Eli selittäkääs nämä:
-Ahavoitunut (olisiko joku tyyliin ihmisen ulkomuotoa kuvaillessa tuulen ja hiekan tuivertama, kovettunut iho jne..)
-Pirta (juuri pinnalla olevasta Juicen laulusta "rakkaus on kuollut elämän virtaan, pelasta mut, jos se sopii sinun pirtaan...")(onko kenties jokin ikivanha tuotemerkki, jota 80-luvulla syntynyt ei voi tietää, eli siis onko joskus ollut olemassa joitain Pirta-kalentereita...)
Näitä on minulla kyllä lisääkin (niin juu, esimerkiksi faktori, mikä se on? ...jokin vanha sana tehtaalle...?). Tulen tänne kyselemään taas jossain vaiheessa...ellette ole raivoissanne, kun se vie palstatilaa käännöspulmiltanne. Kuuluisikohan nämä suomen kielen kysymykset edes tänne?
-Ahavoitunut (olisiko joku tyyliin ihmisen ulkomuotoa kuvaillessa tuulen ja hiekan tuivertama, kovettunut iho jne..)
-Pirta (juuri pinnalla olevasta Juicen laulusta "rakkaus on kuollut elämän virtaan, pelasta mut, jos se sopii sinun pirtaan...")(onko kenties jokin ikivanha tuotemerkki, jota 80-luvulla syntynyt ei voi tietää, eli siis onko joskus ollut olemassa joitain Pirta-kalentereita...)
Näitä on minulla kyllä lisääkin (niin juu, esimerkiksi faktori, mikä se on? ...jokin vanha sana tehtaalle...?). Tulen tänne kyselemään taas jossain vaiheessa...ellette ole raivoissanne, kun se vie palstatilaa käännöspulmiltanne. Kuuluisikohan nämä suomen kielen kysymykset edes tänne?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tämä ensimmäinen sana eli meni nappiin. Sitävastoin on kangaspuiden osa ja on kirjapainon työnjohtaja.
pirta tarkoittaa loimilankaa matonkutomisessa,tässä juisen sanoituksessa kysymys on elämän langasta(elämän pirta).
Pirta: oli tällä palstalla äskettäin; ks.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=114&conference=1500000000000154&posting=22000000001040036
Ahavalla minä ymmärrään purevaa, kuivaa ja kylmää tuulta (joka puhaltaa erityisesti keväisin). Ahavoitunut lienee tälläiselle tuulelle altistunut henkilö.
Faktori on graafisen alan ammattinimike. Kirjapainon esimies tjsp.
Muiden kielten ”faktori” (engl. factor, saks. (der) Faktor, ruots. faktor) saattaa tarkoittaa myös kerrointa, matemaattisen tulon tekijää, johonkin vaikuttavaa tai osallisena olevaa tekijää (osatekijää) tai aiheuttajaa, asianhaaraa, ainesosaa ja kaupallisissa yhteyksissä jopa välittäjää (asiamiestä, agenttia, komissionsaajaa). Suomessa sen käyttäminen näissä merkityksissä on harvinaista; käytännössä sana on meillä varattu tuonne kirjapainomaailmaan.
Tää sana: ennenkö alat tekemään... entä savossa puhutaan ainakin: haluvaisin...
Jää arvostuksen ulkopuolelle, varsinkin jos vielä kirjoittaa näin eli väärin
”Ratkaiseva tekijä”. Esim. tilanteeseen vaikuttaa nyt yksi erittäin kriittinen faktori.
Ovi pamahtaa auki. Sisään astuu tuskastuneen näköinen mies, jolla on mustetahroja kasvoillaan ja nahkainen essu päällään. Hän kantaa mukanaan painolaattaa ja ladontatikkua.
Faktori: ”Se ladonta on aivan päin helvettiä! Kula on vastuussa tästä sivutaitosta?”
>Tulen tänne kyselemään taas jossain vaiheessa...
>ellette ole raivoissanne, kun se vie palstatilaa
>käännöspulmiltanne. Kuuluisikohan nämä suomen
>kielen kysymykset edes tänne?
Tervetuloa vaan tänne. Ihan oikea paikka kysellä kaikenlaista kieleen ja kieliin liittyvää.
Eikä aina ole pakko kysellä, vaan voi täällä pohtia muutenkin kielen ilmiöitä.
On olemassa sellainenkin esine kuin pirtanauha. Jossain päin Suomea pirtanauhaa kuulemma myös tiuhtatyöksi kutsutaan. Pirtanauhoja on käytetty ainakin päänauhana ja vyönä, ja niitä saattaa yhä kuulua joihinkin kansallispukuihin(?).
Pirtanauha valmistetaan periaatteessa kangaspuumenetelmällä, tosin "minikangaspuilla" eli pienen (n. 10x10cm) kampamaisen laitteen avulla. Laitteen nimi on (nauha)pirta!
On siis olemassa muukin pirta kuin kangaspuiden pirta. Nauhapirrassa on kapeita lovia ja reikiä, joiden avulla lankoja pidetään järjestyksessä ja kudotaan. Olen joskus ala-asteen käsityötunneilla tehnyt pirtanauhan, mutta en työprosessia juuri muista.
Kuvia, pieni vilkaisu historiaan, ja käsityöohjeita:
http://www.tkukoulu.fi/~hmantere/pirtanauha.html
http://www.paltamo.fi/siirto/Museo/hipirta.htm
http://cc.joensuu.fi/~tkkroger/kudonta/harjoitus3.htm
Entä:
tele, esimerkiksi nimessä Telemäki.
Yleensähän tuo käsitetään merkityksessä "kaukana, kauko-" tms., kuten sanoissa televisio, teleskooppi. Eli onko Telemäki siis "kaukana oleva mäki", Telenius "kaukana oleva nius"?
tää keskustelu on 7 vuotta vanha.
seitsemän.
vuotta.
Suomen kielessä käytettävien sanojen merkitys tuskin lienee tuossa ajassa muuttunut. Joidenkin sanojen merkitys ei ole muuttunut edes tuhannessa vuodessa.
Saksalainen Georg Philipp Telemann (1681 – 1767) oli tuottelias ja suosittu säveltäjä barokin aikakaudella, J. S. Bachin ja G. F. Händelin aikalainen ja kollega siis.
Nimi Georg esiintyy meillä muodoissa Yrjö ja Jyrki. Saksan Mann = mies.
Satun tuntemaan kaverin nimeltä Jyrki Kaukomies. Tämä Georg Telemannin ”täyskaima” on koulutukseltaan telealan insinööri, kuinkas muutenkaan!
Suomen logistiikka-alan suurimmaksi fuusioksi sanottiin aikanaan sitä (fiktiivistä) tapausta, kun Kauko Kiito ja Laina Peite menivät naimisiin. Tuo sulhasmies vaikuttaisi nimensä puolesta sopivan telealallekin.
itse asiassa 20 vuotta haha
"Ahavalla minä ymmärrään purevaa, kuivaa ja kylmää tuulta (joka puhaltaa erityisesti keväisin). Ahavoitunut lienee tälläiselle tuulelle altistunut henkilö."
Niin, tuon on tuulen käsite. Mutta minkä näköinen naama on sitten kun se on altistunut tuolle tuulelle? Lähinnä kai sen pitäisi olla punaisen sinertävä ja kananlihalla? Vaikka pultsarin naamako?
Enemmän kuvittelisin ahavoitunutta naamaa kuten ketjun aloittaja sanoi:
"-Ahavoitunut (olisiko joku tyyliin ihmisen ulkomuotoa kuvaillessa tuulen ja hiekan tuivertama, kovettunut iho jne..)" Eli siis kuuman aavikkotuulen ja hiekkajyvästen karhentama iho. Eikä mikään kylmästä sinipunainen pultsarin pärstä räkä poskella.
Ahavoitunut on siis purevoitunut.
Purevalle, kuivalle ja kylmälle tuulelle altistunut henkilö, jonka iho on karhea ja kovettunut - tuulen purema.
Sään pieksämän ulkonäön saa pienellä vaivalla keväisellä terassilla.
Kielen rikkaus on sanakirjan ykkösmerkitysten ulkopuolella.
Sä olet aika päässilimäänen jos et ahavoittunutta tiedä.
"Hattunsa muistan töyhtöineen
ja muodon ahavoituneen
ja kulmakarvat varjoineen,
- ne muistan ainiaan."
Noinhan Sotilaspoika-"biisissä" lauletaan. Markus Kajo joskus pohdiskeli, minkä ikäisenä sotilas oli saanut pojan, koska hän jo viisitoistavuotisna astui rivihin. Jos hänellä jo siinä vaiheessa oli tuo poika, joka hänen kulmakarvojaan varjoineen muistelee, oli sotilaan Kajon mukaan ollut pakko "naida resitentin luvalla".
J. K. Paasikivelle esiteltiin hänen presidenttiaikoinaan hyväksyttäväksi avioliittolupa-anomus, jossa sulhaskandidaatti oli vasta 15- tai 16-vuotias. Hakemuksessa mainittiin pojan olevan fyysisesti hyvin kehittynyt, urheilullinen nuorukainen, vieläpä erinomainen uimari.
Tähän esittelijän lukemaan kohtaan Juho Kusti murahti kommentin: ”Mahtaa olla rintauimari!”
Ahava tarkoittaa kylmää tuulta, yleensä merituulta. Vanhojen kalastajien kasvoja sanottiin ahavoituneiksi.
Pirta on kangaspuiden siinä liikkuvassa osassa, jolla matonkuteet hakataan tiukkaan. Niidet, eli langat, jotka pitävät matonkuteet kasassa, tulevat sen pirran läpi. Pirrassa on tiheä pystysuuntaisista metallilangoista tehty "verkko", jonka välissä on aina yksi niisilanka.
Faktori sanalla on useita merkityksiä. Yksi vanhemmista on kirjapainon työnjohtaja.
Saahan näitä kysellä. Onhan sekin kääntämistä, kun kääntää vanhoja suomenkielen sanoja nykykielelle. meillä on hieno kieli.
"niin näkevi neljä neittä,
viisi veen on morsianta.
Ne on nurmen niitännässä,
kastekorren katkonnassa,
nenässä utuisen niemen,
päässä saaren terhenisen."
(Kalevala. Iso tammi runo.)
Näkee neiet niemen nenässä,
veen morsiamet kortta katkomassa.
Mut oma naama on
kuin ois tuuli turpaan vedellyt,
ahava leukaa rapsutellut,
puhuri nenää puhutellut.
(jatko-osa)
Matematiikassa ko-faktori on matriisista laskettava suure (ja niistä kootaan sitten determinantin käänteisluvulla kertomista vaille oleva käänteismatriisi). Tässähän on transponointi joten olisi ilman sitä sitten kyseessä faktori. Tulleekonehanko faktori sitten siitä että sillä niinkuin kerrotaan niin saadaan det kertaa Kroneckerin symboli?!?!?!?!
Killerin tai olikohan Jonna Tervomaan biisi "Elämän pirta".
Rakkauden haudalla siis oli biisi nimeltään.
Pirta tarkoittaa myös suunnitelmaa.
Sanoilla on erilaisia merkityksiä. Esim. voi, niin jos sanotaan, että qr-koodi voi olla vaarallinen, niin se on yhtä kuin että qr-koodi on vaarallinen. Sitten taas jos sanotaan, että lotossa voi voittaa päävoiton, niin se on yhtä kuin että ei voi voittaa. Murphyn lakiin perustuu. Voi tarkoittaa myös elintarviketta, jota voidaan käyttää paistamiseen tai leivontaan.
Pirta on kangaspuiden osa, jolla säädetään kankaan tiheyttä.
Kun Juice kysyi, että ”jos se sopii sinun pirtaasi”, niin toinen osapuoli olisi voinut vastata tähän kaivamalla valtavan puisen kudontatyökalun ja yrittämällä fyysisesti sovittaa sitä Juicen anatomiaan.
”Kokeillaanpas tätä tiheämpää mallia, jos se istuisi paremmin teidän rakenteeseenne!”