Talousennusteet lupaavat synkkiä aikoja Suomen talouskasvulle. Vuoteen 2028 ulottuvien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen vuotuinen kasvu jää seuraavan kymmenen vuoden aikana alle kahteen prosenttiin, mistä se jatkaa edelleen laskuaan.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä valtiovarainministeriö julkistivat ennusteensa keskiviikkona taloustutkijoiden seminaarissa Jyväskylässä.
Työn tuottavuus on ennusteiden mukaan kasvamassa hieman yli kaksi prosenttia vuoteen 2028 asti.
"Mikäli nämä näkemykset työn tuottavuuden kasvusta eivät toteudu, talouskasvu voi olla julkistettuja ennusteitakin hitaampaa" kansantaloustieteen professori Matti Pohjola arvelee.
Tutkimuslaitokset laativat ennusteet Jyväskylän yliopiston aloitteesta. Monia poliittisia päätöksiä tehdään talouskasvunäkemysten mukaan.
"Pitkän aikavälin ennusteita on tästä syystä perusteltua laatia nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin" Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen toteaa.
Näin alhainen talouskasvu tarkoittaa käytännössä lamaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos sekä valtiovarainministeriö julkistivat ennusteensa keskiviikkona taloustutkijoiden seminaarissa Jyväskylässä.
Työn tuottavuus on ennusteiden mukaan kasvamassa hieman yli kaksi prosenttia vuoteen 2028 asti.
"Mikäli nämä näkemykset työn tuottavuuden kasvusta eivät toteudu, talouskasvu voi olla julkistettuja ennusteitakin hitaampaa" kansantaloustieteen professori Matti Pohjola arvelee.
Tutkimuslaitokset laativat ennusteet Jyväskylän yliopiston aloitteesta. Monia poliittisia päätöksiä tehdään talouskasvunäkemysten mukaan.
"Pitkän aikavälin ennusteita on tästä syystä perusteltua laatia nykyistä laajemmin ja systemaattisemmin" Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Ari Hyytinen toteaa.
Näin alhainen talouskasvu tarkoittaa käytännössä lamaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Noin pitkälle tulevaisuuteen kohdisuvat ennusteet ovat pakostakin hataralla pohjalla. Esimerkiksi 1970-luvulla tai edes 80-luvun kuluessa kukaan ei voinut ennustaa, miten valtava noste informaatioteknologian keksinnöillä oli maailman ja Suomen talouteen. Tulevaisuudessakin tällaiset uudet innovaatiot voivat heittää ennusteet roskakoriin. Eräs mahdollisuus on energiantuotantoon liittyvät keksinnöt sekä ympäristöteknologia.
Suomen kohdalla ennuste kaiketi liittyy kolmeen tekijään. Ensimmäinen on globaali taloustrendi, mikä vahvistaa kehittyvien maiden talouksia ja heikentää korkean palkkatason maiden suhteellista etumatkaa. EU:n osalta tätä trendia vahvistaa vielä konservatiivinen maatalouspainotteisuus, mikä on pois tutkmuksesta ja tuotekehittelystä.
Toinen globaali tekijä on polttoaineiden hintojen nousu, mikä heikentää Suomen asemaa, koska olemme kaukana markkinoista, minkä vuoksi kuljetuskustannusten kasvu rassaa pahemmin Suomea kuin vaikkapa Saksaa.
Kolmas Suomea koskeva tekijä on väestön ikääntyminen, mikä aiheuttaa pulaa ennen kaikkea koulutetusta ja pätevästä työvoimasta. Vastaavasti huollettavien määrän kasvu lisää kansantalouden rasitetta.
Pitkä matalan kasvun kausi mahdollistaisi myös toisenlaisen suhtautumistavan elämään. Nythän olemme kiinni tässä jatkuvan kasvun oravanpyörässä ja onnellisuutemme riippuu siitä, miten paljon tavaraa ja muita hyödykkeitä pystymme vuosittain hankkimaan. Useimmilla kotitalouksilla on varaa luopua paljosta ilman, että elintaso siitä olennaisesti tippuu. Voimme luopua esim. kakkosauton hankinnasta, kesämökistä, vuosittaisista ulkomaan matkoista, luksustavaroiden hankkimisesta. Ei siitä vielä kukaan kuoleman vaaraan joudu.
Täytyy myös muistaa, että korkea elintaso aikaansaa keinotekoisia hintakuplia. Asuntojen hinnat ovat tyypillisesti tällaisia. Ne karkaavat paikoin selvästi yli sen, mitä noiden asuntojen rakentaminen on tullut maksamaan. Lama tervehdyttäisi vain tilannetta tässä suhteessa.
Tärkeintä laman aikana ovat poliittiset päätöksey. Toisaalta on varmennettava kansalaisten yhdenvertaisuus ja toisaalta sanktioitava tiukasti kaikenlainen keinottelutalous, millä ihmisten hädällä yritetään rahastaa. Elintason lasku ei sinällään ole pahasta, jos antaa tilaa elämisen tason kasvulle.
liian hyvä tälle palstalle.