Uskovainen tarvitsee moraalinsa perustaksi Suuren Pyhän Kirjan, josta hän voi lukea, mikä on oikein ja mikä väärin.
Mielenkiintoista... Ihmisille ominainen luontainen oikean ja väärän taju on uskovaisella jotenkin surkastunut. Hän ei kykene toimimaan oikein ilman "ylhäältä saneltuja" käskyjä.
Mitähän kaikkia muita luontaisia kykyjä on uskovaisilta surkastunut? Niin että niitä joutuu paikkaamaan kirjallisilla ohjeilla.
Pystyykö uskovainen esimerkiksi nauttimaan linnunlaulusta, jos hän ei löydä mistään jonkun auktoriteetin sanelemaa kirjaa, jossa kerrotaan linnunlaulun olevan kaunista?
Entä osaako uskovainen sammuttaa nuotion, jos hän ei ole lukenut palomiehen käsikirjaa tai jotain vastaavaa opusta?
Mielenkiintoista... Ihmisille ominainen luontainen oikean ja väärän taju on uskovaisella jotenkin surkastunut. Hän ei kykene toimimaan oikein ilman "ylhäältä saneltuja" käskyjä.
Mitähän kaikkia muita luontaisia kykyjä on uskovaisilta surkastunut? Niin että niitä joutuu paikkaamaan kirjallisilla ohjeilla.
Pystyykö uskovainen esimerkiksi nauttimaan linnunlaulusta, jos hän ei löydä mistään jonkun auktoriteetin sanelemaa kirjaa, jossa kerrotaan linnunlaulun olevan kaunista?
Entä osaako uskovainen sammuttaa nuotion, jos hän ei ole lukenut palomiehen käsikirjaa tai jotain vastaavaa opusta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
että suurin osa kirkkoon kuuluvista ei välitä raamatun ohjeista eikä koko ajan tutkaile miten pitäisi elää toimiakseen ohjeiden mukaan.
Tuskin edes tietävät mitä siellä isossa kirjassa sanotaan.
Erikseen sitten ovat nämä kiihkouskovaiset ja lahkolaiset jotka tarkkailevat omia ja lähimmäisten toimintaa raamatun käskyjen valossa ja arvostelua riittää jos väärää käytöstä ja rikkeitä elämäntavoissa havaitaan.
Olen kyllä senkin huomannut näistä ns. tavallisista kirkon jäsenistä, että heissäkin on niitä jotka kovin kärkkäästi tarttuvat lähimmäisen tekemiin erheisiin ja siunailevat niitä suureen ääneeen. Se jos mikä on ulkokultaista toimintaa tarkoituksena näyttää itse paremmalta ihmiseltä.
Mieluummin reilua hihhulointia kuin selän takaa panettelua ja ilkeilyä.
asiassa on se, että tuo kirja, joka on Jumalansa sanaa alusta loppuun, on niin epälooginen, sekava ja tulkinnanvarainen, että se pistää siihen uskovatkin tappelemaan toistensakin kanssa, pahimmillaan erittäinkin verisesti.
Hihhulit paasaavat usein eksytyksestä, eikö eksyttäjä ole silloin heidän oma jumalansa? Jos ei olisi, ei olisi tulkintaerimielisyyksiä.