Voiko uskoon tullut ihminen unohtaa perheensä ja lähteä Jeesuksen matkaan välittämättä siitä mitä lapset tarvitsevat? onko perhe toissijainen jeesuksen rinnalla..? eikö jeesuskin ollut perheellinen mies...?
JeesusTuliTaloon
armo käy oikeudesta
9986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joskus "uskoontullut" yksinkertaisesti pakoilee vastuutaan ja olevinaan noudattaa Raamatun opetusta, että on muka ensisijaista seurata kutsumusta. Sitä ei kuitenkaan Raamattu opeta, vaan kehottaa miestä rakastamaan vaimoaan kuin itseään ja vaalimaan sekä huolehtimaan hänestä ja vaimon tulee kunnioittaa miestänsä. Myös lasten tulee kunnioittaa vanhempiaan ja vanhemmat eivät saa kiihottaa lapsiaan vihaan esim. muotojumalisuudella (tehdään toista kuin puhutaan tai annetaan katteettomia lupauksia lapsille tai ei välitetä yhtään). Jumala on luonut alusta alkaen perheen: miehen ja naisen sekä lapset ja yhdessä he ovat Jumalan kuva parhaimmillaan, kun ovat kuuliaisia Jumalan Sanan opetuksille. Esim. Timoteuskirjeissä kuvaillaan hyvän uskovan isän, äidin, vaimon, miehen jne. tunnusmerkkejä: 1 Tim. 3 ja Tiit. 2 luvut. Hyvä perheenisä huolehtii, että perheenjäsenillä on ruokaa, vaatteita, terveydenhuoltoa, koulutusta ja turvallinen kasvuympäristö, varsinkin lapsilla ja naisilla sekä perheen vanhuksillakin tarvittaessa. Perheenjäsenten tulee osallistua perheen työntekoon ja elatuksenkin hankintaan ikänsä, kykyjensä ja terveytensä mukaan. Aikuisen lapsen on luovuttava isästään ja äidistään ja etsittävä itselleen ammattikoulutusta, työtä ja elämänkumppani... Seurakunta on hengellinen kasvupaikka, ja sen tilaisuuksissa käydään lepopäivänä mieluiten ja muulloin voimien mukaan.
Jeesus ei pura vaan eheyttää perheitä. Jos tämä "Jesse", jota kuvailemasi ihminen palvelee, hajoittaa perheen, hän ei voi olla Jumalan Hengestä tullut Jeesuksen Henki vaan itse pirun henki...
ei jätetä perhettä. Jumalan tahto on yhdistää perhe, näin on. Jos puoliso lähtee siihen täytyy olla joku muu syy. Miehen tulisi myös olla perheen hengellinen pää.
Surullista ja valitettavaa on, että uskovatkin joskus eroavat. Jos molemmat ovat uskossa, on hyvät mahdollisuudet parannuksen tekoon ja siihen, että Jumala eheyttää rikkinäistä liittoa.
Jumala ei ole syyllinen eroihin.
1.Timoteuksen kirje:
5:8 Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi.
Käsky ei ole tullut Jumalalta. Aviosuhteessa on ollut vikaa ja puoliso on jätetty sen tähden. En ole koskaan kuullut tapauksesta jolloin perheellinen olisi itkien ja rukoillen Jumalan mielen muutosta lähtenyt perheensä luota. Eihän se varmaan niin ollutkaan.
Kuinka monelle ihmiselle Herra antaa käskyn esim. myydä talonsa ja antaa rahat köyhille?
En ole kuullut yhdestäkään. Mutta ihmeen kepein askelin, helpottuneina nuo lähteävät muualle, jotka puolisonsa ja lapsensa "joutuvat" jättämään ja hankkimaan elämänsä ja myöhemmässä vaiheessa puolisonsa ns. Herran ilmoituksen takia...
Jos joukossa olisi joku, joka itkien ja anoen Herralta vapautusta joutuisi lähtemään muualle, melkein voisin uskoa häntä. Melkein. Mutta taatusti en usko sellaista joka lähtee ns. lähetystyöhön samoissa fiboissa kuin suomalaiset kanarialle.
Matteuksen evankeliumi 19 luku jakeista 3-9.
Onkohan nyt tämä uskoontullut oikein ymmärtänyt mihin uskoon hän on tullut, jos on unohtanut huolehtia perheestään? Jos hän on juuri tullut uskoon, niin voi tietysti olla, ettei hän ole vielä oppinut paljoa asioista. On niin innostunut, että asiat menevät sekaisin ja ajankulu unohtuu.
Hänet pitäisi saada jotenkin Raamatun ääreen lukemaan miten se Jeesus, johon hän on tutustunut, haluaa hänen elävän. Perheen rakastaminen ja vaimosta ja lapsista huolehtiminen on tärkeää Raamatun opetuksissa. Raamattu käskee rakastamaan vaimoaan ja lapsiaan, ja ajan viettäminen perheen kanssa on rakastamisen merkki. Perheensä unohtaminen ja laiminlyöminen on itse asiassa suorastaan jumalatonta.
Mitä jos laittaisit häntä miettimään seuraavia kohtia Raamatusta:
"Mutta jos joku ei pidä huolta omaisistaan ja varsinkaan ei perhekuntalaisistaan, niin hän on kieltänyt uskon ja on uskotonta pahempi." 1. Tim. 5:8
"Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta?" 1. Tim. 3:5
"Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään." 1. Tim. 3:12
"Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta " Ef. 5:25
"Miehet, rakastakaa vaimoanne, älkää kohdelko häntä tylysti." Kol. 3:19
Jumala on puolellasi.
jumalan "puolella oleminen" näkyy vaikkapa HYKSn lastenosaston syöpäklinikalla?
Ei tosi uskova perhettään jätä. Raamatussa sanotaan, että elä puolisosi kanssa, jos hän haluaa elää kanssasi sinun tultuasi uskoon.
Itse uskoon tullut ei siis saa lähteä ilman tosi painavaa syytä Joskus niitäkin on, kuten erään nyt jo Herransa luona olevan Saimi-mummon kohdalla. Hän tuli nuorena aviovaimona uskoon ja mies sanoi: "Joko Jeesus tai minä. vJos et kiellä Jeesusta, lähdet tuosta ovesta, etkä enää palaa takaisn." Lähdettävä oli.
Samoin käsketään Raamatussa huolehtimaan perhekuntalaisistakin eli vanhuksista, sairaista
sukulaisista ym.
Eli joku on kyllä ymmärtänyt jotakin väärin, jos
on uskon takia lähtenyt. Vai oliko se vain
keppihevonen, muka syy, että sai mennä?
Ei siinä ainakaan Jeesus ole sydämeen asti tullut, vaan joku muu on tullut taloon, aivan niin kuin Waltarin romaanissa Vieras mies tuli taloon. En ymmärrä, pakko myöntää!