Miksi suku ei pidä mitään yhteyttä

Kertokaa minulle syy

Olen pannut merkille,että kukaan sukulainen ei soita,ei käy,mietin mistä tämä johtuu,sama koskee myös vaimoni puolen sukua,lähinnä hänen sisartaan ja sisaren miestä,anoppi kyllä käy ja on hyvin avulias hyvää tarkoittava ihminen.Ainoat kontaktit omiin sisaruksiini tapahtuu jossain pakollisissa tilaisuuksissa(esim:häät ja hautajaiset).Olen luonteeltani hyvin seurallinen ja kova puhumaan,lienevätkö siihen kyllästyneet,lisäksi olen auttanut veljiäni montakertaa rakennus hommissa aivan ilmaiseksi ja saanut siitä kiitokseksi pelkkää paskaa niskaan,hyvä esimerkki on,kun uhrasin kaun sitten koko kesäloman velimiehen rakennuksella täysin ilmaiseksi,kävelimme puolenvuoden kuluttua hänen talonsa ohi,menimme pihalle juttelemaan velipojan kanssa,ilmestyi hänen vaimonsa portaille ilmottamaan,että meille ei voi tulla sisälle.Olen päättänyt lopettaa kaiken yhteydenpidon,sen yksipuolisen ja jättää koko suku rauhaan,minuun pidetään kyllä silloin yhteyttä jos jotenkin hyödytään minusta,esim.lapset tarvii ilmasta hoitopaikkaa kun sukulaisilla on iltamenoja tai auto ei käynnisty,tuu antaan apuvirtaa.Elämäni on todella yksinäistä,muutama työkaveri sentään joskus soittaa ja suuresta sisarruskatraastani vanhin ja nuorin velimies,olen myös menestynyt elämässäni aineellisesti hyvin ja saanut jotain aikaseksi,liekkö syy siinä.Haluaisin kuulla teltä ulkopuolisilta jotain mietteitä asiasta,kiitän vastauksista etukäteen.

38

6325

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ehkä tiedän jotain...

      Olen pannut merkille, että nykyisin jokaisella on niin sanotusti riittävästi tekemistä omissa asioissaan.Aika ja voimavarat menee niihin.Sitten jos haluat olla sukulaisten kanssa tekemisissä, pitää niin hirveesti vaan niitä kaikkia ymmärtää ja pitää olla jokaiselle joku ystävällinen ja rohkaiseva sana sanottavana. En ole varma, mutta epäilen, että moni kokee olevansa jotenkin "niin huono ja riittämätön" että haluaa olla vain omissa oloissaan.Jossain on menty yleisesti ottaen harhaan, kun luullaan ettei riitä se, että jokainen on vaan oma itsensä ja sellaisenaan hyvä! Voimia se vie yrittää tukea ja rohkaista - kun ei ne tahdo sitäkään uskoa, vaikka olisit itse ihan vilpitön! En tiedä, mutta jotenkin tuntuu, että ennen vanhaan kaikki oli jotenkin helpompaa ja yksinkertaisempaa! Jos nykyään haluaa olla sukulaisten kans tekemisissä, pitää itsellä varautua olemaan se ymmärtäjä ja tukija. Kannattaa yrittää tietenkin!Ja pitää muistaa "kätkeä oma onnensa" - se vähäinenkin mitä on sattunut matkan varrella saamaan.Näin olen itse kokenut.

      • Anonyymi

        Surkea kommentti.


    • suku on vaikea

      Älä anna kuiteskaan sukulaistesi hyväksikäyttää!
      Osan kanssa vaan tulee paremmin toimeen ja toisille suku ei kai ole niin tärkeä - vaan ne omat asiat ja napa!!

      Älä murehdi liikaa sukulaissuhteita - turhia energiasyöppöjä voivat olla !
      Mutta tietty saattavathan hekin ajan myötä viisastua?! Hyvät sulle :)

      • sukulaiset

        hyväksikäyttää?

        Tottakai apu otetaan vastaan jos joku vapaaehtoisesti haluaa uhrautua.

        Onkohan aloittaja koskaan oppinut sanomaan muille kuin itselleen EI? Ei oikein siltä vaikuta. Itseltä hän kieltää kaiken, mutta muiden puolesta uhrautuu, ja sitten valitetaan kuinka on yksinäistä.

        Aloittaja tarvitsee lisää luonnetta, sitä hänellä aivan varmasti on, mutta se pitää myös uskaltaa osoittaa muille.


      • Anonyymi
        sukulaiset kirjoitti:

        hyväksikäyttää?

        Tottakai apu otetaan vastaan jos joku vapaaehtoisesti haluaa uhrautua.

        Onkohan aloittaja koskaan oppinut sanomaan muille kuin itselleen EI? Ei oikein siltä vaikuta. Itseltä hän kieltää kaiken, mutta muiden puolesta uhrautuu, ja sitten valitetaan kuinka on yksinäistä.

        Aloittaja tarvitsee lisää luonnetta, sitä hänellä aivan varmasti on, mutta se pitää myös uskaltaa osoittaa muille.

        Olen itse oppinut terveellä tavalla itsekkääksi ja se karkotti ihmiset ympäriltä. Mut ei se haittaa ♥️😊


      • Anonyymi

        Paas luikauttaen wolt koodi ja saat kolme ekasta tilauksesta 5€ alen. ZVR9NA8


    • masis ja huono itsetunto

      Se siinä on syynä.

      Heti otit itseesi kun veljesi vaimo sanoi ettei sisälle voi tulla (kun on sotkuista tai muuten koti päin persettä)

      Tietenkään tämä minun versioni ei nyt voi pitää paikkaansa, koska haluat rypeä siellä itsesäälissä.

      Tekstistäsi huokuu se kuinka negatiivinen ihminen olet. Et ole sitä tarkoituksella, etkä ole inhottava, mutta keräät itseesi kaiken paskan.

      Kun joku sanoo sinulle poikittaisen sanan, niinkuin nyt minä sanon, niin sinä lyöt välittömästi kaikki yhteydet poikki, etkä voi luottaa enää, ja sen jälkeen ystävyys on mennyttä sen siliän tien.

      Kenessä on syy? Sinussa.

      Sen vuoksi olet yksinäinen, koska otat kaiken negatiivisen itseesi ja kun yrität suojella omia perskarvojasi sen puutteessa ettet itse kykene jättämään toisten sammakoita huomioimatta, syöt omaa elintilaasi muiden joukossa kerta toisensa jälkeen, kunnes olet ja elät omassa ylhäisessä yksinäisyydessä, suojaisessa, kultauksin koristetussa häkissä.

      Lue nyt vähän mitä itse kirjoitat!

      Veljeäsi auttelit rakennuksella, sitten menit tapaamaan veljeäsi hänen kotipihalleen. Hänen vaimonsa tuli sanomaan ettei sisälle voi tulla (ja syy voi olla ihan mikä hyvänsä, eikä välttämättä mikään sellainen että "painu vittuun meidän pihalta haahka!" niinkuin nyt luulet) Ja sen vuoksi sinä katkaiset välisi sekä veljesi vaimoon että veljeesi!

      Mistähän se tosiaan johtuisi ettei kukaan soita tai käy? Koska sinussa ei ole mitään muuta kuin pelkkää negatiivisuutta sisällä. Ei mitään iloa tai vapautta, vaan haavit on auki pelkälle paskalle!

      Ainoat ihmiset jotka sinua sietävät on juuri ne hyväsydämiset ihmiset joilla on halu auttaa. Halu auttaa on yhtä kuin sääliminen. He, kuten minäkin, näen mikä sinun elämääsi vaikeuttaa ja sen vuoksi sellaiset ihmiset pitävät sinuun yhteyttä. Toiset ihmiset taas haluavat elää, mitä taas sinä veisit heiltä pois.

      Opi ensin itse elämään tässä elämässä, niin alat saamaan niitä ystäviäkin!

      Kirjoitin tarkoituksella vittuillen, että oppisit sinäkin ottamaan sitä vastaan, mutta tarkoitukseni on ystävällinen, ei säälittelevä. Jos olisin kirjoittanut säälitellen, se ei olisi tehnyt sinulle muuta kuin lisää hallaa. Ala vaihteeksi taistelemaan tässä elämässä, äläkä pakene sinne häkkiisi, polttamalla sillat takana ja vielä sinua itseäsi vahingoittavin keinoin!

      Mitäpä jos ajattelisit ihmisistä vaihteeksi hyvää?

      • kohtalotoveri

        oln kokenut aika paljon samaa kun aloittaja ja vaikka kuinka on positiivinen se ei auta,päinvastoin.
        Parasta olla ottamatta mitään yhteyttä ja elää omaa elämää,eikä se ole yksinäistä onhan muitakin ihmisiä kun sukulaiset.
        Minua harmittaa eräs sukulainen joka pyytää muita syömään ja selän takana haukkuu sitten miten se ja sekin pilas taas kaiken huonolla käytöksellä ja söi kaikki parhaat palat pöydästä.
        Parasta kiertää kaukaa,eikä poiketa pihoille kun huomaa selvästi että ei tykätä.
        Tsemppiä!


      • Aloittaja

        Se on täällä Savossa tämmöstä,koitan ottaa opikseni.


      • Anonyymi

        Johan oli täysin paska ja ymmärtämätön kommentti. Huhhuh.


      • Anonyymi

        olipa harvinaisen negatiivinen jopa kiukkuinen kirjoitus! Rauhoitu.


      • Anonyymi

        En minäkään enää yrittäisi tutustua,jos sanotaan ei voi tulla. Ja hyvin pärjään ilman sukua.


    • Turhautunut -1

      Anteeksi vain kaikille, mutta joudun nyt heittäytymään asian tiimoilta marttyyriksi.

      Eli asun mieheni kanssa 30 km säteellä molempien vanhemmista ja mieheni sukulaisista. Asumme omakotitalossa ja tykkäämme kun ihmiset käyvät meillä... Mutta kukaan ei käy.

      Vaikka kuinka mainitsee että tervetuloa, kun itse käy vierailla niin meille ei kukaan tule. Omat vanhempani soittavat ehkä max kerran 2viikossa minulle. Olen erittäin perhekeskeinen ja pidän yhteyttä, mutta tuntuu että ei ole paskankaan väliä mitä sitä tekee tai miten menee, kun ei kukaan koskaan ole kiinnostunut. Soitetaan vaan kertoakseen omat huolet ja murheet. Siskooni kyllä pidetään päivittäin yhteyttä ja vieraillaan väh. kerran kuussa vaikka asuu 300km päässä. Miehini sukulaiset kyllä pitävät yhteyttä ja ovat enemmän "mukana" elämässämme, mutta ei hekään käy vierailemassa.

      Vai onko se vain niin, että kun asumme lähellä niin on vain se tunne, että nähdään, eikä oikeasti tarvitse kyläillä...? Vai mitä v....

      Itse aion kyllä jo luovuttaa, olen aina ollut kakkossijalla vanhemmille, eikä auta vaikka kuinka hyvin menestyisi. Mitään ei saa. Ei edes tunnetta että jokin jotain merkitsisi.

      Anteeksi tämä sekava vuodatus, mutta nyt alkoi kyllä ärsyttää vielä enemmän. Tuntuu aika yksinäiselle... En hae hyväksyntää, enkä mitään sellaista perheeltäni vaan ainoastaan aitoa kiinnostusta minun elämään. Turhaa.

      • +++

        Voihan olla, että sukulaisillanne ei vaan tule lähdettyä teille kylään. Tällaisiin ihmisiin tehoaa yleensä parhaiten se, että kutsut heidät kylään ja siinä samalla sovitte ajankohdan, milloin he tulevat. Se ajankohta ei saa olla liian kaukana tulevaisuudessa vaan ehdottomasti viikon sisällä.


      • Turhautunut-1
        +++ kirjoitti:

        Voihan olla, että sukulaisillanne ei vaan tule lähdettyä teille kylään. Tällaisiin ihmisiin tehoaa yleensä parhaiten se, että kutsut heidät kylään ja siinä samalla sovitte ajankohdan, milloin he tulevat. Se ajankohta ei saa olla liian kaukana tulevaisuudessa vaan ehdottomasti viikon sisällä.

        ... Olen toiminutkin, mutta esim. omat vanhempani ovat 3kk aikana peruneet tulonsa 4kertaa eli käyneet meillä viimeksi huhtikuussa...

        Luulisi ettei kerta kuussa esim paha olisi, jos muutenkin lähettyvillä liikkuvat. Enkä tarkoita mitään tunnin mittaisia kahvitteluhetkiä vaan minulle riittäisi pihamaalla pyrähdyskin. Itse poikkeamme useimmiten kun ohi ajamme. Mutta ilmeisesti meidän huusholli ja keskinäinen elo ei kiinnosta...


      • ......................
        Turhautunut-1 kirjoitti:

        ... Olen toiminutkin, mutta esim. omat vanhempani ovat 3kk aikana peruneet tulonsa 4kertaa eli käyneet meillä viimeksi huhtikuussa...

        Luulisi ettei kerta kuussa esim paha olisi, jos muutenkin lähettyvillä liikkuvat. Enkä tarkoita mitään tunnin mittaisia kahvitteluhetkiä vaan minulle riittäisi pihamaalla pyrähdyskin. Itse poikkeamme useimmiten kun ohi ajamme. Mutta ilmeisesti meidän huusholli ja keskinäinen elo ei kiinnosta...

        Minulla oli myös ongelmia sukulaisteni kanssa. Nähtiin, jos minä menin käymään, soiteltiin, jos minä soitin. Aloin pitämään välimatkaa, jätin käymättä ja soittamatta. Nyt en ole nähnyt tai kuullut sukulaisistani mitään useampaan vuoteen. Enkä enää kaipaile heitä. Saavat olla minun puolestani rauhassa tulevaisuudessakin. Vaikka he haluaisivat olla joskus vanhempina minun kanssa, niin minua ei huvita enää.


      • sukulaisiin ja ystäviin
        Turhautunut-1 kirjoitti:

        ... Olen toiminutkin, mutta esim. omat vanhempani ovat 3kk aikana peruneet tulonsa 4kertaa eli käyneet meillä viimeksi huhtikuussa...

        Luulisi ettei kerta kuussa esim paha olisi, jos muutenkin lähettyvillä liikkuvat. Enkä tarkoita mitään tunnin mittaisia kahvitteluhetkiä vaan minulle riittäisi pihamaalla pyrähdyskin. Itse poikkeamme useimmiten kun ohi ajamme. Mutta ilmeisesti meidän huusholli ja keskinäinen elo ei kiinnosta...

        Minullekaan eivät sukulaiset ja ystävät soittele eivätkä käy myöskään vierailulla. Yhteydenpito on täysin minun varassani, joten kovin usein en sitä enää tee, koska väistämättä saa sellaisen kuvan, että minusta ei olla kiinnostuneita. Iloisena olen aina mennyt, kun olen saanut kutsun.

        Nyt näyttää myös siltä, että aikuiset lapsenikaan eivät enää soittele kuin vain isällensä, mikä tuntuu erityisen vaikealta.

        Mielestäni on luonnollista, että yhteydenpidon yksipuolisuudesta pahoittaa mielensä. Asiaan on vain sopeuduttava ja yritettävä löytää uusia tuttavuuksia.


      • Anonyymi
        ...................... kirjoitti:

        Minulla oli myös ongelmia sukulaisteni kanssa. Nähtiin, jos minä menin käymään, soiteltiin, jos minä soitin. Aloin pitämään välimatkaa, jätin käymättä ja soittamatta. Nyt en ole nähnyt tai kuullut sukulaisistani mitään useampaan vuoteen. Enkä enää kaipaile heitä. Saavat olla minun puolestani rauhassa tulevaisuudessakin. Vaikka he haluaisivat olla joskus vanhempina minun kanssa, niin minua ei huvita enää.

        peukku!


    • minulla

      Olen ns. uusioperheestä eli minulla on yksi oikea veli ja isäpuoli. Sitten tietty äiti ja isä. Oikeasta isästämme vieraannuimme jo lapsina. Äitini on aina ollut erittäin vaikea ihminen, hänellä on paljon sisaruksia mutta ei hän ei ole ollut vuosikymmeniin heidän kanssa juurikaan tekemisissä. Ja jos onkin niin pian tulee tappelu ja välit katkeavat. Tämän vuoksi en ole ollut juurikaan tekemisissä serkkujeni kanssa, oikean isäni puolelta niitä ei olekaan. Myöskään isäpuoleni ei tule toimeen omien lukuisien sisarrustensa kanssa (luulin pitkään että hän on ainoa lapsi..). Minulla oli pitkään hyvät välit veljeni kanssa. Hän on nyt eronnut ja minä perustanut perheen - sen jälkeen emme ole olleet juutikaan tekemisissä. Häntä ymmärrän kyllä osittain, hän on masentunut risaisesta elämästään&rikkinäisestä ex-avioliitostaan ja sanoo, että ei kykene tulemaan meille kun "meillä on niin kaikki hyvin". Äitini hoitaa kovasti veljeni lapsia ja tappeluiden välillä on jonkin verran myös veljeni kanssa tekemissä. Tosin aina välillä soittaa minulle ja haukkuu hänet täysin (näin varmaan toisinkin päin). Itse olen aika vähän äiti kanssa tekemisissä, asumme kauempana ja hänen milestään tänne on liian pitkä matka (tosin mökille 900km päähän ei ole pitkä matka, eikä matkat ympäri suomea isäpuoleni harrastuksen perässä). Lastani hän ei käy myöskään katsomassa kun "lapsellani on niin kaikki hyvin, ei tarvi". Tänä vuonna hän on nähnyt tyttöni yhden kerran kahden tunnin ajan. Olen kanssa huomannut että voin olla miten avulias, ystävällinen ja auttavainen sukulaisia kohtaan - sitä käytetään vain hyväkseen, eikä kukaan edes vaivaudu kerran vuodessa ajamaan 200km lastani katsomaan. Olen kuitenkin ajatellut, että ehkä sitten näin parempi - eipähän opi lapsenikaan opi heidän järkyttäviä ihmissuhdetapojaan. Mieheni suku on ihana ja heidän kanssaan olemme paljon tekemisissä vaikka hänen sukulaisensa asuvat vieläkin kauemmpani kuin omani. Lisäksi meillä on paljon kavereita ja ystäviä - he ehkä korvaavat "puuttuvat" sukulaiset minun puoleltani. Äläkä sinäkään masennu, etsi kaltaisia ihmisiä ja yritä käyttää energiasi positiivisiin/hyvätahtoisiin ihmisiin! Et voi muuttaa sukulaisia, he ovat mitä ovat. Omaan elämääsi ja käyttäytymiseesi voi vaikuttaa, joten älä masennu moisten takia... Heidän kanssaa ei edes sitkeä yrittäminen ja hyvätahtoisuus välttämättä auta. Itseänikin välillä surettaa oma tilanteeni perheeni/sukuni suhteen, mutta minkäs teet.. Toivon, että veljeni pääsee jaloilleen ja voimme taas joskus olla "sisarruksia".

      • helenayy

        Minulla on pitkät ja moninaiset kokemukset lapsuudenperheen huonoista asioista. Kuinkahan monta muuta on sellaista, jonka sisar haluaa periä "kulukorvauksia" sisarentyttären kanssa loman viettämisestä isovanhempien luona? Elin tyttäreni kanssa kahden, ja näitä "kuka on tyttärestä vastuussa, selvyyden vuoksi siksi maksu" -periaatteita alkoi ilmaantua vanhimman sisaren vaatimuksiin kun seurustelin tiiviisti miesystäväni kanssa. Kun ihmettelin laskutushalua ja sanoin, että hänen oma ilonsa on viettää aikaa tyttären kanssa, koska saa olla täti, hän sai raivokohtauksen (sillä kertaa siitä aiheesta, kihloihin ja naimisiin menoni ja lapsen odottaminen yms. on aiheuttanut monta muuta) puhelimessa. Oli mitä loukkaavinta todeta, että hän on täti!

        Tuontapaista riittää, lopetin enemmän yhteydenpidon kun kävi ilmi, että hänen uskottelunsa opintojeni rahoittamisest parin vuoden ajan oli valhetta ja että rahat olivat tulleet hänen kauttaan vanhemmilta. Minä taas luulin, etteivät vanhemmat välitä minusta... Puolen vuoden päästä havahduin siihen, etten ollut saanut isän kuoleman jälkeen perunkirjoituksesta tietoja enkä asiakirjoja. Kävi ilmi, että jotain perittävääkin oli - sisarella oli tyypilliseen tapaan valta voima ja kunnia kun olin antanut hänelle muuttokiireissäni toiselle puolelle maata asianajovaltakirjan perunkirjoitukseen - en odottanut sieltä kautta periväni muuta kuin hopeasormistimen jota olin jo lapsena itselleni himoinnut.

        Kun siinä välillä sairastuin rintasyöpään, vanhin sisar soitti vihaisena siitä, etten ollut "ilmoittanut" siitä hänelle. Oli kuullut toiselta sisarelta siitä - tyttären kummilta.

        Nyt on aikaa kulunut roimasti, tytär on vakavasti sairas. Nämä minun kaksi (Tuhkimon???) sisartani tekivät lomamatkan kaupunkiin jossa asumme. Ei soiton soittoa, ei käynnin käyntiä, ei kukan kukkaa. Ei myöskään tältä kummilta, on edelleen toisen talutusnuorassa. Sisarilla ei ole perhettä. Joka ikinen joulu he ovat viettäneet joulun yhdessä, ikinä minä ja tytär emme ole seuraksi kelvanneet tai eivät ole ikinä voineet tulla meille.

        Äiti kovasti kiitteli vanhinta elämänsä loppupäivinä. "Niin hyvin hän on kaikki hoitanut!" Niin ajattelevat monet muutkin, yhteisissä tutuissa on paljon sellaisia jotka pitävät yllä vanhimman sisareni palvonnan kulttia. Hän kun oli koulussa kympin opiskelija ja kunniakasta uraa riittää varmaan satavuotiaaksi. Seurustelunsa miesten kanssa hän on aina salannut läheisiltään, pitkäaikaisen miesystävän tapasin ensi kertaa yllättäin kotiovellani.

        Vanhin syntyi äidin nuorimman sisaren ollessa kätilönä - tämä siis joutui synnytyksen kätilöksi ilman koulutusta jne. Täti olisi halunnut vanhana saada yhteyttä tähän kummilapseensa. Koskaan ei käynyt vierailut, eikä armon sisar ilmaantunut myöskään tädin hautajaisiin juhannuksen alla. Laskin, että ne olivat neljännet hautajaiset joissa laskin kukkalaitteen näiden armollisten sisarten puolesta. Toiselle kerroin viikko sitten, että se oli nyt sitten viimeinen kerta, kun sillä tavalla passaan aikuisia ihmisiä.


        Se tottelematon, vastuuton ja köyhä pikkusisko


    • Orposuurestaperheestä

      Joo turha sitä on väkisin yrittää ylläpitää sellaisia suhteita, jotka ei oo elinkelpoisia, oli ne sitten sukulaisia tai ei. Sellaiseen ei kenenkään voimavarat riitä. Minä aikani yritin, mutta sitten vaan luovutin - en enää edes yritä tehdä mitään asioiden eteen. Jos joku matkan varrella yhteyttä vaille jäänyt jotain vielä haluaa, niin tehköön ite jotain asian eteen.

    • mekkk

      Sama vika ja kun ole nuorin lapsista ja mies ja mylskin paremmin koulutettu niin ollaan siareni ja veljeni kanssa ihan eri aaltopituudellä. Siskoni asuu sodankylässä ja muutama vuosisitten menin saariselälle laskettelmaan ja soitin siskolle että tulisin poikkeamaan menomatkalla en tiedä varmaksi oliko töissä vai eikiinostanut tapaaminen. Meni ainakin yli 20 v ennen kun aikuisena tavattiin pitkästä valimatkasta johtuen ja ei ole kutsuja tullu. Muutunut ihan ihmeelliseksi ja vainoharhaiseksi kun siellä maalla asuu ja jutut mitä sattuu. Seuraavan kerran varmaa tavataan kun toinen vanhemmista aika jättää ja sitten varmaan tapellaan perinnöstä mutta onneksi osata tehty testamentti niin helpottaa asioiden hoitoa kun se ajankohta tulee.

    • IhmeSukulaisia

      Ei ole sukulalaiset hirveästi olleet yhteyksissä, paitsi täti, kaksi enoa ja yksi serkku, joiden kanssa ollaan yhteyksissä kuukausittan.
      Toinen eno on vähän ärsyttävä, kun haluaa puuttua autokauppaan, ettei minua vain huijata, vaikka tämän enon ja hänen poikansa netistä löytämä ja minulle lähes väkisin kauppaama auto osoittautuikin täysin romuksi, eikä myyjä ollut kertonut auton vioista, että se siitä huijaamisesta, kun enoa olisivat huijanneet.
      Uudempaa autoa olen ajatellut, kun vanha jo on, mutta eno ei hyväksy, että hankin uudemman, vaan hänen mielestä vähänkään uudempaa ei kannata hankkia ja enon ehdottamat autot ovat yli 15 vuotta vanhoja, en minä nyt sellaista mene hankkimaan, kun ennestään on vanha ja ala vanhoja autoja pihalle keräämään.

      Suvun muut serkut eivät ole juuri olleet yhteyksissä, joskus harvoin olivat ne serkut, joiden kummi isäni oli, mutta kun isäni kuoli, niin eivät ole sen jälkeen kertaakaan ottaneet yhteyttä.
      Eräs serkku oli joskus yli 10 vuotta sitten yhteydessä erään ajanjakson aikana useita kertoja, mutta ei ole enää ollut.
      Vähän erikoinen serkku "nainen", kun ei halua kertoa osoitettaan ja puhelin numero, jonka silloin antoi, niin sekin on muuttunut, nyt tuo numero on jonkun ihan eri ihmisen.

    • loppuyhteys

      Juopolle sukulaiselle ei kannata antaa mitään tietoja itsestään, soittavat kännissä ja tulee etoova olo, kun haukkuvat kaikki muut sukulaiset. Osaavat imarrella, et kantasit niska vääränä viinaa niille.
      Sairaushan se liika juominen on ja hakekoon juopot hoitoa terveyskeskuksesta heti.

    • pidäkaikkiahnesika

      suomalaiset ovat kusipäitä, varsinkin mikäli sukua kantava(t) ihmiset kuolee suvusta pois. sitten kiristellään hampaita perinnön suhteen tai siitä, että mikä kuuluu kenellekin. tietenkin jostakusta yritetään muokata mustaa lammasta ja pidetään poissa kuvioista, jotta saisi koko saaliin itselleen. ulospäin toki muulle suvulle esitetään mallikelpoista, kaikki hyvin. ja tietenkin siitä yhteisesti sovitusta mielellään mukavasti vaietaan ja luodaan mielikuva, että jotenkin kaikki olisi tämän syytä. kaikki negatiivinen. juttuhan on useinmiten valtavan paljon ihmeellisempi, mikäli pääsee sisälle kurkistamaan.

      nimimerkillä kokemusta on. ja näitä juttuja on suomi on pullollaan.

    • oppeliini1

      Miksi suvun pitäisikävn pitvv yhteyttä? Sen takiako että ollaan sukua?
      Kaikki ihmiset ovat niin erilaisia, usein kukin haluaa pitää yhteyttä suvun ulkopuolisiin ihmisiin, suvun ulkopuolisiin ystäviin.

      On ihanaa jos jollakulla on auttava suku jossa kaikki vetävät samaa koyttä. Tuota tapahtuu harvemmin, perheet hajoavat, tulee isäpuolia, äitipuolia, siskopuolia, velipuolia ja heidän puoliaan jne jotka tuovat lisää ihmisiä sukuun. Kuka heitä kaikista edes muistaa pitää lukua?!
      Jokaisella on oman pärjäämisensä kanssa tarpeeksi tekemistä.

      Joten eikohän jätetä suku rauhaan, ollaan yhteydessä jos ja kun tarvitsee mutta ei tehdä siitä pakkopullan syontiä.

    • yksi_isosta_suvusta

      Minulla on monta sisarta ja veljeä. Soitellaan vaihtelevasti, välillä jopa muutaman kerran kuukaudessa jos on jotain menossa, välillä saattaa mennä jopa vuosi ettei soiteta muuta kuin hyvät joulut tai synttärit. Sisaruksillani on runsaasti lapsia, jotkut käyvät moikkaamassa useammin, joidenkin luona olen käynyt, monen kodissa en ollenkaan, mutta eipä kukaan sitä ongelmana ole pitänyt. Soitellaan sisarusten lasten kanssa silloin tällöin.
      Omat lapseni ovat serkkuihinsa yhteydessä vaihtelevasti. Joidenkin kanssa kaveeraavat koko ajan, joitakin tapaavat vain sukujuhlissa.

      Minulla on tätejä, setiä ja enoja, tapaan muutamaa silloin tällöin, toisia vain hautajaisissa. Tätini asuu 3 km päässä, olen 20 vuoden aikana käynyt hänen luonaan 3 krt, hän meillä kerran. Ei ole mitään yhteistä. Näilläkin sukulaisilla on lapsia, minulla on ykkösserkkujakin runsaasti. Joitakin en ole tavannut vuosiin, joitakin näen lähes joka kuukausi.

      Isossa suvussa riittää ystäviä ja kyläpaikkoja. Välit säilyvät hyvinä joka suuntaan kun kenenkään ei tarviste pakkopullavierailuja harrastaa vain sen takia kun ollaan sukulaisia.
      Kun nähdään, päivitetään omat ja vastapuolen kuulumiset ja elellään hyvässä hengessä eteenpäin.

    • välimatkaaotin

      Sukulaisten kannattaa lopettaa vanhimpien jäsenten hyysääminen, sillä se ei ole terveellistä. Tarkoitan sisaruksia.
      Apinatkin hyysää vanhinta ja sen olo vahvistuu koko ajan ja hierarkian alimmat kärsii ja sairastuu.

    • Anonyymi

      Sukulaiset ovat niitä kateellisempia ihmisiä. Kaivetaan vaikka väkisin jotain negatiivista tai yritetään korostaa omaa erinomaisuutta. Miksi olla tekemisissä tällaisten kanssa ? Itseäni ei kiinnosta.

    • Anonyymi

      Jotkut sukulaiset ovat ylimielisiä kermaperseitä

    • Anonyymi

      Älä välitä. Ei meilläkään käy .

    • Anonyymi

      Parempi minulle ettei suku pidä yhteyttä ja irvaile kuinka heillä menee aina paremmin kuin minulla. Olen luuseri ja musta lammas . Parempi elää ilman vittuilevia sukulaisia:)

    • Anonyymi

      Suku ei pidä yhteyttä koska he ovat rikkaita ja minä köyhä, joten olen heille arvoton roska

      • Anonyymi

        Miksi pitäisi he asuu rikkaiden alueella kun taas minä köyhien, joten pilaan suvun maineen


    • Anonyymi

      Käyttäydyin yksipuolisen demokraattisesti niin siksi.

    • Anonyymi

      Sukulaisia et voi valita, ystävät voit.
      Etsi ystäviä joilla on samanlaisia mielenkiinnonkohteita, jotka tulee kylään. Juttele naapureitten kanssa, ne on aina lähellä.

    • Anonyymi

      Olen köyhä ja sairas, sukulaiset ihmeellisiä, eivät pidä yhteyttä.

    • Anonyymi

      Ei minunkaan sukulaiset pidä yhteyttä.
      Joulukortteja ei olla enää laitettu, sovittu, että soitetaan joulunterveiset.
      Eipä ole yksikään sukulainen soittanut joulun aikaa, vaan minä olen soittanut.
      Kovasti kyllä selittelevät, että olivat aikoneet soittaa, mutta enpä tuohon usko, kun eivät ole vuoden aikana kertaakaan soittaneet, vaikka vuosi on ollut aikaa.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      298
      3229
    2. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      234
      1743
    3. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      91
      1285
    4. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      85
      1253
    5. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      78
      1159
    6. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1148
    7. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      48
      1056
    8. Onkohan sulla enää tunteita

      kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut
      Ikävä
      36
      964
    9. Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola

      Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks
      Haapavesi
      46
      906
    10. Etkö ymmärrä että olen turhautunut

      kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?
      Ikävä
      64
      821
    Aihe