En häpeä uskoani

Kyllä sinä saat mainostaa omaa uskoasi joka väliin ja ei sinua sen takia viedä pöpilään tai vankilaan. Jos kuitenkin rupeat tuputtamaan uskoasi ainoana totuutena niin voit saada kenkään työpaikasta. Olet toisinsanoen työpaikalla ongelma josta kaikki haluavat eroon.

Omaa uskoaan ei tarvitse mainostaa joka välissä tai kertoa siitä muille lainkaan. Olen itsekin ollut kirkolla töissä ja olen ateisti. Tästä ei muodostunut mitään ongelmaa kun en ruvennut mesoamaan että teidän uskoanne ei ole olemassa. Minun maailmassani kaikilla on uskonnonvapaus.

Haluaisin puuttua pariin minua painavaan seikkaan kirjoituksesssasi:
"Tämä on siis käytännön tosiasia ateistisessa yhteiskunnassa. Sensijaan ateistit saavat naureskella jumala-uskolle ja uskovaisille. "
>>Miksi ateistisessa yhteiskunnassa opetetaan kouluissa pakollisena aineena uskontoa(ev.lut.)? Toki on niitäkin ateisteja jotka naureskelevat uskonnolle ja uskovaisille, mutta älä yleistä, kiitos.

"Eli jos suomessa olisi aidosti turvattu sananvapaus, niin voisin aivan hyvin tulla "kaapista ulos". Valitettavasti ei ole, ja siksi JOUDUMME vaikenemaan uskonnollisista asioista. "
>>Aidosti turvattu sananvapaus ei ole mahdollista, esim. laki Jumalanpilkasta. Ja uskonnollisista asioista voi puhua ihan vapaasti kylläkin, jos toista ei vain kiinnosta niin ei sitä väkisin voi tuputtaa. Siitä voi käydä keskusteluja siinä missä muistakin asioista, mutta tosiaan, jos vastapuoli ei halua puhua asiasta niin eihän häntä voida pakottaakaan. Esim. mitä sanoisit, jos tulisin puhumaan sinulle, miten Jumalaa ei ole olemassa ja niin pois päin?

"-- esimerkiksi työpaikoilla ei saa saaranata Jumalasta tai saa potkut. "
>>Tosiaan, saarnaaminen kuuluu lähinnä kirkkoon ja työpaikoilla se ei ole suvaittavaa syystä, että kaikki eivät ole uskovaisia tai kuulu Kirkkoon.

ymmärrettävää, että hurahtaneiden horinat pidetään poissa työyhteisöistä. Papeille maksetaan paskanjauhamisesta, jos haluat sitä tehdä, ei muuta kuin papiksi lukemaan. Muussa tapauksessa lopeta kitinä.

Jotain perää on alkuperäisen kirjoittajan tekstissä. Tietysti saarnata ei voi työpaikalla. Jos tietysti joku on kiinnostunut enemmälti vakaumuksestasi, saathan "kiinnostuneelle" kertoa. Mieheni eräs työtoveri on Jehovan todistaja. Olivat olleet yhdessä matkalla, ja oli kertoillut jotain yleistä uskostaan. Ei ollut alkanut tyrkyttämään ja oli sitten tajunnut lopettaa keskustelunaiheen, kun enempää mielenkiintoa ei ollut ko. asiaa kohtaan.
Sitä vaan ihmettelen, että työpaikoilla nuo ateistit ovat joskus aika kovaäänisiä. Aivan kuin heillä olisi oikeus pistää halvalla vaikkapa työtoverin Israelin matkaa (jos sellaisesta olisi vahingosssa mennyt kertomaan). Tai muuten pilkata ruoka- tai kahvipöydässä. Onneksi omalla työpaikallani ihmiset ovat fiksuja, ja siellä noudatetaan aika lailla englantilaista periaatetta "politiikasta, uskonnosta ja seksistä ei keskustella".
Suomessa saa olla tapakristitty. Mutta jos enemmän käyt kirkossa, sinulle naureskellaan. Kohta varmaan joutuu perustelemaan senkin jos menee kirkossa naimisiin tai kastaa lapsensa. On tämä yhteiskunta niin uskonnonvastainen. Tämä uskonnonopetus on aika lailla kulissi. Sitten kun se loppuu, alkaa kristittyjen vaino. Mutta näinhän on kirjoitettu... Vapaa-ajattelijoiden giljotiinimeiningissä on tiettyä natsimaista uhoa...

Kyllä suomessa saa ihan vapaasti puhua uskonasioista, eli tuo on ihan potaskaa.
Työpaikoilla kyllä on tapana tehdä töitä eikä höpistä muista asioista

vain turpasi tukossa.

et sinäkään hyvällä katsoisi jos alkaisin saarnata allahin mahtavuutta ja rikkoisin sinun uskon vapautta tyrkyttämällä toista 'jumalaa' edellisen 'jumalan' tilalle.

olet tyhmä, jos et tuota tajua.