Tämä Jeesuksen lausuma sanoma:"Kuitenkin,kun ihmisen
Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Tämän TOSIASIA Jumala nosti mieleen kun murhe täyttää sydämen siitä, että ihmisten mieli nostaa
päätään ja saa ihmisiä hallita.
Ja tähän liittyen Raamatussa on selvästi sanottu:
" lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset."
Kuin myös tämä Paavalin sana:"Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut."
Nämäkin Jumalan sanan TOTUUDET ovat TÄYSIN TOTTA
Mutta kuka USKOO? Löytyykö USKOA maan päältä
kun Jeesus tulee?
Jos tahdot siis oman mielesi mukaan ajatella toimia et voi
olla Kristuksen palvelija ja näin et myös ole
siinä USKOSSA josta Jeesus puhuu.
Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"
Tämän TOSIASIA Jumala nosti mieleen kun murhe täyttää sydämen siitä, että ihmisten mieli nostaa
päätään ja saa ihmisiä hallita.
Ja tähän liittyen Raamatussa on selvästi sanottu:
" lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset."
Kuin myös tämä Paavalin sana:"Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut."
Nämäkin Jumalan sanan TOTUUDET ovat TÄYSIN TOTTA
Mutta kuka USKOO? Löytyykö USKOA maan päältä
kun Jeesus tulee?
Jos tahdot siis oman mielesi mukaan ajatella toimia et voi
olla Kristuksen palvelija ja näin et myös ole
siinä USKOSSA josta Jeesus puhuu.
Vastaukset 19
Vanhimmat
mutta tältä palstalta se on muuttanut tuonne Jeesus palstalle.
Mikä siellä nyt on vallalla on sitä hokemis uskoa. Pönkitetään omaa uskoa hokemalla joitain mantroja, tai rakkauden lirkutuksia. Sitä pitää pönkittää siksi, että se usko ei ole ihmisessä itsessään ja jos se hokeminen lakkaa, häviää koko uskokin.
maailman uskoja löytyy pilvin pimein kun se on jo syntymästään jokaisen sydämessä, mutta sitä USKOA
josta Jeesus puhuu niin sitä on vähän.
Joten taas kävit vain mitätöimään Jeesuksen sanomaa.
Kiitos Jumalalle olet niitä harvoja jotka tahtovat
pysyä pelastuksen sanoissa kiinni.
joitain mantroja> = Raamatussa olevaa Jumalan Sanaa.
rakkaus kun onkin saastainen vaate Jumalan silmien edessä.
Siis ihmisen oma rakkaus EI MITÄÄN HYÖDYTÄ VAAN PÄINVASTOIN se on ESTE JUMALAN RAKKAUDELLE.
"Uskoontulo on hyvin yksinkertainen asia. Monimutkaiseksi sen tekee ihmisen hanttiinpaneminen Jumalan hyvää tahtoa vastaan.
Monet 'suuret' uskoontulokertomukset ovatkin pää-
asiassa kertomuksia ihmisen taistelusta Jumalaa vastaan."
Tulin uskoon - tai usko tuli minuun - runsaat 23 vuotta sitten, maaliskuun 17. päivä vuonna 1983. Se tapahtui niin, että kuulin julistettavan Jumalan Sanaa sekä laulujen että puheen kautta ja vastasin kutsuun, jonka koin Jumalan kutsuksi. Varsinainen uskoontuloni tapahtui hengellisessä kokouksessa, jossa kokouksen loppupuolella menin sananjulistajalta kysymään, että mitä minun pitäisi tehdä. Hän julisti syntini anteeksi Jeesuksen nimessä ja se oli minun uudestisyntymisen hetkeni.
Uskoontulo on siis hyvin yksinkertainen asia. Monimutkaiseksi sen tekee ihmisen hanttiinpaneminen Jumalan hyvää tahtoa vastaan. Monet "suuret" uskoontulokertomukset ovatkin pääasiassa kertomuksia ihmisen taistelusta Jumalaa vastaan. Jumalan puolelta kaikki on jo valmista. Näin jo Saulus Tarsolaisesta lähtien, joka etsikkoaikanaan vainosi Jumalan seurakuntaa mutta jonka Jumala pelasti ihmeellisellä tavalla. Voit löytää kertomuksen hänen vastaanpanostaan Apostolien tekojen 9. luvusta. Kääntymyksensä jälkeen hänestä tuli apostoli Paavali, joka sittemmin on kirjoittanut suuren osan Uutta Testamenttia.
Kosketuskohtia uskonasioihin lapsuudessa
- mutta ajautuminen virran mukana kauas Jumalasta
Itse yritin panna hanttiin ja pakoilla Jumalaa monin tavoin. Kansakoulussa meillä oli uskovainen opettaja, jonka kertomukset Raamatusta uskontotunneilla ovat jääneet hyvin mieleeni. Myös kotona opetettiin iltarukous. Nämä asiat kuitenkin unohtuivat pitkäksi aikaa.
Seuraavan kerran heräsin miettimään olemassaoloni tarkoitusta 16-vuotiaana, kun jouduin yllättäen umpisuolileikkaukseen. Kipulääkkeet eivät ilmeisesti minulle sopineet vaan leikkauksen jälkeisenä yönä heräsin houreissani ja näin sairaalan ikkunalla karvaisen, kiiluvasilmäisen marakatin, joka mietteliäästi minua katsoen ja etusormeaan koukistellen kutsui minua johonkin. "Ei ikinä! Tuota en ikinä lähde seuraamaan!" sanoin mielessäni.
Luin toipilasaikana kirjan "Maa - entinen suuri planeetta", jossa puhutaan Jeesuksen toisesta tulemuksesta ja sen sanoma jäi mieleen. Pelkäsin kuitenkin kaverien mahdollisia mielipiteitä niin, etten uskaltanut mennä keneltäkään kysymään asioista tarkemmin.
Seuraavat vuodet todistivat, että kenties olinkin lähtenyt seuraamaan sitä karvaturria, vaikka en tietoisesti niin ajautumalla virran mukana. Joutuakseen helvettiin ei nimittäin tarvitse tehdä mitään. Alkoholikokeilut alkoivat vähitellen ja ennen pitkää olin kapakoissa ja tanssipaikoilla kuin kotonani.
Ollessani viimeistä vuotta Kadettikoulussa valmistumassa aktiiviupseeriksi Suomen armeijaan katkaisin käteni urheilupalveluksessa. Pelasin syksyllä lukkarina kadetit vastaan upseerit -pesäpallo-ottelussa ja "tappoheittoni" kakkospesälle oli niin raju, että olkavarteni paukahti kolmeksi kappaleeksi. Paukahdus kuului takakentälle asti. Painonnostolla ja parin vuoden pelitauolla lienee ollut osuutensa asiaan.
Jouduin sivuun käytännön harjoituksista, joita oli viimeisenä vuonna paljon. Niinpä aloin lueskella kaikkea Jumalaa ja yliluonnollisia asioita käsittelevää kirjallisuutta sairaslomallani. Naamiona minulla oli iso "Kenttätykistön ohjesääntö", jonka sisässä luin näitä kirjoja. Näin ei kämppäkaveri päässyt minua yllättämään harjoituksesta palattuaan.
Pettymyksiä ja burn-out
Tilanteeni kärjistyi neljä kuukautta myöhemmin tykistön tammileirillä Rovajärvellä. Sen tiedettiin olevan raskas juuri kolmannen vuosikurssin kadeteille valvomisineen ja vastuullisine tehtävineen kovapanosammunnoissa. Toimin mm. tulipatterin päällikkönä sekä viesti- ja mittausupseerina. Kivistävästä kädestä huolimatta päätin näyttää mihin meikäläinen pystyy.
Tilanne päätyi täydelliseen henkiseen uupumukseen, jonka seurauksena sain sairaslomaa diagnoosina "Exhaustio", uupumus. Uupumus ei kuitenkaan ollut fyysistä vaan henkistä. Nykyään siitä käytetään ilmaisua "burn-out". Uupumustilassa purkautui ulos pettymykseni pitkäaikaisen lentäjähaaveen kariutumisesta. Olin läpäissyt ilmavoimien testit ylioppilaskeväänä mutta minua ei oltu valittu kurssille. Jälkeenpäin selvisi, että syynä oli silloinen kuolemanpelkoni, joka näkyi myös testissä.
Sisäinen maailma kaaoksessa
Vauhtini kuitenkin vaan kasvoi ja lähdin "lomalle" Kreikkaan, Ateenaan. Sieltä palattuani ja jo sitä ennen olin lääkärin haastatteluissa sotilassairaala Tilkassa. Kukaan ei tiennyt mikä minua vaivasi ja tilanteeseen kyllästyneenä kirjoitin eropaperit armeijasta – puolta vuotta ennen valmistumista.
Sisäisen maailmani oli kaaoksessa. Puhuin Jumalasta jo niin vakuuttavasti kadettikurssin johtajalle lähtiessäni, että hän taisi luulla minun tulleen uskoon. Se ei kuitenkaan ollut totta. En ollut luovuttanut sisintäni Jumalalle. En edes tiennyt mitä Jumala minulta vaatii. Puhumattakaan että olisin tiennyt, että kuka tämä Jumala on. Tunsin silti selvästi näkymättömän maailman todellisuuden ja tiesin että joku todellinen Jumala on olemassa.
Sisäisen kaaokseni huomasivat niin silloinen tyttöystäväni kuin vanhempanikin. Sekavien vaiheiden jälkeen – jotka kaikki muistan - löysin itseni Oulusta, psykiatriselta osastolta. Minuun pumpattiin lääkkeitä, jotta minut saataisiin nukkumaan. Pohjanoteerauksena muistan tilanteen, jossa minut laitettiin johonkin terapiaryhmään, jossa kokattiin ruokia. Tajusin, että en pysty kirjoittamaan edes vihkoon reseptiä jostain paistetuista puna-ahvenista. Mutta minusta itsestäni tehtiin monenlaisia diagnooseja.
Tuska ja ahdistus, jota ei voinut paikantaa mihinkään, oli joskus miltei ylivoimainen. Minuutitkin venyivät joskus tuskastuttavan pitkiksi. Lääkkeet tekivät oloni kuitenkin siedettäväksi. Mutta miksi minä? Eihän meidän suvussa ole ollut muitakaan hulluja?
Lähellä itsemurhaa
Oltuani kuukauden sairaalassa minut päästettiin kotiin lomalle. Ajaessani autolla tuttua tietä näytti kilometrin päässä tulevan rekka vastaan. Pieni kääntö ohjauspyörästä ja siihen tuska loppuisi... Vai loppuisiko? Itsekeskeiseen mieleeni ei tullut vastaantulijan kohtalo. Sitä vastoin mieleeni nousivat isäni sanat jostakin yli kymmenen vuoden takaa: "Vaikka elämä menisi kuinka ahtaalle niin omaa elämää ei kannata lopettaa."
Vaikka suhde isääni olikin jäänyt etäiseksi, niin nuo metsässä kahvitauolla lausutut sanat olivat jääneet jostain syystä mieleen. Nyt ne olivat tarpeen.
En kääntänyt ohjauspyörästä. Ajoin kotiin ja panin vinttikamarissani soimaan musiikkikasetin, jota en ennen ollut kuunnellut.
Jeesus kutsuu jälleen
Monen vuoden jälkeen kyyneleet kihosivat silmiini. Jo kasetin nimi "Tule sellaisenaan" puhutteli minua. Tajusin, että nyt huoneessani ei vain soi joku kasetti vaan Jeesus kutsuu minua, sillä kaikki laulut kertoivat hänestä. Sydämeni maaperän muokkaus oli ollut kovanpuoleista, mutta välttämätöntä.
Sieluni silmieni edessä vilahtaa 16-vuotiaana eletty ajanjakso. Nyt vasta selvästi tajuan, että hylkäsin silloin Vapahtajan kutsun. Nyt Hän kutsuu jälleen. Ei syytöksiä. Ei testejä. Ei vaatimuksia. Vain puhdas rakkaus ja minä olen sen kohteena. Mieleeni ei nouse ajatustakaan mistään kirkoista, herätysliikkeistä tai oikeassaolemisista. Ne tulevat joskus myöhemmin.
En näe näkyjä. En kuule ääniä. Mutta tajuan selvästi, että Jeesus elää ja Hän kutsuu minua. Ja jossain mieleni ytimessä minä vastaan myöntävästi. Myöhemmin teen sen julkisestikin, mutta tässä hetkessä on vain Jeesus ja minä. Takerrun hänen näkymättömään läsnä oloonsa itsekeskeisesti kuin vauva äitiinsä. Maineeni on jo mennyt. Kunniaa ei enää ole. Enää ei ole merkitystä sillä, mitä sanovat ystävät, sukulaiset, tuttavat.
Oman elämäni konkurssi on ainoa saavutukseni. Ja Jeesus on ainut takuumies. Vastaus on suurempi kuin kysymykseni. Itken kuin pikkulapsi. Minä en löytänyt. Minut löydettiin.
Pari päivää myöhemmin menin helluntaiseurakunnan järjestämään hengelliseen tilaisuuteen Oulussa ja kävelin kesken saarnan pastorin puheille, niin kuin alussa kerroin. Tämä oli varsinainen uskoontuloni. Uskossa ei voi olla salaa. Jeesus kuoli mahdollisimman julkisesti meidän puolestamme Golgatalla; myös meidän täytyy tunnustaa uskomme Häneen julkisesti.
"Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan" Room. 10:10
Oikeaan USKOON ELI JUMALAN TOTUUDEN LUO on aivan toinen ja se johtaa myös aivan toiseen uskoon kuin
mistä sinä puhut.
Ei Jeesus turhaan sanonut: Löytäneekö Hän uskoa maan päältä kun Hän tulee.
Miksi epäilet Jeesusta ja pidät itsesi mielipidettä oikeana?
loppuun saakka Jumalan edessä, vaan menit turvautumaan ihmisiin,
työntämällä pääsi heidän käsiensä alle, ja hankkimaan
sieltä elämääsi sen vääryyden uskon eli Jumalan kirouksen.
Lue Jeremia 17:5-17.
Kaiken lisäksi hylkäsit vielä hänen suurimman armonsa,
pelkästä armosta annetun lapsikasteen ja hankit senkin kautta
lisää Jumalan kirousta menemällä Saatanan kastettavaksi
häneen uskovien upotuskasteeseen.
"Kaiken lisäksi hylkäsit vielä hänen suurimman armonsa,
pelkästä armosta annetun lapsikasteen ja hankit senkin kautta
lisää Jumalan kirousta menemällä Saatanan kastettavaksi
häneen uskovien upotuskasteeseen."
Ymmärtäisin tuosta että on jotain pahaa vaihtaa kirkkoa? Onko?
Että on täysin mielipuolista touhua lentää liihotelle kuin perhonen
kukasta kukkaa, kun kulkevat porttoseurakunnasta toiseen, sillä 300 luvulta
lähtien ovat kaikki maailman seurakunnat olleet Saatanan hallussa olevia
porttoseurakuntia, joissa se on pistänyt totuudesta luopuneet
ihmisparat kumartamaan Antikristus-poikaansa Jeesuksena.
Kuten tämä on Ilmestyskirjan luvussa 13 varsin selvästi kerrottu.
Kaiken lisäksi on vielä tuonut parhaimpien porttojen seuraan
oman kasteensa, jolla se saa ihmiset Pyhää Henkeä pilkaten luopumaan
pelkästä armosta annetusta kasteesta ja suin päin menemään Saatanan
kastettavaksi kasteella, jonka jälkeen ei vielä yksikään ihminen
ole päässyt ahtaasta portista sisälle ja saanut Kristukselta
hänen aitoa Pyhää eli Totuuden Henkeä.
Siinä ateistit tekevät hyvää työtä, kun kehottavat ihmisiä eroamaan
kirkosta. Mutta miksi he palvelevat Saatanaa edelleen siitä,
kun pitäisi kehottaa ihmisiä eroamaan joka ainoasta
porttoseurakunnasta, jonne he epäuskoisina ovat ajautuneet.
Sillä kehottaahan tähän Jmalakin sanassaan peräti kolme kertaa:
Ensimmäinen kehotus vuonna 56, 6.Kor.14-7:1:
"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?
Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: -
Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:
- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne
ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Toinen kehotus vuonna 61-62, Hepr.13:12-14:
"Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella
pyhittääkseen kansan
omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle,
hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden
sitä kaupunkia, joka tulee."
Kolmas kehotus vuonna 96, Ilm.18:3-5:
"Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman
kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan ja kaikki maailman kauppamiehet
ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.
Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi:
"Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani,
ettette joutuisi
ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille,
joilla häntä lyödään. Hänen syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti,
eikä Jumala unohda hänen pahoja tekojaan."
vaiheiden läpi minäkin Kristuksen löysin, tai Hän löysi minut.
Jumala on rakkaus
Laittaa aloituksen tästä, mutta kun tämä menee sinun aloitusta läheltä niin vastaan tänne, tuli mieleen, että miksi Jumalan sanan tuojat ovat täällä niin epäsuosittuja, mutta niinhän on aina ollut:
Jeremia 20:7-8
Herra, sinä olet taivutellut minua, ja minä olen suostunut!
Sinä olet tarttunut minuun
ja ottanut minut valtaasi.
Päivästä päivään minä olen
naurun aiheena.
kaikki pilkkaavat minua.
Aina kun avaan suuni.
minun täytyy huutaa,
minun täytyy kuuluttaa
väkivaltaa ja sortoa!
Herran sana tuo minulle
pilkkaa ja herjaa joka päivä.
Tule armon alle.
Tit. 2:11
Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille,
ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.
Ja vähän myöhemmin:
Mutta kun Jumalan meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus tuli näkyviin, hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät.
Joko sinulle on käynyt näin?
Voi pyhä jusähys sinua.
Sanon sitten kun tapaamme silmästä silmään.
Sitä ei voi sanoa tässä?
uskovia maan päältä: Teeskenteliöitä kyllä löytyy kahmaloittain.
tai sellaisia jotka luulevat olevansa Jumalan omia
niin niitä riittää pilvin pimein, siinä olet oikeassa, mutta siinä VÄÄRÄSSÄ etteikö JUMALA OLISI
OLLUT VOIMALLINEN VALITTUNSA PELASTAMAAN SIIHEN YHTEEN USKOON,TOTUUTEEN MIKÄ HÄNELLÄ ON.