Olen 25vuotias, risaisenkin elämänpolun kulkenut nainen. Naimisiinkin menin nuorena ja se liitto kariutui hyvinkin nopeasti, päihteiden käytön ja sekoilun vuoksi. Olin erotessa raskaana ja lapsen kanssa yksin eläessä kasasin myös omaa elämääni. muutama kuukausi sitten Tulin uskoon vapaakirkon tilaisuudessa, nyt mietinkin elämääni uusin silmin. Raamatussa kielletään koskemasta miehensä hylkäämään naiseen, tai jotenkin niin se menee. Olenko nyt siis "tuomittu" elämään yksin koko lopun elämäni, mikäli haluan uskon tietä kulkea. Tekeekö entinen elämä minut nyt jollain lailla vääräksi valinnaksi, aviorikoksen tekijäksi tai aiheuttajaksi, mikäli aloitan joskus uuden suhteen?
Tämä on vaikea aihe enkä tiedä mistä asiaa kyselisin, tiedän että täällä palstalla tulee varmasti ilkeitä vastauksia,mutta jos joku osaisi neuvoa mistä asiaa voisin kysyä.
Tämä on vaikea aihe enkä tiedä mistä asiaa kyselisin, tiedän että täällä palstalla tulee varmasti ilkeitä vastauksia,mutta jos joku osaisi neuvoa mistä asiaa voisin kysyä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
>> Tulin uskoon vapaakirkon tilaisuudessa, nyt
>> mietinkin elämääni uusin silmin.
Onneksi olkoon!!!
Hienoa kuulla, että sait tulla Jeesuksen löytämäksi ja pelastamaksi :)
Paljon enemmän sait kuin lottovoiton. Tämä voitto kun on semmoista "ikuista lajia". Usko Jeesukseen tuo iloa, onnea, turvaa, rakkautta ja riemua - vaikkakin tässä maailmassa usein myös ahdistusta. Samat sairaudet ja ongelmat uskovilla on kuin muillakin, mutta meillä on Jeesus matkakumppanina, lohduttajana, syntien sovittajana, rauhan antajana ja auttajana. Ja me saadaan lopulta määrättömän puhdas ja upea ilo!
Nyt kun mietit elämääsi eteenpäin ja arvioit mitä tämä kaikki merkitsee loppuelämäsi kulun kannalta, niin haluaisin antaa sulle ensin luettavaksi Raamatusta kohdan, jossa Jeesus opettaa siitä, miten Jumala huolehtii ihmisestä. Se on Matteuksen evankeliumin luvusta kuusi jakeet 25-34.
Se kohta ei näytä ensilukemalta kertovan siitä asiasta, mitä kysyit. Mutta se Jeesuksen opetus vastaa ehkä vielä syvemmällä tasolla johonkin oleelliseen siinä asiassa
- Pitääkö Jumala minusta tulevaisuudessa oikeasti huolta?
- Ottaako Hän minulta enemmän kuin antaa?
- Onko Hän rajoittaja vai vapauttaja?
- Jos seuraan sitä, mitä Hän sanoo, niin miten minun käy?
Kun luen niitä Jeesuksen sanoja siinä Matteuksen evankeliumin kohdassa, niin ymmärrän siitä ainakin tämmöisiä viestejä Jeesukselta:
1) Minun ei tarvitse murehtia etukäteen elämääni, vaan kaikki päiväni ovat ihan oikeasti Rakastavan Jumalan kädessä.
2) Jumala tietää mitä minä tarvitsen. Hän tuntee minut aivan tarkalleen - vielä paremmin kuin itse tunnen itseni.
3) Minulle jää vain yksi asia: etsiä aina ensin Jumalan valtakunnan asioita ja sitä mitä Jumala tahtoo. Jumala huolehtii sitten puolestaan kaikesta mitä tarvitsen: niin elintärkeistä asioista, kuten ruoasta ja vaatteista, kuin vähemmän hengenhätään liittyvistä asioista.
Ajattelen niin, että sitä mukaa kun luottamus Jumalaan kasvaa, niin sitä mukaa pystyy luottavaisemmin, avoimemmin ja levollisemmin ottamaan vastaan niitäkin asioita Jumalan käskyistä, joita ei ymmärrä, tai joita on vaikea ottaa vastaan.
Nyt kun uusi elämä Jeesuksen kanssa on aivan alullaan, ajattelen niin, että olisi hyvä ensin keskittyä tutustumaan Häneen kunnolla. Lukea rauhassa Raamattua ja kuunnella opetusta siitä. Kuulla lisää Jumalan armosta, siitä, mitä Jeesus teki ristillä, ja ylipäätään antaa aikaa ensin Jumalan valtakuntaan tutustumiselle. Sitä myötä monet asiat asettuvat oikeille paikoilleen. Jumala asettelee asioita uuteen järjestykseen silloin sydämessäsi. Itse sitä järjestelyä on vaikea - ellei mahdoton tehdä.
Saat varmaan monenlaisia vastauksia, mutta tässä on linkki yhteen mielestäni perusteelliseen tekstiin avioerosta ja uudesta avioliitosta. Siinä käydään asiaa läpi Raamatun kanssa, mikä on mun mielestä ainut kestävä pohja: http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/avioeroEK.htm
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Avioeronedessaa.htm
Meinasin itsekin jälkeenpäin lisätä tuon linkin, vaikka en kaikkea siellä olevaa allekirjoitakaan.
katsele niillä tulevaisuuteen, unohda menneet, älä anna muiden ihmisten tai yksittäisten raamatunlauseiden liikaa raja elämäsi polkua. Tiedät sydämessäsi mikä on oikein mikä väärin.
Kaikkea hyvää uudella tielläsi.
Tekeekö entinen elämä minut nyt jollain lailla vääräksi valinnaksi, ///
ei tee,vaan ---Ilm. 21:5
Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".
kaikki entinen on mennyt ja uusi on tilalle tullut.
aivankuin avaisit uuden sivun kirjassasi.
unohda menneet,ja turvaa kaikessa Elaman antajaan.
Eipä juridisen sopimuksen purkaminen ole syntiä
täällä maallisessa maailmassa, eikä muuallakaan! Se ei ole milloinkaan ollutkaan syntiä tai jotenkin väärin toimittu tekona. Kahdenvälinen, siis ihmisten välinen, rakkaus onkin sitten kokonansa toisenlainen asia, jota ei voi täällä selvitellä. Sillä täällä ei kukaan, yksikään ole perehtynyt sinun ja entisen miehesi välisiin asioihin ja tapahtumiin.
Vaikuttaa kuitenkin hieman siltä kuin olisit jo itsesi jotenkin tuominnut. Elät toisin sanoen jonkin asteisessa syyllisyydessä, jolle varmasti löytyy myös perusteet. Käyppä niiden kimppuun. Niin eiköhän se siitä ala sitten lutviutua ja hitasti seljetä, tuo vyyhti meinaan, joka estää sinua ajattelemasta sekä elämästä normaalia ja tasapainoista elämää itsesi kanssa täysin sovussa.
Oikein ja lohdullisesti haastoit.
Omasta aktiivipalveluksestani Vapaakirkon piirissä on jo ehtinyt vierähtää melkein vuosikymmen, joten jotkut tiedot voivat olla vanhentuneita.
Eronneiden uudelleen avioituminen on toki mahdollista, päätöksen tekee seurakunnan vanhimmisto kussakin tapauksessa erikseen.
Eli aijotusta avioliitosta on ilmoitettava vanhimmistolle, hyväksyykö vai ei, mainittakoon että vapaakirkon pastoreilla on oikeus kieltäytyä eronneiden vihkimisestä.
Sinun tilanteesi vaikuttaa siltä että estettä uudelleen avioitumiseen ei ole Vapaakirkon piirissä, varsinkin jos erota on kulunut pitkähkö aika.
Kiitos Jumalalle! Onpa ihanaa kuulla, että olet saanut oppia tuntemaan Hänet!
Muista, että sinun kannattaa kuunnella aina ensisijaisesti Herraa, sitä, mitä Hän haluaa sinulle opettaa Sanansa kautta.
Kuulin juuri eräältä ystävältäni, että hän oli joutunut aikamoiseen sisäiseen kamppailuun kuultuaan ristiriitaista opetusta Raamatusta. Vasta kun hän oli vuodattanut tuskaansa Jumalalle ja kysellyt Raamattua lukien, mikä on oikeasti Herran tahto kyseisessä asiassa, hän oli saanut rauhan sydämeensä ja vakuuttunut siitä, miten hänen pitää asiasta uskoa.
Olen itsekin kuullut monista asioista ristiriitaista opetusta, mutta vähitellen - ja joskus hyvinkin hitaasti - asiat selviävät Jumalan Sanaa tutkien.
Näkisin asian niin, että olet kääntänyt aivan uuden ja puhtaan sivun elämässäsi. Kaikki entinen on annettu anteeksi. Ehkä Jumala johdattaa vielä jonain päivänä elämääsi uuden miehen... Kysele Hänen tahtoaan!
Olin muuten itsekin hyvin rikkinäinen ennen uskoontuloani. Osittain vieläkin. Haluaisin sanoa sinulle, että anna Jumalalle aikaa parantaa sinua. Älä ajattele, että tilanteesi on toivoton, vaikka epätoivo tuntuisi välillä valtaavan mielesi ja Jumala tuntuisi olevan kovin kaukana. Hän rakastaa sinua riippumatta siitä miltä sinusta tuntuu.
Eihän se sinusta mitään kelvotonta tee, että olet eronnut, etsi vaan rohkeasti jotain uskovaista treffiseuraa tai tee ilmoitus vaikka keltaiseen pörssiin tai tee sokkotreffejä. Olet uskoon tullessasi saanut anteeksi kaikki vanhat jutut, ja nyt on aika aloittaa uudelta pöydältä, anteeksi saaneena, ja lastasi hoitaen. Reippaasti vaan uutta etsimään, tai voithan vaikka aluksi tutustua uskonasioihin ja Jeesukseen, ja siinä sivussa etsiä itsellesi ihmistä koska sellaista haluaisit löytää. (Uskovainen olisi hyvä juttu löytää).