Tänä keväänä on julkisuudessakin kerrottu, että suomenruotsalainen säätio Konstsamfunden on RKP:n suuri rahoittaja. Mm. Hufvudstadsbladet totesi, että asiaa on uumoiltu pitkään ja nyt siihen saatiin virallinen vahvistus. Konstsamfunden on rikas; se on saanut testamenttilahjoituksia, joukossa mm. Nokian osakkeita, joiden arvo on vuosien mittaan kasvanut. Säätiötä hoidetaan ilmeisen hyvin, ja se on taloudellinen mahtitekijä.
Tänään HS kertoi, että Konstamfunden vaihtaa omistuksiinsa kuuluvan Hufvudstadsbladetin päätomittajan. Aikaisemman osalta tehtävä päättyy, uutta ei ole vielä kerrottu. Uutisen mukaan Konstsamfunden on parin vuoden sisällä vaihtanut myös vaikutuspiiriinsä kuuluvien Fiskars Oy:n, Säästöpankki Aktian ja Kauppakeskus Forumin toimitusjohtajat. Omistajan ääni kuuluu ja vaikuttaa.
RKP:n Konstsamfundenilta saama vaaliavustus on lehtien mukaan ollut 900.000 €. Säätiön hallitus päättää avustuksen myöntämisestä ja sen suuruudesta; mikään itsestään selvyys se ei tiukan paikan tullen olekaan. Näin suuri avustus luo riippuvuussuhteen ts. toiminta on pitkälti sen varassa. Näin tulemmekin RKP:n ongelmaan: mikä asema puolueella on ns. Svensk-Finlandissa. Olematta kommunisti voidaan kysyä, onko RKP "suurpääoman renki" tämän riippuvuutensa vuoksi. Onko RKP äänestäjiensä itsenäinen edustaja? Varovaista kritiikkiä kuulee toisinaan, mutta keskustelu hiljenee ja puhujat vaimennetaan/vaimentuvat. Raharuiske vaikuttaa rauhoittavasti.
Nimimerkki Ankdam käytti keväällä osuvaa termiä "fondmakten". Kuinka pitkälle se mahtaakaan ulottua RKP:n toiminnassa!
Tänään HS kertoi, että Konstamfunden vaihtaa omistuksiinsa kuuluvan Hufvudstadsbladetin päätomittajan. Aikaisemman osalta tehtävä päättyy, uutta ei ole vielä kerrottu. Uutisen mukaan Konstsamfunden on parin vuoden sisällä vaihtanut myös vaikutuspiiriinsä kuuluvien Fiskars Oy:n, Säästöpankki Aktian ja Kauppakeskus Forumin toimitusjohtajat. Omistajan ääni kuuluu ja vaikuttaa.
RKP:n Konstsamfundenilta saama vaaliavustus on lehtien mukaan ollut 900.000 €. Säätiön hallitus päättää avustuksen myöntämisestä ja sen suuruudesta; mikään itsestään selvyys se ei tiukan paikan tullen olekaan. Näin suuri avustus luo riippuvuussuhteen ts. toiminta on pitkälti sen varassa. Näin tulemmekin RKP:n ongelmaan: mikä asema puolueella on ns. Svensk-Finlandissa. Olematta kommunisti voidaan kysyä, onko RKP "suurpääoman renki" tämän riippuvuutensa vuoksi. Onko RKP äänestäjiensä itsenäinen edustaja? Varovaista kritiikkiä kuulee toisinaan, mutta keskustelu hiljenee ja puhujat vaimennetaan/vaimentuvat. Raharuiske vaikuttaa rauhoittavasti.
Nimimerkki Ankdam käytti keväällä osuvaa termiä "fondmakten". Kuinka pitkälle se mahtaakaan ulottua RKP:n toiminnassa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
puhut väärästä säätiöstä.
Historia kertoo: kansalaisyhteiskuntaan sopimaton kulttuurirasistinen syrjintä Hufvudstadsbladetin menneisyydestä: kehoittaa pankkeja sanomaan lainat irti, jos muuttaa
nimensä suomalaiseksi.
------------------------------------
Hufvudstadsbladetissa nimien muuttamista kutsuttiin ’suomettarelaisten raivotaudiksi’. Lehden mielestä nimenmuutoksista tulisi aiheutumaan suuria vaikeuksia, ja se kehotti pankinjohtajia sanomaan irti nimenmuuttajien lainat, jos he aikoivat siirtää ne uusille nimille(en).
----------
Sirkka Paikkala väitteli suomalaisen sukunimikäytännön modernisoitumisesta ”Se tavallinen Virtanen”, SKS 2004. Tässä ote, joka osaltaan kertoo, miksi RKP on epäsuosituin puolue suomenkielisten keskuudessa (professori Jan Sundqvistin tutkimus).
”Kaikkia nimien joukkomuutto ei riemastuttanut. Suomenruotsalaisissa lehdissä nimien suomalaistamisesta tehtiin pilaa, joka kärjistyi sopimattomuuden rajoille asti. Hufvudstadsbladetissa nimien muuttamista kutsuttiin ’suomettarelaisten raivotaudiksi’. Lehden mielestä nimenmuutoksista tulisi aiheutumaan suuria vaikeuksia, ja se kehotti pankinjohtajia sanomaan irti nimenmuuttajien lainat, jos he aikoivat siirtää ne uusille nimille(en). Uusi Suometar tiesi kertoa, että kenraalinleski Ehnrooth oli komentanut ihmiset pois maillaan olevista asumuksista ja peltotilkuilta, jos he aikoivat suomentaa nimensä (Raevuori 1986).
Myös muut pääkaupungin ruotsinkieliset lehdet (Nya Pressen ja Måndagen) paitsi Arbetaren ivasivat ja vähättelivät nimenmuutosasiaa (Raataja 1906). Nya Pressen vähätteli 12.5.1906 Dagens eko:ssa nimenmuutosta sillä, että se koski sellaisten ihmisten nimiä, jotka eivät kiinnosta suurta yleisöä.”
Tähän pieni ote Nya Pressenistä suomennettuna: Onhan siellä toki nimiä (Suomen Wirallinen Lehti 12.5.1906, Suomalaisuuden Liiton perustamispäivänä), on massoittain nimiä, mutta ne ovat sellaisten ihmisten nimiä, jotka eivät vähimmässäkään määrin kiinnosta suurta yleisöä, ihmisiä, jotka joka ikinen päivä voivat muuttaa nimiään ilman, että se millään tavalla vahingoittaisi yhteiskuntaa.”
Mielenkiintoista on, että nyt vuosituhannen vaihteessa tällaisten tutkimusten ja väitöskirjojen määrä on kasvanut nopeasti. Suomenruotsalaisista ja RKP:stä ne antavat yhä vain likaisemman ja ikävämmän kuvan.
Sellaista se kielikiistely on ollut. Onneksi se on jo monta sukupolvea sitten taaksejäänyttä aikaa.