Onko kukaan täällä saanut luettua, tai edes yrittänyt lukea koko raamattua läpi?
Sen läpiluku vaikuttaa aika utopistiselta. Itse olen viimeiset kuusi vuotta yrittänyt kahlata, ja suuri osa on edelleen lukematta.
Tämä projekti ihan yleistiedon vuoksi ja tokihan raamatussa nyt jotakin järkeviä ajatuksia on.
Vaan siinäpä se: "jotakin järkeviä ajatuksia"... En voi ymmärtää ihmisiä, jotka ylistävät raamattua täydellisenä elämänohjeena. Suurin osa pelkkiä myyttejä ja muuta vastaavaa, jolla ei ole mitään tekoa nykyisen elämisen kanssa. Ja sitten vielä päälle kaikki ne ohjeet, joita ei pidä mennä toteuttamaan.
Sen läpiluku vaikuttaa aika utopistiselta. Itse olen viimeiset kuusi vuotta yrittänyt kahlata, ja suuri osa on edelleen lukematta.
Tämä projekti ihan yleistiedon vuoksi ja tokihan raamatussa nyt jotakin järkeviä ajatuksia on.
Vaan siinäpä se: "jotakin järkeviä ajatuksia"... En voi ymmärtää ihmisiä, jotka ylistävät raamattua täydellisenä elämänohjeena. Suurin osa pelkkiä myyttejä ja muuta vastaavaa, jolla ei ole mitään tekoa nykyisen elämisen kanssa. Ja sitten vielä päälle kaikki ne ohjeet, joita ei pidä mennä toteuttamaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
huomattavasti loogisempi kokonaisuus. Ja siinä
ei raiskata ihmisiä. Ainoastaan siinä ammutaan
kuusi hevoon vitun kuuseen. Sitä voisi
pitää jonkin asteisena ympäristörikkomuksena.
Ei kiinnosta. Ajan hukkaa.
pikkuhiljaa vuosien mittaan lueskellut, mutta vaikeaa se on. Juuri kun luulee saaneensa juonen päästä kiinni, niin kaikki kääntyy päälaelleen.
Tuollaista käsikirjoitusta ei nykyaikana ainutkaan kustannustoimittaja päästäisi läpi. Kohteliaan saatekirjeen kanssa varmasti palauttaisi tekijälle takaisin.
Nuorena ja hulluna tuli luettua kannesta kanteen ja vielä UT toiseenkin kertaan.
80-luvun alussa olin lähdössä opiskelemaan teologiaa, johon halusin mahdollisimman hyvät pohjat. Ja tietysti mielessä oli päästä sitten tiedekunnassa brassailemaan raamattutietämykselläni :)
Oikeastaan tämä lukuprosessi oli alkusysäys ateistiksi muuttumiselleni. Opiskeluaikanani kiinnostui erityisesti raamatun ajan historiasta ja eksegetiikasta. Huomasin, että ensimmäisen kerran elämässäni uskalsin ajatella täysin itsenäisesti, miltei ilman luterilaisen kasvatuksen istuttamia ennakkoasenteita.
Olen kyllä sitä mieltä, että koko raamatun lukeminen on uskovaisellekin melkoista ajantuhlausta. Se on niin sekava kirja, ettei siitä saa mitään irti ilman selittäviä teoksia.
Ja selittävät teokset ovat aina jonkin uskonsuuntauksen värittämiä. Mihin niistä sitten voi luottaa?
piti olla vastaus avausviestiin....
ei perustu pelkästään raamattuun, vaan siihen yksinkertaiseen asiaan, että en kykene uskomaan mihinkään henkiolentoon, joka jotenkin säätelisi ihmisten elämää. Tai joka olisi luonut kaiken. Se on ajatuksena niin järjetön.
Uskokoon sitten ken tahtoo tai pystyy.
Tuo mainitsemasi juttu, että raamattua pitää selittää, on siitä hauska, että kun sitä kuitenkin väitetään jumalan sanaksi, niin mitä selittämistä siinä on. Siinä menee kaikki houreet samalla kertaa. Ja jälleen kerran; uskokoon ken tahtoo.
Lue ny mun mieliks loppuun :)
Nyt tuli luettua. Viimeinen lause kuuluu:
Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Aika hyvin on auennut.
Käyn viel raamattu piiris et lukeminen on kivaa kun joukos luetaan ja keskustellaan.
Kun sitä oikein lukee niin kyl ymmärtää.
Ite oon kyl lukenu eniten Uutta Testamenttii.
Vanhaa vähemmän mikä on harmi.
Mut kyllä sitä Vanhaakin Testamenttii tulee luettuu.
Olen lukenut vain itseäni kiinnostavat osiot joilla on merkitystä tällä vuosituhannella
jolla nyt satummekin olemaan.
Luen mieluummin aina silloin tällöin kaikista uskonnoista kirjoitettua teosta yksiin kansiin
koottuna. Kaikki uskonnot vaikuttavat toisiinsa jotenkin ennemmin tai myöhemmin. Jos haluatte verrata Vanhaa Testamenttia huonona elämänohjeena ateistiset ajattelijat, niin miksi sitten käytte elokuvissa tai katsotte vapaa-ajallanne tv-ohjelmia ? Haluatte kieltää painetun sanan ohjeita koska ne eivät kosketa omaa elämäänne millään lailla arkisessa aherruksessanne. Ajattelumaailmasta puhumattakaan. Onhan itsellänne viisautta tietysti oman ajattelumaailmanne verran, mutta kannattaako kyseenalaistaa henkisen maailman ja uskontojen maailman tuomaa mahdollista lupausta, vaikkei sitä tänä vuonna vielä aivojenne pureksittavaksi korkeampien henkivoimien
ymmärtämisen takia ihmiskuntaa kohtaan luovutettaisikaan, mistään ilmansuunnasta.
"mutta kannattaako kyseenalaistaa henkisen maailman ja uskontojen maailman tuomaa mahdollista lupausta, vaikkei sitä tänä vuonna vielä aivojenne pureksittavaksi korkeampien henkivoimien
ymmärtämisen takia ihmiskuntaa kohtaan luovutettaisikaan, mistään ilmansuunnasta."
Sinäpä sen sanoit. Henkisessä maailmassa on kaikkein tärkeintä on motiivi millä teet asioita. Veedississä kirjoituksissa on useita esimerkkejä kuinka yksi pieni ajatus voi tuhota tuhansien vuosien työn kohti taivasta. Aikaan jolloin ihmisten sanottiin pystyvän elää tuhansia vuosia, eli eräs suuri ja pyhä mietiskelijä, joka oli keskittänyt ajatuksensa vain jumalaan istumalla meren pohjassa hengittämättä tuhat vuotta. Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes hänen silmiensä eteen tuli kalapariskunta siementämään jälkeläisiä. Pyhän mietiskelijän valtasi himo siinä samassa hetkessä ja jumala unohtui vaikka ei ollut muuta ajatellutkaan viimeiset tuhat vuotta. Hän nousi meren pohjasta ja yritti saada itselleen nuoren kauniin neitsyen vaimoksi. Neitsyt ei huolinutkaan kalalla haisevaa vanhaa kurttuista ukkoa joka oli merilevän peitossa ja limainen. Niinpä niiden tuhannen vuoden rukousten voimalla hän toivoi että muuttuisi viehättäväksi nuorukaiseksi saadakseen tämän neitsyen vaimokseen. Ja näin kävi, yksi vaimo ei kuitenkaan enää riittänyt, piti saada koko haaremi ja jumala ei enää vilahtanutkaan mielessä. Kaikki henkisen harjoituksen voimat katosivat hänestä ja irstailunsa ja maallisten toiveidensa takia tästä henkisesti erittäin edistyneestä miehestä tuli apina seuraavassa elämässään, sillä jumala oli armollinen ja soi tälle miehelle apinan kehon että hän voisi paritella kenen tahansa kanssa jopa julkisella paikallakin. Näin jumala täyttää kaikkien toiveet. Yksi pieni ajatus saa paljon aikaan.
Tässä on esimerkki miten vaikeaa on pitää jumala mielessä, jokainen jojo ajatus pillusta jumalaan aiheuttaa seurauksia joita ei voi välttää. Sellaiset ihmiset jotka vakavissaan haluavat jumalansa luo asuvatkin nykyisin vuoristoluolissa yksinään ilman mitään virikettä, juoden sadevettä ruokanaan nokkoset. Luostarit ovat täynnä irstailevia homostelijoita ja viininkeittäjiä. Sinulle suosittelisin utsjoki-kevo linjaa, rakenna maja puuhun ja sulje silmäsi jos poropariskunta kävelee ohitse :D
ne jotka asuvat luostareissa sukupuolesta riippumatta ovat löytäneet harmonian ja rauhan eivätkä tarvitse maallisessa elämässä olevia virvokkeita ja viihdykkeitä pornoluolista puhumattakaan. he ymmärtävät maailman luojan luomana suurena sunnitelmana, jossa jokainen hetki rauhallisesti elettynä on arvokas.
Luen mieluummin ajatuksella kirjoitettua ja huoliteltua tekstiä kuin jotain skitsoa profetointia tai harhaista jumalmökellystä.
ateisteilta leimata pyhät kirjoitukset
harhaiseksi uskonpuutteestaan johtuen.
Ei antiikin filosofit ole syyllisiä omaan epäuskoonsa tietenkään, liian maallistuneita kuten sana sanoo. Missä uskonnossa hyvänsä
millä tunnetun maailman kielellä tarkoitettuna hyvänsä.
on täysin maallistunut. Siinä on vain yksinkertaisia elämänohjeita maallistuneille ihmisille jotta kylä pysyisi kasassa. Henkisyydestä raamatussa ei puhuta mitään. Siinä sanotaan että pelkkä usko jeesukseen pelastaa. Tämä väite itsessään on epähenkinen. Siinä annetaan palkinto halvalla ja sen motiivi on saada ihminen haluamaan palkintoa, joka taas kumoaa henkiset periaatteet. Jos uskon motiivi on taivaspaikan varmistaminen, motiivina on aineellinen omanhyvän takaaminen, siinä ei ole mitään henkistä, sori vaan.
kyllä ilmestyskirjassa on kaikkea muuta kuin maallistuneita asioita lopunajan tulemisista tunnetulle maapallolle tässä ajassa jolla olemme elämässä ja luonnonihmeitä ja salamoiden räiskähtelyitä todistamassa ympäri maapalloa jokainen sekunti. se ettet usko niiden suhdetta
mihinkään tärkeään johtuu siitä ettei salama ole koskaan itsenyt itseesi taivaan korkeuksista tällä tunnetulla värähtelytaajuudella jossa olemme luojan suurta suunnitelmaa todistamassa aivan päivittäin.kaatosateista ja raekuuroista puhumattakaan. vaikka puu kaatuisi metsässä päällesi jäädessäsi kiukustuneena eloon todistamaan luonnon ihmettä, olettaisit sen olevan pelkkää sattumaa,eikä jumalan sormen liikahdusta taivaiden korkeuksista avaruuden tuolta puolen josta olevainen materia on luotu
hyvin kauan sitten ennen aikojen alkua.
ovat tyypillisiä näkyjä sieniä tai lsd:tä napanneelle. Sinäkin voisit kirjoittaa oman ilmestyskirjan ;D
ole koskaan huumeita kokeillut. Mutta ehkä omalta kohdaltasi mainitsemasi aineet saisivat sinutkin uuteen uskoon, mitä luulet ?
pääni uskonnon harhoista. En ole harhainen alkoholismin, huumeiden tai uskonnon takia (käsi kädessä kulkeva kolminaisuus :D)
Maailma on enemmän.
On paljon suurempa kuin se pelkästään.
Olen uskossa enkä ole alkoholin suur käyttäjä enkä huumeisiin ikinä ole koskenut.
että silti olet kolmesta mainitusta riippuvaisuudesta yhden orja. Parempi vapautua kokonaan.
Ainoa asia, jota kadun on että en tullut uskoon aikaisemmin.
Olen lukenut. Muistaakseni otin projeksiksi lukea luvun joka ilta. VT meni vauhdilla, mutta UT:n puolella luku keskeytyi jostain syystä viikoiksi. Kyltymistä, liian tuttua, tai jotain. UT:n luin lyhyesti selitettynä. Se avasi tekstistä kyllä juttuja, joita ei tullut mieleenkään itse lukiessa. Raamattu oli mielestäni helpompi lukea kuin Joycen Odysseus.
Luin koko opuksen teininä vain saadakseni sanoa, että olenpa lukenut koko opuksen. Luin kyllä muitakin vastaavia kirjoja ja roppakaupalla asiaa kulttuureista ja ihmisten ajattelumalleista.
Kahlasin ihan pienenä jostain perinnöksi saatua kuvaraamattua oikein mielelläni, kolmesta syystä. Kirja oli kirjoitettu vanhalla fontilla, sidottu nahkakansiin ja ohuiden sivujen reunat oli kullattu. Etenkin ne reunat olivat hirmuisen kiehtovat. Toinen syy olivat litografiat, joita voin tuijottaa vaikka kuinka kauan ja ihmetellä, kuinka joku on ikimaailmassa pystynyt raaputtamaan metallille niin yksityiskohtaisia piirustuksia. Kolmas syy oli kuvien sisältö: selvää K-18 tavaraa, jonka lukemiseen olin reilusti vuosikymmenen liian nuori. Parhaiten jäi mieleen kuva, jossa iso ja ruma mies piteli tukasta toisen miehen irtopäätä, heristeli väkijoukolle toisessa kädessä sitä päätä ja toisessa isoa veritahraista miekkaa. Jännää oli nähdä pilvissä liikkuvia vaunuja (ja hevosia, jotka ilmeisesti osasivat lentää, mutta millä ihmeen konstilla?), jättiläisiä ja taikatemppuja. Ja eksoottisia vaatteita ja hienoja koruja.
Kuvitus oli hyvä, mutta juoni ei tainnut olla hääppöinen, kun ateistiksi jäin. Nykyisin mokoman lukeminen olisi kauheaa ajanhukkaa, mutta lapsena ja teininä sitä aikaa oli äärettömästi.
otteeseen ihan kannesta kanteen ja joitakin kohtia toki tarkemmin. Olen ateisti. Minunkaan mielestäni raamattu ei ole mikään elämänopas. Toki siellä on asiallisiakin neuvoja, mutta ne ovat pitkälti itsestäänselviä.
Haittapuolia on runsaasti. Löytyy niin paljon keinoja sortaa muita raamatun tulkintojen perusteella.
Mutta pisteet ovelasta suunnitelmasta. On meinaan tehty sellainen jumala, että sama mitä tapahtuu, löytyy jokin kiertotie uskoa edelleen jumalaan. No, jumala on jossakin paikassa, jota emme voi nähdä. Ja häntä ei voi nähdä koska on niin vaikuttava että kuolisi ihmispolo jos hänet näkisi.
On myös niin että ihmeitä ei tapahdu juurikaan. Jos tapahtuu niin ihmiset itse ovat sokeita eivätkä näe eivätkä usko. Paitsi harvat ja valitut tuntevat kyllä sydämessään.
On rutkasti epämääräisiä ennustuksia, joita voi tulkita vuosisadasta toiseen ja aina ne tuntuvat sopivan. Tai kyllin moni pala sopii. Kuin horoskoopit.
On mahdollisuus rukoilla ja pyytää jumalalta, mutta on myös jo valmiiksi tieto, että kaikki ei toteudu. Vain jos se on jumalan tahto. Niinpä jos rukoilet eikä tapahdu mitään, se on jumalan tahto. Jos rukoilet ja toteutuu, niin kiitokset jumalalle kun antoi.
Ja kun selitykset maailmasta ovat aivan päin seiniä, on aina jokin kiertotie. Osa kun on vertauskuvallista, osa kirjaimellista. Mikä milloinkin on kumpaakin, muuntuu kätevästi tilanteen mukaan.
Ja kun joku esittää kiusallisia kysymyksiä, hän ei pysty ymmärtämään sitä pyhää sanaa. Hänessähän ei ole pyhää henkeä.
Ja pitää muistaa että jos ei usko, joutuu ikuiseen kidutukseen. Siinäpä riski. Jotenka jos uskoo, kyseenalaistaminen on aika vaarallista puuhaa.
Näitä riittää. Kuitenkin koko idea on niin utopistinen.