Minulla on ollut nyt ajokortti kolmisen kuukautta ja auto vähän päälle kaksi. Ajelen suunnilleen joka päivä lyhyitä matkoja (siis n. 10 kilometriä). Millään pidemmällä reissulla en ole ollut kun tunnen olevani edelleen todella epävarma auton ratissa. Nyt kun kortti on ollut jo noin "kauan" niin alkaa tulla paniikki, että entäs jos minä en vaan koskaan opi ajamaan autoa. Tänään viimeksi sammutin auton kaksi kertaa mäkilähdössä, vaikka sen piti olla yksi vahvuuksiani. Maantieajossa pelkään koko ajan kuollakseni, että teen ohjausvirheen ja ajaudun metsään tai mikä vielä pahempi niin vastapuolen kaistalle. Pienempiä ja mutkaisempia teitä ajan todella paljon nopeusrajoitusten alle, koska kovempaa ei vain uskalla. Kaupunkiajo sujuu muuten suhteellisen hyvin, mutta kaistanvaihdot pelottavat joka kerta eikä parkkeerauskaan ole mikään bravuurini.
Mitä tässä nyt voi tehdä? Myydä auto pois ja luovuttaa? Olen tähän asti koittanut kaikesta huolimatta pakottaa itseni liikenteeseen, vaikka ennen lähtöä saatan olla itkun partaalla. Asiaa ei tosiaan helpota se kun tulee tehtyä noita mokia kuten nyt auton sammuttelu.
Minulla ei ole valitettavasti lähiseuduilla edes ketään tuttua, jonka kanssa voisi yhdessä harjoitella vaan joudun ihan itse pähkäilemään miten toimia missäkin tilanteessa. Kaikkea kun ei tosiaan tullut autokoulussa vastaan. Koitan paljon katsella miten muut ajavat ja välillä etsiä tietoa netistä eri palstoilta. Monessa liikennekeskustelussa tuntuu vaan olevan vähän se mentaliteetti vallalla, että jos ei osaa ajaa niin sitten pitää antaa kortti pois tai ainakin pysyä pois liikenteestä.
Kohtalotovereita? Neuvoja?
Mitä tässä nyt voi tehdä? Myydä auto pois ja luovuttaa? Olen tähän asti koittanut kaikesta huolimatta pakottaa itseni liikenteeseen, vaikka ennen lähtöä saatan olla itkun partaalla. Asiaa ei tosiaan helpota se kun tulee tehtyä noita mokia kuten nyt auton sammuttelu.
Minulla ei ole valitettavasti lähiseuduilla edes ketään tuttua, jonka kanssa voisi yhdessä harjoitella vaan joudun ihan itse pähkäilemään miten toimia missäkin tilanteessa. Kaikkea kun ei tosiaan tullut autokoulussa vastaan. Koitan paljon katsella miten muut ajavat ja välillä etsiä tietoa netistä eri palstoilta. Monessa liikennekeskustelussa tuntuu vaan olevan vähän se mentaliteetti vallalla, että jos ei osaa ajaa niin sitten pitää antaa kortti pois tai ainakin pysyä pois liikenteestä.
Kohtalotovereita? Neuvoja?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tämä voi kuullostaa kummalliselta mutta kannattaa kokeilla! Etsi itsellesi tyhjä parkkipaikka ja kokeile eri penkin asentoja! sillä epävarmuus voi johtua täysin väärästäistumasennosta!!!! kokeile vaikka olevasi korkeammalla! tai eri käsien asennot! ja aina rauhalliset liikkeet! kyllä se siitä!
Munkin anoppi ajaa penkki lattiassa kiinni vaikka on 160 senttinen! Itse saman mittainen ja nostan aina ajaessani penkin niin ylös kuin mahdollista. Hirveä tunne jos ei näe mihin auton nokka kolahtaa!
Että miten esim vuoden 88 micrassa saa säädettyä penkni korkeutta
esim. laittamalla ohuen istuityynyn penkin ja takapuolen väliin.
Ostaa sitten helvetinmoien pakettiauto, taatusti on tarpeeksi ylhäällä
Ajokorttiluokan alentaminen/poistaminen on nykyjään mahdollista, senkun menet poliisilaitokselle, otat kortin mukaan ja kerrot että haluat luopua ajo-oikeudesta, poliisi ottaa kortin talteen, näppäilee tietokonetta vähän, ja tadaa. ei ajokorttia, eikä huolia enää.
sillä siitä pääsee.
Hei!
Ei muuta kuin tsemppiä. Ajele rauhallisesti pikkuhiljaa siirry "isommille teille", jos mahdollista ajele iltaisin tai jopa öisin muttei väsyneenä, silloin on vähemmän liikennettä.
muista rauhallisuus ennen kaikke.
En viitti omaa stooria kirjoittaa, ettei muut ala vittuilee, mutta tsemppii. Jos asut Pohjois-suomessa niin voin ehkä auttaa... ( en viitti nyt enempää kertoa missä päin itse asun
Ymmärrän hyvin jos ei tällä palstalla halua avautua. Vaikutan itsekin Pohjois-Suomessa. Voit pistää meiliä [email protected].
Kannattaa myös harkita automaattivaihteisen auton hommaamista. Epävarmuus vaihteiden ja kytkimen käytön kanssa näkyy koko ajosuorituksessa.
automaatti ja vakionopeudensäädin, niin ei tarvi muuta kuin istua ja ohjata, tietysti tarvittaessa jarrutella.
Mistä kehittyy se pakonomainen tarve ajaa autoa, jos se kerran ei suju, ei ole mieluista vaan suorastaan sekä itselle että muille vaarallista?
Kun luonnon ja ekologian kannalta kaikkien pitäisi lopettaa bensiinin ja dieselöljyn poltto, miksi sinun on paniikinomainen pakko päästä niitä polttamaan?
Että oikein "pakottaa itseni liikenteeseen, vaikka ennen lähtöä saatan olla itkun partaalla"????
Voiko typeryys tästä enää lisääntyä?
Kiitos erittäin hyvästä ja aiheellisesta kysymyksestä. Olen täysin samaa mieltä ekologisista näkökannoista. Nyt on vaan niin, että on hyvin todennäköistä, että minulle tulee tulevaisuudessa eteen tilanteita, joissa ajaminen pitäisi hallita. Minua on kehotettu ajamaan peloista huolimatta, jotta ajovarmuus lisääntyisi, siksi olen koittanut itseäni pakottaa. En haluaisi olla yksi niistä niin monista turhaan ajokortin hankkineista, jotka eivät uskalla korttiaan käyttää, koska ajorutiinia ei ole.
tosiaan se tyhjä parkkipaikka ja kokeile eri ajoasentoja(yksi kriteeri auton hankkimisessa on se, että saa aikaan itselleen mieluisan ajoasennon). Ota samalla isoja pahvilaatikoita mukaan ja harjoittele parkkeerausta käyttämällä laatikoita autoina.Voit samalla harjoitella yleistä auton käsittelyä.(parkkipaikalla saa siis olla kokoa)
Kaistanvaihtoon sellainen vinkki, että muista katsoa olan yli ettei kuolleessa kulmassa satu olemaan autoa tai moottoripyörää. Laita myös vilkku tarpeeksi aikaisin päälle niin muut tietävät aikeesi.
Rutiini ja varmuus tulee vain tekemällä eli aja tarpeeksi erilaisissa liikenneympäristöissä.
Oletko muuten harkinnut, jos ottaisit autokoulustasi muutamia lisätunteja? Olen ymmärtänyt, että näin voi tehdä, vaikka oletkin jo kortin saanut. Voisit samalla kysyä vielä vinkkejä opelta ja saada lisää itsevarmuutta.
Älä stressaa, vaikka liikenteessä sattuisi pieniä virheitä. Mitä sillä on väliä, vaikka auto välillä valoissa sammuisi? Kaikki tekevät virheitä ja kukaan kuski ei ole täydellinen. Jos sinulla on ollut kortti pari kuukautta, niin ei sinun tarvitse osata kaikkea täydellisesti. Älä välitä muutamista kirjoittajista, jotka luulevat olevansa teiden mikahäkkisiä...
Suosittelen myös samaa kuin muut täällä jo aikaisemmin, että lähde iltaisella ajelulle. Kesäillat ovat valoisia ja muita kulkijoita on varmasti vähän. Ajelet rauhassa ja sellaisella nopeudella, että tuntuu hyvältä (ei kuitenkaan liian hiljaa). Pikku hiljaa uskallat varmasti enemmän ja muutaman vuoden kuluttua jo naureskelet sille, että olit aluksi niin arka. Tsemppiä!
Onpahan liikenteestä poissa yksi törttö kuski. Se on myönteistä kehitystä.
Ajotaidon oppiminen optimitasolle normaaleilla ajomäärillä kestää tutkimusten mukaan 3-5 vuotta. Tämän jälkeen ajotaito alkaa pikkuhiljaa laskea iän myötä.
Ei kannata vetää johtopäätöksiä muutaman kuukauden ajon perusteella. Useat kuljettajat ovat omasta mielestään keskitasoa parempia kuljettajia jo yhden ajovuoden jälkeen.
Terve varovaisuus ja kriittisyys on vain hyve.
Jää paikalleen, kunnes ajajan täytettyä 45 alkavat fyysiset seikat vaikuttaa huonontavasti. Näkö, kuulo jne, mutta hurjastelu puuttuu ja kokemusta lienee ehkä enemmän, kuin vasta valmistuneilla untuvikoilla.
Jos tilanteesi tosiaan on se, että olet autoinesi yksin eikä ketään opettajaa ole. Mene ja harjoittele arkipäivänä sulkemisajan jälkeen esim. klo. 22.00 lähimmän supermarketin parkkipaikalla käsittelyä yksin. Tee kaikki niin, kuin opetettiin ja harjoitus tekee, jos ei nyt mestaria, niin ajajan kuitenkin. Siitä sitten vaikeusastetta nostaen. Opettele ja ole iloinen yksiksesi oppimastasi. Älä ota mallia miten muut ajavat aja itse varovasti ja liikennesääntöjä noudattaen veikkaan, että kyllä se siitä lähtee. Opettele se autosi käsittely, kytkin , jarru ja kaasu ensin, kukaan ei naura, kun itseksesi harjoittelet. Kun osaat käsitellä autoa riittävän hyvin voit keskittyä enemmän siihen ajamiseen, millä sitä paikkaa vaihdetaan... niin ja sitten turvallisesti vaikka sukulaisiin.... Riskin hallinta on sinulla kyllä kohdallan. Ei me kokeneemmat teikäläisiä noviiseja metsästetä meillä on kokemusta ja jarrupoljin. Ei kukaan nyt tahallaan päälle aja.
Ponnistele...