ei ihmisellä todellakaan ole mitään muuta järkevämpää tekemistä kuin hyppiä jonkun pillin mukaan parketilla niin voi voi. Pankkitilillekkin jää rahaa useampia satasia rahaa, kun ei tarvitse maksaa turhia sisäänpääsymaksuja. Puhumattakaan matkakuluista ja mahdollisista tanssikursseista.
Itse olen pärjännyt hyvin jo reilut 40-vuotta ilman tanssitaitoa ja rahaa on jäänyt vielä muuhunkin. Minun on hyvin vaikeata ymmärtää sitä, että mitä hauskaa tanssimisessa oikein on. Ja katsokaa joskus itseänne videolta, niin näette itsekkin kuinka hullunkuriselta tuo tanssiminen oikeastaan näyttää. Siitä sitä vasta hauskuutta elämään saisikin, kun sen videon pyöräyttäisi vaikkapa vain kerran viikossa.- 8+13
Noin se menee, jokainen taaplaa tyylillään ja ihmettelee muiden touhuja.
Tanssi ei sovi kaikille, etenkään ihmisille joilta uupuu tietynlainen mielen herkkyys ja liikunnallinen tulkinnan nautinto.
On aika mielenkiintoinen tunne kun tanssii tällaisen konedaamin kanssa joka vain askeltaa rytmiin vailla tanssin sielua.
Sen tanssin voi mainiosti jättää tanssimatta, sellainen tanssi on kuin tyhjä sielu.
Mutta annas olla kun sattuu silleen että tanssin sielut kohtaavat, siitä syntyy se muutaman minuutin mittainen hurmio jota jaksaa metsästää aina uudelleen ja uudelleen kuin pahaistakin huumetta. - i´m
8+13 kirjoitti:
Noin se menee, jokainen taaplaa tyylillään ja ihmettelee muiden touhuja.
Tanssi ei sovi kaikille, etenkään ihmisille joilta uupuu tietynlainen mielen herkkyys ja liikunnallinen tulkinnan nautinto.
On aika mielenkiintoinen tunne kun tanssii tällaisen konedaamin kanssa joka vain askeltaa rytmiin vailla tanssin sielua.
Sen tanssin voi mainiosti jättää tanssimatta, sellainen tanssi on kuin tyhjä sielu.
Mutta annas olla kun sattuu silleen että tanssin sielut kohtaavat, siitä syntyy se muutaman minuutin mittainen hurmio jota jaksaa metsästää aina uudelleen ja uudelleen kuin pahaistakin huumetta.Juuri näin, mutta jos metsästää sitä tunnetta aina uuden ja uuden tuntemattoman kanssa tanssien, on sekin jo liikaa, eli jonkinlaista riippuvuutta.
- Yx Humppaaja
Jo raamatun sananlaskuissa on jotenkin että "Turhuuden turhuus ja turhuutta on kaikki." Tanssi voi ulkopuolisesta näyttää hölmöltä. Aivan samalla tavalla kun joukko urheilijoita kirmaa jokin lätkän tai pallon perässä. Kun lätkä/pallo sitten saadaan johonkin kehikkoon, niin voi sitä riemua ja hurmoshenkeä!
Tanssissa on monta ulottuvuutta kuten liikunnallisuus, luovuus, sosiaalisuus, vastakkaisen sukupuolen vetovoima, musiikista nauttiminen jne. LIstaa voi jatkaa.
Muistan omalta "tanssijan uraltani", että erityisen hienoa oli kun huomasi oppineensa jotain uutta. Joskus harvoin voi kokea huikean tanssinautinnon, jossa musiikki, liike ja viehättävä tanssipari sulautuvat yhteen. Tuloksena voi olla pieni ekstaasi tanssikokemuksena.
Tanssi on pohjimmiltaan kävelyä musiikilla rytmitettynä, vaikka kaunista tanssia katsellessa ei varmaan kävely tule ekaksi mieleen. Tästä peruslähtökohdasta voi päätellä, että lähes jokainen voi tanssia jollain tavalla. Kuka sitten nauttii enemmän ja kuka vähemmän on sitten jokaisen oma asia. Ne jotka tanssista nauttivat — nauttikoot, ei se ole muilta pois. - Harrastelijatanssija
i´m kirjoitti:
Juuri näin, mutta jos metsästää sitä tunnetta aina uuden ja uuden tuntemattoman kanssa tanssien, on sekin jo liikaa, eli jonkinlaista riippuvuutta.
Harrastukseen liittyy aina riippuvuussuhde, niin kuin mihin tahansa aiheeseen mikä alkaa kiinnostaa "normaalia enemmän". Ellei näin olisi, niin ei olisi harrastuksiakaan. Kuka sitä nyt sellaista harrastaisi, mihin ei tuntisi minkäänlaista riippuvuussuhdetta.
- Kyylääjien kyylääjä
Yx Humppaaja kirjoitti:
Jo raamatun sananlaskuissa on jotenkin että "Turhuuden turhuus ja turhuutta on kaikki." Tanssi voi ulkopuolisesta näyttää hölmöltä. Aivan samalla tavalla kun joukko urheilijoita kirmaa jokin lätkän tai pallon perässä. Kun lätkä/pallo sitten saadaan johonkin kehikkoon, niin voi sitä riemua ja hurmoshenkeä!
Tanssissa on monta ulottuvuutta kuten liikunnallisuus, luovuus, sosiaalisuus, vastakkaisen sukupuolen vetovoima, musiikista nauttiminen jne. LIstaa voi jatkaa.
Muistan omalta "tanssijan uraltani", että erityisen hienoa oli kun huomasi oppineensa jotain uutta. Joskus harvoin voi kokea huikean tanssinautinnon, jossa musiikki, liike ja viehättävä tanssipari sulautuvat yhteen. Tuloksena voi olla pieni ekstaasi tanssikokemuksena.
Tanssi on pohjimmiltaan kävelyä musiikilla rytmitettynä, vaikka kaunista tanssia katsellessa ei varmaan kävely tule ekaksi mieleen. Tästä peruslähtökohdasta voi päätellä, että lähes jokainen voi tanssia jollain tavalla. Kuka sitten nauttii enemmän ja kuka vähemmän on sitten jokaisen oma asia. Ne jotka tanssista nauttivat — nauttikoot, ei se ole muilta pois.Ja onhan noilla turhaa ajanhaaskausta harrastavien kyylääjilläkin joku harrastus, kun sen voi lisäksi spesifioida tanssijoiden kyyläämiseen.
Ja harrastus se on kyylääjienkin kyylääminen. - i´m
Harrastelijatanssija kirjoitti:
Harrastukseen liittyy aina riippuvuussuhde, niin kuin mihin tahansa aiheeseen mikä alkaa kiinnostaa "normaalia enemmän". Ellei näin olisi, niin ei olisi harrastuksiakaan. Kuka sitä nyt sellaista harrastaisi, mihin ei tuntisi minkäänlaista riippuvuussuhdetta.
Toivottavasti tämä tulee oikeaan kohtaan tässä. Riippuvuussuhteesta. Ei harrastuksesta tarvitse olla riippuvainen, mutta varmaan moni on. Riippuvuus on mielestäni jotain sellaista, mistä ei yleensä voi päästä eroon helpolla, ja jos omin avuin yrittäisi, ei yleensä onnistu, vaan tarvitsee siihen tukea.
Jos voi sanoa ja elää todeksi sen että ei ole riippuvainen, silloin on oikeat mittasuhteet riippuvuudella.
Joku voi nyt miettiä, että eihän tanssista edes tarvitse päästä eroon, kun se on niin mukavaa. On tietenkin sitten ihan eri asia. eli tanssi vaan, niin minäkin, ja yritän tulla riippuvaiseksi siitä - waari-49
Yx Humppaaja kirjoitti:
Jo raamatun sananlaskuissa on jotenkin että "Turhuuden turhuus ja turhuutta on kaikki." Tanssi voi ulkopuolisesta näyttää hölmöltä. Aivan samalla tavalla kun joukko urheilijoita kirmaa jokin lätkän tai pallon perässä. Kun lätkä/pallo sitten saadaan johonkin kehikkoon, niin voi sitä riemua ja hurmoshenkeä!
Tanssissa on monta ulottuvuutta kuten liikunnallisuus, luovuus, sosiaalisuus, vastakkaisen sukupuolen vetovoima, musiikista nauttiminen jne. LIstaa voi jatkaa.
Muistan omalta "tanssijan uraltani", että erityisen hienoa oli kun huomasi oppineensa jotain uutta. Joskus harvoin voi kokea huikean tanssinautinnon, jossa musiikki, liike ja viehättävä tanssipari sulautuvat yhteen. Tuloksena voi olla pieni ekstaasi tanssikokemuksena.
Tanssi on pohjimmiltaan kävelyä musiikilla rytmitettynä, vaikka kaunista tanssia katsellessa ei varmaan kävely tule ekaksi mieleen. Tästä peruslähtökohdasta voi päätellä, että lähes jokainen voi tanssia jollain tavalla. Kuka sitten nauttii enemmän ja kuka vähemmän on sitten jokaisen oma asia. Ne jotka tanssista nauttivat — nauttikoot, ei se ole muilta pois.Teette ystävät paritanssin ryppyotsaisten kisaksi. Yli 45v'n kokemuksella voin sanoa että kaikki tanssii, kukin tavallaan ja hauskaa on. Unohtakaa tuo yletön kilpailu paremmuudesta ja tanssikaa ystävät.
- teille kyylääjille
waari-49 kirjoitti:
Teette ystävät paritanssin ryppyotsaisten kisaksi. Yli 45v'n kokemuksella voin sanoa että kaikki tanssii, kukin tavallaan ja hauskaa on. Unohtakaa tuo yletön kilpailu paremmuudesta ja tanssikaa ystävät.
Pakkohan se on kilpailla kun siellä on noita pisteitä laskevia tanssijoiden arvostelijoita. Ihan turhaanhan arvostelijat siellä olisivat jos siellä ei kilpailtaisi.
Mutta voin tässä paljastaa että ei siellä mitään kilpailla. Annetaan vaan noiden pistelaskukyylääjien ymmärtää niin, että siellä kilpaillaan, niin pysyvät sitten arvostelussaan ja eivät häiritse muita tanssijoita muilla tavoin. Siispä silmänlumetta se kilpailu - jos niin kuin ymmärrät. - Aina Kyyläämässä
waari-49 kirjoitti:
Teette ystävät paritanssin ryppyotsaisten kisaksi. Yli 45v'n kokemuksella voin sanoa että kaikki tanssii, kukin tavallaan ja hauskaa on. Unohtakaa tuo yletön kilpailu paremmuudesta ja tanssikaa ystävät.
Teet tarpeettomasti paritanssista ryppyotsaista muiden tanssimisen seuraamista. Yli 45v'n kokemuksella voin sanoa että aina on seurailtu muiden tanssimista iloisella naamalla. Nyt sinä teet siitä ryppyotsaista kyyläämistä. Unohtakaa tuo yletön ryppyotsainen kyylääminen, niin tunnette tekin olonne enemmän iloiseksi meidän tanssijoiden tavoin. Eikä tartte näyttää sitä ryppyotsaisuutta kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa.
- tanssimato
Aina Kyyläämässä kirjoitti:
Teet tarpeettomasti paritanssista ryppyotsaista muiden tanssimisen seuraamista. Yli 45v'n kokemuksella voin sanoa että aina on seurailtu muiden tanssimista iloisella naamalla. Nyt sinä teet siitä ryppyotsaista kyyläämistä. Unohtakaa tuo yletön ryppyotsainen kyylääminen, niin tunnette tekin olonne enemmän iloiseksi meidän tanssijoiden tavoin. Eikä tartte näyttää sitä ryppyotsaisuutta kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa.
Tosiaan, kukaan muu ei nää kilpailua lavoilla kuin muutamat viisaat jotka näkee sitä ilmeisesti kaikkialla muualla paitsi omassa toiminnassaan.
- Nimenomaan
Hilpeä kommentti! Miten ihmeessä muuten olet päätynyt lukemaan tätä palstaa, kun et itse tanssi? Käytkö muidenkin harrastusryhmien keskustelusivuilla kommentoimassa harrastusten turhuutta ja naurettavuutta? Täytyy sanoa, että paneudut kunnioitettavassa määrin asioihin, jotka eivät sinua lainkaan kiinnosta. ;)
- Nimenomaan
Nimenomaan kirjoitti:
Hilpeä kommentti! Miten ihmeessä muuten olet päätynyt lukemaan tätä palstaa, kun et itse tanssi? Käytkö muidenkin harrastusryhmien keskustelusivuilla kommentoimassa harrastusten turhuutta ja naurettavuutta? Täytyy sanoa, että paneudut kunnioitettavassa määrin asioihin, jotka eivät sinua lainkaan kiinnosta. ;)
Edellinen oli tarkoitettu kommentiksi ylempänä olevaan kirjoitukseen: Tanssi Taidoton 2.11.2010 18:47. Tuli jostain syystä tähän. :(
- hfds4545
Tanssiminen on todella mukavaa, riippuen onko kyseessä humppaparketti vai abiristeilyn diskolattia.
- Raimo v
Etkö saa nussia?
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2053141Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391600Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus951462- 921369
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461324Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1561236Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121178Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1231009Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89922Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44803