Osaisiko kukaan näin äkkiseltään vastata, mikä oli todellinen syy Tsernobylin onnettomuuteen? Olen kuullut, että siellä olisi tehty kokeita (turvamääräyksiä noudattamatta), jotka olisivat hiukan karanneet käsistä. Onko tämä totta?
Tsernobyl
Tiedonhaluinen
221484
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
se oli.
On. Tsernobylin voimalaitoksella tehtiin koe, jota reaktorin suunnittelija ei hyväksynyt.
Tällaista ei ikinä sallita jos ydinturvallisuus on hyvin hoidettu.
Koetta varten poistettiin käytöstä useita automaattisia turvalaitteita, jotka olisivat sammuttaneet itsestään reaktorin saadessaan olla päällä.
Tällaistakaan ei ikinä sallita jos ydinturvallisuus on hyvin hoidettu.
Tsernobylissä käytetty reaktori oli suunniteltu siten, että lämpötilan nousu kiihdytti reaktiota.
Tällaista suunnittelua ei ikinä sallita jos ydinturvallisuus on hyvin hoidettu.
Lämpötila ja paine nousivat niin korkeiksi, että reaktoriastian tiiveys menetettiin, happea pääsi reaktoriin ja reaktorissa hidasteena oleva grafiitti, eli alkuaine hiili, syttyi palamaan räjähdysmäisesti. Räjähdysmäinen tulipalo rikkoi reaktoria ympäröineet rakenteet.
Grafiittia ei juurikaan käytetä lännessä hidasteena. Suomessa käytetään vettä, joka ei pala.
Tsernobylin voimalasta puuttui ilamtiivis suojarakennus, joka länsimaisissa on vakiovaruste.
Tällaista puutetta ei ikinä sallita jos ydinturvallisuus on hyvin hoidettu.
Viranomaiset eivät tiedottaneet aluksi päästöstä, eivät määränneet ihmisiä suojautumaan, eivätkä käynnistäneet mitään väestönsuojelutoimia ennenkuin olennaisin vaara väestölle oli jo ohi.
Tällainen ei tule kysymykseenkään jos ydinturvallisuus on hyvin hoidettu. Lähes kaikki Tsernobylin päästöjen säteilyn aiheuttamista havaituista terveysvaikutuksista olisi ollut kokonaan estettävissä hyvin yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, jotka esimerkiksi Suomessa olisivat itsestäänselvyys.
Yhdenkin edellämainituista kohdista tekeminen oikein olisi estänyt käytännöllisesti kaikki säteilyyn liittyvät terveysvaikutukset mitä Tsernobylin onnettomuus aiheutti. Suomessa ja muissa länsimaissa kaikki edellämainitut kohdat ovat kunnossa. Tällaisesta kaikkialle ulottuvasta, koko ydinlaitostoiminnan läpitunkevasta turvallisuusfilosofisesta erosta johtuu ydinvoiman erinomainen turvallisuushistoria länsimaissa. Onneksi tilanne on nopeasti parantunut ja paranemassa tällä hetkellä entisissä kansandemokratioissa.
Lisätietoa Tsernobylin onnettomuudesta esimerkiksi osoitteessa http://www.world-nuclear.org/info/chernobyl/inf07.htm
Reaktori oli tietoisesti ladattu siten, että joillakin tehoalueilla ns. lämpötilakerroin oli positiivinen, eli lämpötilan noustessa myös teho nousee. Tällöin ruvetaan pelaamaan 'eri' neutroneilla kuin normaalisti, ja reaktori karkaa käsistä.
Alasajossa tehtäväksi aiotun kokeen takia jäätiin, tuntemattomasta syystä, tällaiselle vaaralliselle tehoalueelle - vaikka se olisi pitänyt ohittaa nopeasti.
Että kyseessähän oli RBMK-reaktori, jota ladataan käynnin aikana, joten alasajoa varten sen lataus olisi voitu muuttaa turvalliseksi, mutta maan tavan mukaan luotettiin hyvään tuuriin.
Polttoainetilanne laitoksella tosin ei ole tiedossa.
Ei se nyt aivan noinkaan mennyt.
Tarkoitus oli kokeilla kuinka kauan generaattoreit/turbiinit voivat tuottaa sähkö oman inertia voimansa voimin, sen jälkeen kun höyry on katkaistu.
Tästä seurasi se, että reaktorin lauhdutus vesi kierto pumput, jotka olivat samassa virtapiirissä........ Tuosta luulisi löytyvän juttua esim. googlella.
Tuon inertiaversion minäkin muistan kuulleeni entiseltä fysiikan opettajaltani. Onkohan ydinvoiman vastustajilla tiedossa syy onnettomuuteen, tavallisestihan he vain hehkuttavat onnettomuuden jälkiseurauksia puuttumatta ollenkaan siihen mikä onnettomuuteen johti. Taitaa ydinvoima olla kuitenkin turvallisin tapa tuottaa energiaa. "Ehkä"-onnettomuuden vaara vastaan kymmenettuhannet fossiilisten polttoaineiden jalostamiseen ja käyttöön liittyvät kuolemat vuosittain. Vuosittain.
Eihän reaktorin teho karkaa kuin vaarallisen latauksen takia. Jos jäähdytys katkeaa ja fysiikkapuoli on kunnossa, reaktori vain ylikuumenee. Pikasulunkin ehtii tehdä kaikessa rauhassa, kun teho ei nouse hetkessä 11 ooo %:iin, eli 110-kertaiseksi täyteen lämpötehoon nähden, kuten Tsernobylissä kävi.
Tehtäväksi aiotuilla kokeilla ei ollut muuta vaikutusta onnettomuuteen kuin reaktorin tehonlaskun pysäyttäminen vaaralliselle tehoalueelle niiden takia.
Kerro miten sillä tapahtumaketjulla saatiin reaktorin tehoon kaksi rajua piikkiä, ilman että suojaukset eivät reagoineet eivätkä operaattorit ehtineet tehdä mitään.
Taas yksi, joka laittaa luonnonlait uusiksi!
Dr. Matti Jantunen aikoinaan kertoili meille, että Otaniemen ydintutkimusreaktorilla tekivät hurjalta kuulostavia, mutta vaarattomia jympsähdyksiä. Nostivat jonkin sauvan sieltä pois ja silloin reaktorin teho pamahti taivahan suureksi ehkä sen 100-1000 kertaiseksi. Mittarit huusi kunnes meni tukkoon mutta onneksi kaikki oli ohi vaarattomasti murto-osa-sekunnissa.
Mikä on tämä tapahtuman kulku tarkalleen ottaen, miksi pysähtyi itsekseen ja mistä kyse ?
Tämä on kauan aikaa sitten ulkomuistista joten en muista ehkä kaikkea aivan oikein.
Ei tehoreaktorin teho karkaa hetkessä pilviin kuin tuon kertomani mekanismin kautta.Asiaa voitte penkoa mistä lähteestä tahansa, ei se muuksi muutu.
Tsernobylin jutun selvittivät fyysikot meille varsin seikkaperäisesti. Höyryräjähdykset aiheuttaneiden tehopiikkien suuruus tiedetään, koska valvomossa oli jostain syystä piirturi, joka vaihtoi skaalaa kolme kertaa.
Otaniemen pikkureaktorilla kerrotaan tehdyn mitä merkillisimpiä temppuja. Useimmat kuuluvat ns. laitoslegendoihin.
Tietysti kerrottu temppu onnistuu, jos lähtöteho on vaikkapa 1 watti. Mutta kun lähtöteho on vaikkapa 100 MW, on vaikutus toista luokkaa!
Mistähän olet löytänyt tuollaista "tietoa"?
"Tarkoitus oli kokeilla kuinka kauan generaattoreit/turbiinit voivat tuottaa sähkö oman inertia voimansa voimin, sen jälkeen kun höyry on katkaistu."
Eivät ne venäläisetkään sentään noin tyhmiä ole.
Nimittäin, jos voimakoneen höyry suljetaan, loppuu sähkön tuotanto siihen paikkaan ja takatehoreleet laukeavat.
Tästä on käytännön kokemuksia tullut vuosien varrella monasti.
Jos kuitenkin juttusi pitää paikkansa, niin siellä on olleet apukoululaiset töissä.
Minä en ole puhunut tehtäväksi aiottujen kokeiden laadusta mitään.
Generaattorithan irrotetaan verkosta alasajossa takatehovaaran takia hyvissä
ajoin. Tshernobylissä on turpiinikäyttöiset syöttövesipumput, ja niiden
pyörimiskoe oli tarkoitus tehdä. Se on faktaa.
Älä sinä noiden koulupoikien juttuja usko. Heiltä tulee fiktiota.
En minä noihin juttuihin uskokkaan, koska tiedän ettei tuollaista koetta kukaan täysjärkinen voimalaitosmies menisi tekemään, edes Venäjällä.
..On avainsana tuohon räjähdysmäiseen tehonkasvuun... Mutta senhän varmaan jo tiesitkin ;)
..Melko hyvä selvitys tapahtuneesta.
http://www.npp.hu/tortenelem/balesetek3-e.htm
Xenon vain on ns. reaktorimyrkky, joka syö neutroneja, eli jarruttaa ketjureaktiota. Ei oikein stemmaa.
Kyllä nopeat neutronit ovat parempi avainsana!
Mutta juuri tuo äkillinen tehonlasku tekee tuon tyypin reaktorin erittäin epävakaaksi... Mutta senkin varmaan jo tiesit...
Koita nyt hyvä ihminen lukea tuo jäljempänä oleva Englannin kielinen selostus tapahtuneest, niin voit lopettaa arvailun ja ihmettelyn ;)
Ps. Tuostahan on kyllä ollut juttu myös suomeksi eräässä lehdessä jonka numeroa en valitettavasti muista. (Tekniikan maailma)
Tehoa pudotettiin normaalilla alasajogradientilla. Tuo vaarallinen lataus
teki tepposet. Ei oikein ladatussa reaktorissa teho lähde äkkiä niin rajuun
kasvuun, että suojaukset eivät ehdi pudottaa säätösauvoja alas. Turha siihen
on ksenonmyrkyttymisen kompensointia tms. sotkea.
Kuten sanottu, oikein ladatun reaktorin teho ei karkaa.
Jälkikaneettina voin mainita, että onnettomuuden jälkeen kaikkiin
RBMK-reaktoreihin ladattiin kiinteitä absorbaattoreita liian rajun latauksen
estämiseksi.
Asiantuntija (?) Tammilehto kertoo nettikirjoituksessaan, että RBMK-reaktorit ovat hyvin vakaita käynniltään.
Minulla on kokemusta kevytvesireaktoreista, ja varsin vakaita nekin ovat - kunhan ksenonmyrkytystilanteissa riittää potkua tehonpitoon.
Niin, sanotakoon, että jos potkua ei riitä, teho laskee. Vanhaa sydäntä ei saada kriittiseksikään moneen päivään, jos pikasulku tulee.
Täältä ei kannata juurikaan etsiä asioiden todellisia syitä, tai tosiasioita ylipäätään. Etsi itse tieto luotettavista lähteistä.
"Älä etsi totuutta tältä palstalta"
- ja miksi ei?
"Täältä ei kannata juurikaan etsiä asioiden todellisia syitä, ..."
- miksi ei?
"... tai tosiasioita ylipäätään."
- miksi ei?
"Etsi itse tieto luotettavista lähteistä."
- mistähän semmoisen/semmoisia löytäisi?
Hämmästyttävää, että tällaiseenkin asiaan voidaan vastata "älä kysele täältä" antamatta yhtään parempaa paikkaa!
Asioiden todelliset ja syyt ja totuudet (mitä sillä sitten tarkoitetaankin) on viime kädessä jokaisen itse etsittävä. Ilman etsimistä ei löydä mitään.
Kun erilaisista totuuksista muodostetaan yhtenäistä totuutta, kutsumme siihen tarvittavaa prosessia AJATTELEMISEKSI.
Tietoa voidaan etsiä kaikkialta, jopa täältä! Koskaan ei tiedä, millainen ja kenen lausahdus antaa etsijälle sen puuttuvan palasen.
... tässä eräs tarina. Järkyttävä. Kirjoitan tämän linkin jo kolmatta kertaa tänne.
http://www.tek.fi/tek/vaikuttaminen/etiikka/case/case14.htm