Iiro Viinanen on saanut ministerin arvonimen,

Kyllä nykyään jo ymmäretään, mitä jatkuva verojen korottaminen tietää. Kansantalouden romahdus. BKT laskee syöksykierteellä. Viinanen ja pula-aho kuvittelivat aivan jotain muuta. Tyhmimmät johtajat kautta aikain. Kylllähän tämän suurimman konkurssin aiheuttajat täytyy palkita. Näinhän meillä on aina toimittu. Suurimmat sössijät palkitaan ja kärsijät saavat kärsiä omat haavansa.

Keynesiläinen kirjoitti:

Kyllä nykyään jo ymmäretään, mitä jatkuva verojen korottaminen tietää. Kansantalouden romahdus. BKT laskee syöksykierteellä. Viinanen ja pula-aho kuvittelivat aivan jotain muuta. Tyhmimmät johtajat kautta aikain. Kylllähän tämän suurimman konkurssin aiheuttajat täytyy palkita. Näinhän meillä on aina toimittu. Suurimmat sössijät palkitaan ja kärsijät saavat kärsiä omat haavansa.

Parkinson just sopiva, vanhaselle olis ehkä MS, tosin vanhasen Alzheimer on edennyt jo aika pitkälle
!

Keynesiläinen kirjoitti:

Kyllä nykyään jo ymmäretään, mitä jatkuva verojen korottaminen tietää. Kansantalouden romahdus. BKT laskee syöksykierteellä. Viinanen ja pula-aho kuvittelivat aivan jotain muuta. Tyhmimmät johtajat kautta aikain. Kylllähän tämän suurimman konkurssin aiheuttajat täytyy palkita. Näinhän meillä on aina toimittu. Suurimmat sössijät palkitaan ja kärsijät saavat kärsiä omat haavansa.

Kuten tiedämme, Viinanen aloitti valtiovarainministerin hommat vuonna 91, ja lopetti saman vuosikymmenen puolivälissä. Minun mielestäni tulokset eivät olleet ollenkaan huonoja.

http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01c.png

http://www.etla.fi/kultap/valik/kp01.html

http://www.ek.fi/ek_suomeksi/suhdannekuvat/liitetiedostot/pdf/vitu1.pdf

*Kansalainen* kirjoitti:

Kuten tiedämme, Viinanen aloitti valtiovarainministerin hommat vuonna 91, ja lopetti saman vuosikymmenen puolivälissä. Minun mielestäni tulokset eivät olleet ollenkaan huonoja.

http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01c.png

http://www.etla.fi/kultap/valik/kp01.html

http://www.ek.fi/ek_suomeksi/suhdannekuvat/liitetiedostot/pdf/vitu1.pdf

tuli puolenmiljoonaa työtöntä ja kymmeniä tuhansia konkursseja, toistakymentätuhatta pienyrittäjä päätti päivänsä...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000034915216

ohessa.. kirjoitti:

tuli puolenmiljoonaa työtöntä ja kymmeniä tuhansia konkursseja, toistakymentätuhatta pienyrittäjä päätti päivänsä...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000034915216

Valtion talouden pilarit oli nakerrettu jo hiuskarvan paksuisiksi ennen Viinasta. On vaan sellainen käytäntö että sosialistit vetäytyy taka-alalle, kun porvarit yrittää pelastaa mitä sosialismin jälkeen on pelastettavissa. Joskus valtin talouden pilarit ovat vaan sosialistisen hallituksen jälkeen niin seitinohuet, ettei niitä kykene enää edes porvari tukemaan.

Ylivaltioneuvos kirjoitti:

Valtion talouden pilarit oli nakerrettu jo hiuskarvan paksuisiksi ennen Viinasta. On vaan sellainen käytäntö että sosialistit vetäytyy taka-alalle, kun porvarit yrittää pelastaa mitä sosialismin jälkeen on pelastettavissa. Joskus valtin talouden pilarit ovat vaan sosialistisen hallituksen jälkeen niin seitinohuet, ettei niitä kykene enää edes porvari tukemaan.

katsotan mitä tutkimukset kertovat ja keitä siellä oikein luuraa laman takana..


"Väärä lamapolitiikka synnytti leipäjonot
Tutkija Jaakko Kiander pitää työttömyyden vapaata kasvua 1991-1993 keskeisimpänä virheenä

1990-luvun lama ei johtunut idänkaupan romahduksesta eikä huonosta onnesta, vaan koko joukosta vääriä päätöksiä, väittää tutkimusjohtaja Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Suomen 1990-luvun alun lamassa oli kyse talouspoliittisen päätöksenteon epäonnistumisesta, sanoi Suomen Akatemian kolmivuotisen lamaprojektin koordinaattori Jaakko Kiander torstaina projektin päätteeksi.

Yli 100 tutkijaa yli 20 projektissa työllistänyt tutkimushanke haki vastausta kysymykseen, oliko Suomen poikkeuksellinen kriisi vain huonoa onnea vai oliko taustalla rakenteellisia syitä, jotka tekivät romahduksesta väistämättömän. Lisäksi selvitettiin sitä, missä määrin laman vauriot jäivät pysyviksi.

Projektin yhteenvedon suorittanut Kiander sanoi, että useimmissa eri maiden1990-luvun talouskriiseissä taustatekijöinä olivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen, kiinteän valuuttakurssin politiikka ja valuutan yliarvostus. Muissa maissa ei kuitenkaan koettu niin syvää kriisiä kuin Suomessa.

Vuosina 1991-93 lamapolitiikasta vastasi Esko Ahon (kesk.) porvarihallitus, joka valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) suulla läksytti kansaa elämisestä yli varojensa.

Kiander korosti, ettei työttömyyttä lisänneellä kireällä raha- ja finanssipolitiikalla saavutettu juuri mitään myönteisiä tuloksia.

- Julkisten menojen säästöistä huolimatta budjettialijäämät ja julkinen velka kasvoivat, koska työttömäksi jääneet lakkasivat maksamasta veroja ja tulivat oikeutetuiksi tulonsiirtoihin.

Jaakko Kianderista on mielenkiintoista, joskin suomalaisen talouspolitiikan perinteen mukaista, ettei talouspolitiikka laman aikana kiinnittänyt juuri mitään huomiota kansalaisten elintasoon tai työllisyyteen.


Eliitistä työttömyys
vaikutti positiivisesti..."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/vr-lamapolitiikka-synnytti-leipjonot.html

"Ranki osoittaa, että lamaan liittyi paitsi kyvyttömyyttä ja haluttomuutta ottaa tilanne haltuun, myös paljon huonoa tuuria. Tuhon merkkejä ennustivat jo hyvissä ajoin ainakin Teollisuuden Keskusliiton silloinen toimitusjohtaja Timo Relander ja Suomen Pankki, mutta varoituksia ei otettu vakavasti, koska kasvu vain kiihtyi 1980-luvun lopulla heidän päinvastaisista ennustuksistaan huolimatta.

Suhdannekäänne tuli ilmiselväksi liian lähellä vuoden 1991 eduskuntavaaleja. Päähallituspuolueet kokoomus ja SDP olivat haluttomia tarttumaan enää tilanteeseen tosimielellä. Teollisuuden johtohenkilö muistelee Rankin kirjassa, että ennen vaaleja kokoomus ei suostunut tunnustamaan edessä olevia vaikeuksia:

"Kun sitä yritettiin, yritettiin esimerkiksi teollisuuden asioita Ilkka Suomisen kanssa ajaa ja miksei tietysti Harri Holkerinkin kanssa, niin sieltähän tuli aina turpiin ja sanottiin, että älkää tulko meitä neuvomaan.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen kertoi Rankille, mitä tapahtui vuonna 1990, kun menot lähtivät kiitämään pystysuoraan ylöspäin ja tulot pystysuoraan alaspäin:

"Mä kysyin Raimo Sailakselta, että minkä Herran tähden sä et neuvonut meitä, että nyt on piru merrassa, eikö sulla ole ne mittarit kunnossa, että eikö teillä ole ne kunnossa. Vastaus: On ne meillä päivän tasalla, sanoi Sailas, me ajateltiin, että se on väliaikaista.

Keskusta kyllä tiesi, missä mentiin, sillä samoihin aikoihin pääministeri Harri Holkeri informoi oppositiojohtaja Esko Ahoa (kesk.) talouden tilasta ja pyysi tukea hätäohjelmalle. Aho torjui pyynnön:

"Talous on taloutta ja politiikka politiikkaa, uskon mitä taloudesta sanotte, mutta juna meni jo, nyt on kyse poliittisesta vallasta", muisteli miesten välit rikkonutta tapaamista Holkerin hallituksen valtiosihteeri Matti Korhonen."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/08/nin-suomi-syksyi-1990-luvun-lamaan.html

"Esko Ahon porvarihallitus alkoi johtaa maata tilanteessa, jossa talous oli laskenut lähes vuoden. Sitä ennen heti vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön virkamiesjohto otti kuitenkin ohjat käsiinsä. Se julkisti muistion, jonka mukaan taloutta kohdannut jyrkkä lasku ei ollut mikään suhdannekuoppa, vaan vakava rakenteellinen ongelma, jonka takia perinteinen elvytyspolitiikka oli ehdottomasti tuomittavaa. Hallitus omaksui näkemyksen pilkulleen.

Jaakko Kiander kirjoittaa, että koska kriisiä pidettiin rakenteellisena, ei politiikan tärkeimpänä tavoitteena pidetty talouden elvyttämistä ja työllisyyden hoitoa, vaan kustannustason ja julkisten menojen alentamista.

"Hallitus pyrki vaihtotaseen alijäämän ja markan yliarvostuksen purkamiseen leikkauksien ja deflaation kautta. Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen."

Valtiovarainministeriön silloinen ylijohtaja Sixten Korkman totesi saman näin: "Työttömyyden uhka on mekanismi, joka pakottaa palkkasopeutumiseen, jos kustannusremonttia ei tulopolitiikalla saada aikaan."

Kotimaisesta kustannussopeutuksesta hallitus oli käytännössä päättänyt kesäkuussa 1991, kun markka kytkettiin ecuun ilman valuuttakurssimuutosta.

"Tällä päätöksellä vahvistettiin jyrkän suhdannelaskun jatkuminen", luonnehti ecu-päätöstä kansantaloustieteen professori Jouko Paunio. Hän kirjoitti, että "Suomen taloudessa onkin mitä todennäköisimmin syntymässä kestoltaan ja syvyydeltään vuosisadan pahin suhdannelama."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/08/talouskriisist-15-vuotta.html

"Kotimarkkinoiden jäädyttäminen oli paha virhe

Ahon hallituksen linjan
murtuminen johti nousuun

Vattin tutkimusjohtaja Jaakko Kiander on torjunut sen käsityksen, että 1990-luvun laman poikkeuksellinen syvyys olisi johtunut idänkaupan kriisistä tai muista rakenteellisista tekijöistä. Tätä käsitystä laman aikana ruokki erityisesti valtiovarainministeri Iiro Viinanen.

Kiander on perustellut omaa näkemystään sillä, ettei Suomen kyvyssä tuottaa tavaraa maailmanmarkkinoille tapahtunut mitään pysyvää tai rakenteellista heikkenemistä. Suomen viennin kehityshän nousi teollisuusmaiden kärkeen jo vuonna 1992.

Myöskään talouselämän sääntelyssä, työmarkkinoiden "jäykkyyksissä", "liiallisessa" sosiaaliturvassa tai julkisen sektorin koossa ei tapahtunut1980-luvun lopulla mitään sellaista muutosta, mikä selittäisi talouden romahduksen.

Kirjassa Laman opetukset Jaakko Kiander pitää laman syvyyden selityksenä kotimaisen kysynnän rajua pudotusta."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/09/kotimarkkinoiden-jdyttminen-oli-paha.html

ohessa.. kirjoitti:

tuli puolenmiljoonaa työtöntä ja kymmeniä tuhansia konkursseja, toistakymentätuhatta pienyrittäjä päätti päivänsä...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000106&posting=22000000034915216

Ahon ja Viinasen aikana työttömyys kääntyi laskuun. Mitään muuta käännettä ei heidän valtakaudellaan Suomen työttömyystilanteessa tapahtunut. Joten aika outoa syyttää heitä työttömyydestä.

suorastaan.. kirjoitti:

katsotan mitä tutkimukset kertovat ja keitä siellä oikein luuraa laman takana..


"Väärä lamapolitiikka synnytti leipäjonot
Tutkija Jaakko Kiander pitää työttömyyden vapaata kasvua 1991-1993 keskeisimpänä virheenä

1990-luvun lama ei johtunut idänkaupan romahduksesta eikä huonosta onnesta, vaan koko joukosta vääriä päätöksiä, väittää tutkimusjohtaja Jaakko Kiander Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Suomen 1990-luvun alun lamassa oli kyse talouspoliittisen päätöksenteon epäonnistumisesta, sanoi Suomen Akatemian kolmivuotisen lamaprojektin koordinaattori Jaakko Kiander torstaina projektin päätteeksi.

Yli 100 tutkijaa yli 20 projektissa työllistänyt tutkimushanke haki vastausta kysymykseen, oliko Suomen poikkeuksellinen kriisi vain huonoa onnea vai oliko taustalla rakenteellisia syitä, jotka tekivät romahduksesta väistämättömän. Lisäksi selvitettiin sitä, missä määrin laman vauriot jäivät pysyviksi.

Projektin yhteenvedon suorittanut Kiander sanoi, että useimmissa eri maiden1990-luvun talouskriiseissä taustatekijöinä olivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkaminen, kiinteän valuuttakurssin politiikka ja valuutan yliarvostus. Muissa maissa ei kuitenkaan koettu niin syvää kriisiä kuin Suomessa.

Vuosina 1991-93 lamapolitiikasta vastasi Esko Ahon (kesk.) porvarihallitus, joka valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) suulla läksytti kansaa elämisestä yli varojensa.

Kiander korosti, ettei työttömyyttä lisänneellä kireällä raha- ja finanssipolitiikalla saavutettu juuri mitään myönteisiä tuloksia.

- Julkisten menojen säästöistä huolimatta budjettialijäämät ja julkinen velka kasvoivat, koska työttömäksi jääneet lakkasivat maksamasta veroja ja tulivat oikeutetuiksi tulonsiirtoihin.

Jaakko Kianderista on mielenkiintoista, joskin suomalaisen talouspolitiikan perinteen mukaista, ettei talouspolitiikka laman aikana kiinnittänyt juuri mitään huomiota kansalaisten elintasoon tai työllisyyteen.


Eliitistä työttömyys
vaikutti positiivisesti..."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/vr-lamapolitiikka-synnytti-leipjonot.html

"Ranki osoittaa, että lamaan liittyi paitsi kyvyttömyyttä ja haluttomuutta ottaa tilanne haltuun, myös paljon huonoa tuuria. Tuhon merkkejä ennustivat jo hyvissä ajoin ainakin Teollisuuden Keskusliiton silloinen toimitusjohtaja Timo Relander ja Suomen Pankki, mutta varoituksia ei otettu vakavasti, koska kasvu vain kiihtyi 1980-luvun lopulla heidän päinvastaisista ennustuksistaan huolimatta.

Suhdannekäänne tuli ilmiselväksi liian lähellä vuoden 1991 eduskuntavaaleja. Päähallituspuolueet kokoomus ja SDP olivat haluttomia tarttumaan enää tilanteeseen tosimielellä. Teollisuuden johtohenkilö muistelee Rankin kirjassa, että ennen vaaleja kokoomus ei suostunut tunnustamaan edessä olevia vaikeuksia:

"Kun sitä yritettiin, yritettiin esimerkiksi teollisuuden asioita Ilkka Suomisen kanssa ajaa ja miksei tietysti Harri Holkerinkin kanssa, niin sieltähän tuli aina turpiin ja sanottiin, että älkää tulko meitä neuvomaan.

Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominen kertoi Rankille, mitä tapahtui vuonna 1990, kun menot lähtivät kiitämään pystysuoraan ylöspäin ja tulot pystysuoraan alaspäin:

"Mä kysyin Raimo Sailakselta, että minkä Herran tähden sä et neuvonut meitä, että nyt on piru merrassa, eikö sulla ole ne mittarit kunnossa, että eikö teillä ole ne kunnossa. Vastaus: On ne meillä päivän tasalla, sanoi Sailas, me ajateltiin, että se on väliaikaista.

Keskusta kyllä tiesi, missä mentiin, sillä samoihin aikoihin pääministeri Harri Holkeri informoi oppositiojohtaja Esko Ahoa (kesk.) talouden tilasta ja pyysi tukea hätäohjelmalle. Aho torjui pyynnön:

"Talous on taloutta ja politiikka politiikkaa, uskon mitä taloudesta sanotte, mutta juna meni jo, nyt on kyse poliittisesta vallasta", muisteli miesten välit rikkonutta tapaamista Holkerin hallituksen valtiosihteeri Matti Korhonen."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/08/nin-suomi-syksyi-1990-luvun-lamaan.html

"Esko Ahon porvarihallitus alkoi johtaa maata tilanteessa, jossa talous oli laskenut lähes vuoden. Sitä ennen heti vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön virkamiesjohto otti kuitenkin ohjat käsiinsä. Se julkisti muistion, jonka mukaan taloutta kohdannut jyrkkä lasku ei ollut mikään suhdannekuoppa, vaan vakava rakenteellinen ongelma, jonka takia perinteinen elvytyspolitiikka oli ehdottomasti tuomittavaa. Hallitus omaksui näkemyksen pilkulleen.

Jaakko Kiander kirjoittaa, että koska kriisiä pidettiin rakenteellisena, ei politiikan tärkeimpänä tavoitteena pidetty talouden elvyttämistä ja työllisyyden hoitoa, vaan kustannustason ja julkisten menojen alentamista.

"Hallitus pyrki vaihtotaseen alijäämän ja markan yliarvostuksen purkamiseen leikkauksien ja deflaation kautta. Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen."

Valtiovarainministeriön silloinen ylijohtaja Sixten Korkman totesi saman näin: "Työttömyyden uhka on mekanismi, joka pakottaa palkkasopeutumiseen, jos kustannusremonttia ei tulopolitiikalla saada aikaan."

Kotimaisesta kustannussopeutuksesta hallitus oli käytännössä päättänyt kesäkuussa 1991, kun markka kytkettiin ecuun ilman valuuttakurssimuutosta.

"Tällä päätöksellä vahvistettiin jyrkän suhdannelaskun jatkuminen", luonnehti ecu-päätöstä kansantaloustieteen professori Jouko Paunio. Hän kirjoitti, että "Suomen taloudessa onkin mitä todennäköisimmin syntymässä kestoltaan ja syvyydeltään vuosisadan pahin suhdannelama."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/08/talouskriisist-15-vuotta.html

"Kotimarkkinoiden jäädyttäminen oli paha virhe

Ahon hallituksen linjan
murtuminen johti nousuun

Vattin tutkimusjohtaja Jaakko Kiander on torjunut sen käsityksen, että 1990-luvun laman poikkeuksellinen syvyys olisi johtunut idänkaupan kriisistä tai muista rakenteellisista tekijöistä. Tätä käsitystä laman aikana ruokki erityisesti valtiovarainministeri Iiro Viinanen.

Kiander on perustellut omaa näkemystään sillä, ettei Suomen kyvyssä tuottaa tavaraa maailmanmarkkinoille tapahtunut mitään pysyvää tai rakenteellista heikkenemistä. Suomen viennin kehityshän nousi teollisuusmaiden kärkeen jo vuonna 1992.

Myöskään talouselämän sääntelyssä, työmarkkinoiden "jäykkyyksissä", "liiallisessa" sosiaaliturvassa tai julkisen sektorin koossa ei tapahtunut1980-luvun lopulla mitään sellaista muutosta, mikä selittäisi talouden romahduksen.

Kirjassa Laman opetukset Jaakko Kiander pitää laman syvyyden selityksenä kotimaisen kysynnän rajua pudotusta."

http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/09/kotimarkkinoiden-jdyttminen-oli-paha.html

Huolimatta siitä, että Kiander on demari, ei hän silti kiistä Holkerin-Liikasen-Koiviston olleen laman pääarkkitehti.

*Kansalainen* kirjoitti:

Huolimatta siitä, että Kiander on demari, ei hän silti kiistä Holkerin-Liikasen-Koiviston olleen laman pääarkkitehti.

oli suhteellisen laaja, kaikki kolme suurta puoluetta ovat yhtä samaa, meillä on käytännössä yksipuoluejärjestelmä jota ohjataan ulkomailta.

tutkimus kirjoitti:

oli suhteellisen laaja, kaikki kolme suurta puoluetta ovat yhtä samaa, meillä on käytännössä yksipuoluejärjestelmä jota ohjataan ulkomailta.

Siinä tutkimuksessa pitäisi mennä huomattavasti kauemmas taaksepäin, niin voitaisi muodostaa erilaisia skenaarioita talouskehityksestä, millä kyettäisi aivan kiistattomasti osoittamaan sosialistisen talousajattelun ohjaavan jatkuvasti "suomilaivaa karille".