Kerrotaan, että suomi kunnioitti seppeleellä ja lähetystöllä ko. herran hautajaisia v. 1992.
Keitä lähetystöön kuului ja mikä oli seppeleen teksti. Uutisoitiinko tapahtumaa missään?
Kurt Kuhlmeyn hautajaiset ja
Suomen lähetystö siellä
64
9330
Vastaukset
- tehty
"Kerrotaan, että suomi kunnioitti seppeleellä ja lähetystöllä ko. herran hautajaisia v. 1992."
Jos näin on, niin se oli ihan oikein tehty. Kurt Kuhlmeyn johtama lento-osasto auttoi Suomea merkittävästi.- iäksi
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
- säilyi
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
Suomi säilyi itsenäisenä, vain käpykaartilaiset menettivät maineensa.
- tunkiot
säilyi kirjoitti:
Suomi säilyi itsenäisenä, vain käpykaartilaiset menettivät maineensa.
surkeat petturit eivät nykyäänkään esiinny julkisesti, koska tietävät vihan ja syvän inhon olevan vielä läsnä. Monet näistä surkimuksista ovat tappaneet itsensä, varsinkin kommunismin romahduksen jälkeen. Joitakin surkimuksia elelee vielä valtion kustannuksella, mutta näille olisi niskalaukaus oikea päätepiste petturin elämälle!
- Missä?
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
Kuhlmey ei ollut natsi.
- Pussinperä
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
UK - Englannin johdolla otti bolsevikki - hirmuhallitsija Josef Stalinin liittolaisekseen. Mitenkäs heidän maineensa on kärsinyt moisesta liittoutumisesta?
- teit isäin astumaan
tunkiot kirjoitti:
surkeat petturit eivät nykyäänkään esiinny julkisesti, koska tietävät vihan ja syvän inhon olevan vielä läsnä. Monet näistä surkimuksista ovat tappaneet itsensä, varsinkin kommunismin romahduksen jälkeen. Joitakin surkimuksia elelee vielä valtion kustannuksella, mutta näille olisi niskalaukaus oikea päätepiste petturin elämälle!
Sinulla on jaloja ajatuksia, mutta eikö julkinen hirttäminen tai mestauslava olisi suurta yleisöä kiinnostavampaa.
Hyvä esimerkki on norjalainen petturinatsi Quisling. - H.M.S.Moilanen
Missä? kirjoitti:
Kuhlmey ei ollut natsi.
Luftwaffe oli Hitlerin Saksan asevoimien haaroista kaikkein natsihenkisin Waffen SS:n ohella.
- lähdekritiikki
olisiko jotain lähdettä tälle väitteelle?
- daaddaa
Kiinnostaisi kovasti myös täällä perusteet tuolle väitteelle. Ilman niitä minäkin väitän että musta on oikeasti valkoista.
- Anonyymi
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
”Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen?”
Sota on helpompi aloittaa kuin lopettaa!
”Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?”
Odotti edullisissa puolustusasemissa sodan ratkeamista! - Anonyymi
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
Suomen olisi tietysti pitänyt irrottautua sotatoimista ennen Stalingradia, Brauchitsin viraltapano oli varma merkki lopputuloksesta, myös NL päätti Suomen murskausyrityksistä vasta tämän jälkeen.
- Anonyymi
iäksi kirjoitti:
Miksi Suomi ei irrottautunut sodasta jo Stalingradin jälkeen? Mitä suomalaiset miehet ylipäänsä Karjalan korpimaissa tekivät?
Voidaan myös kysyä, miksi Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen?
- kuoli
Kurt Kuhlmey kuoli 1993 kenraalimajurina kotonaan
Bonnissa.- oikea mies!
Kuhlmey on yksi suurimmista sotasankareista Suomen kannalta, koska johtamansa lentoosasto antoi ratkeisevaa apua kriittisillä hetkillä Isänmaan kohtalonhetkillä! Patsas Kuhlmeylle olisi paikallaan!
- Tosi asiaa
oikea mies! kirjoitti:
Kuhlmey on yksi suurimmista sotasankareista Suomen kannalta, koska johtamansa lentoosasto antoi ratkeisevaa apua kriittisillä hetkillä Isänmaan kohtalonhetkillä! Patsas Kuhlmeylle olisi paikallaan!
Emme voi unohtaa, että käsky tuli Hitleriltä..
- tosimies
oikea mies! kirjoitti:
Kuhlmey on yksi suurimmista sotasankareista Suomen kannalta, koska johtamansa lentoosasto antoi ratkeisevaa apua kriittisillä hetkillä Isänmaan kohtalonhetkillä! Patsas Kuhlmeylle olisi paikallaan!
Kyllä. Ehdottomasti pitäisi patsas pystyttää Kurt Kuhlmayelle!
- kuvien palvoja
tosimies kirjoitti:
Kyllä. Ehdottomasti pitäisi patsas pystyttää Kurt Kuhlmayelle!
Mie voisin tehä kuha maksettais tarpeeks. Eikä ois näköispatsas.
- Apu kun apu
Tosi asiaa kirjoitti:
Emme voi unohtaa, että käsky tuli Hitleriltä..
"Emme voi unohtaa, että käsky tuli Hitleriltä.. "
Entä sitten? Riippumatta motiiveista se apu oli merkittävä ellei ratkaiseva! Yhtä vähän ei voi unohtaa sitä, että yhdessä taistelimme kommunisteja vastaan!
Suuri pragmaatikko Winston Churchill lausui 1941 kuultuaan Saksan hyökänneen Venäjälle, että jos Hitler hyökkää helvettiin niin silloin Englanti tukee paholaista.
Näin myös tapahtui käytännössä. - hannu4
oikea mies! kirjoitti:
Kuhlmey on yksi suurimmista sotasankareista Suomen kannalta, koska johtamansa lentoosasto antoi ratkeisevaa apua kriittisillä hetkillä Isänmaan kohtalonhetkillä! Patsas Kuhlmeylle olisi paikallaan!
osasto kuhlmey . iso apu suomelle ja hävittät saksasta lukekaa historiaa
- hannu6
mies ja koko porukka oli iso apu
- Anonyymi
tosimies kirjoitti:
Kyllä. Ehdottomasti pitäisi patsas pystyttää Kurt Kuhlmayelle!
Hitlerille se pitää tehdä. Nyt aika alkaa olemaan kypsä siihen.
Pitää muistaa ettei Hitler pitänyt hevosista, eli ei ratsastajapatsasta. - Anonyymi
Tosi asiaa kirjoitti:
Emme voi unohtaa, että käsky tuli Hitleriltä..
Entä sitten? Myös Stalin jakoi monta käskyä!
- Ilkka Ahtiainen - HS
Talin ja Ihantalan torjuntataisteluihin osallistunut saksalainen taistelulentäjä Franz-Josef Schoppe kuoli Lippstadtissa 12. elokuuta 84-vuotiaana. Hän oliSyntynyt 10. maaliskuuta 1921 Albaxenin kylässä
Nordrhein-Westfalenissa.
Franz-Josef Schoppe tuli monelle tutuksi Risto Arkimiehen tv-dokumentista, joka kertoo saksalaisen eversti Kurt Kuhlmeyn johtaman lento-osaston kenties ratkaisevasta osuudesta Talin ja Ihantalan torjuntataisteluissa.
Mannerheimin pyynnöstä suomalaisten tueksi tullut lento-osasto auttoi Stuka- ja Focke-Wulf
pommittajineen tukahduttamaan puna-armeijan suurhyökkäyksen kesä-heinäkuussa 1944.
Haastattelin Schoppea Helsingin Sanomiin vuonna 2004, kun lehti julkaisi kirjoitussar-jan jatkosodan ratkaisuvaiheista. Schoppe vaikutti mieheltä, jollaiseksi sota-aikainen ylennysesitys hänet kuvaa: avoin, huumorintajuinen ja eloisa. Samaisen asiakirjan mukaan Franz-Josef Schoppe oli taitava ja pelkäämätön johtaja, joka piti huolta alaisistaan maassa ja ilmassa.
Kannaksella Schoppe oli FockeWulf lentueen päällikkö.
"Venäläisten ilmatorjunta oli hirvittävää", hän muisteli haastattelussa 60 vuoden takaisia tapahtumia.
Saksalaiset lensivät viisi viikkoa yötä päivää tuhoten ponttonisiltoja, tykistön asemia ja tankkeja.
Siviiliammatiltaan Franz-Josef Schoppe oli maatalousinsinööri.
Ystävyyssuhteet toivat hänet Suomeen myös sodan jälkeen, ja sittemmin hänestä tuli Suomen ilmavoimien sotaveteraanien yhdistyksen Pilven Veikkojen jäsen.
Suomen-vierailut olivat Schoppelle mieluisia, sillä täällä sodasta oli lupa puhua ainakin ilman häpeää.Puolustusvoimat huomioi saksalaislentäjien ansiot Suomen itsenäisyyden pelastamisessa, kun Immolan kentälle pystytettiin muistokivi vuonna 1994.
Kirjoitin Schoppen ja osasto Kuhlmeyn vaiheita käsittelevän juttuni alaotsikoksi; "Yliluutnantti Schoppe on sankari vieraalla maalla". Schoppe kieltäytyi kunniasta lähettämässään kirjeessä.
"Olin, olen ja pysyn saksalaisena aseveljenä, joka teki toisessa maailmansodassa velvollisuutensa lentueenpäällikkönä - mutta en ole sankari vieraalla maalla."
Ilkka Ahtiainen - HS- Aloittaja
Muistaakseni siinä Arkimiehen dokumentissa odoteltiin Neuvostoliiton sota-arkistojen avautumista siltäkin osin, mitä ne kertoo Kuhlmeyn osaston saavutuksista. Voitaneen päätellä, että saavutuksia oli, kun arkistot eivät avaudu. Vai onko tietoni vanhentuntut?
Olisipa mukava lukea se HS:n kirjoitus-sarja.
En siitä mitään tiennyt, Kalevan valtakunnassa kun olen.
Muuten, vielä noista arkistoista.. Olisiko Hs:llä mitään saumaa mennä penkomaan niitä puuttuvia tietoja?... - arkistoa
Aloittaja kirjoitti:
Muistaakseni siinä Arkimiehen dokumentissa odoteltiin Neuvostoliiton sota-arkistojen avautumista siltäkin osin, mitä ne kertoo Kuhlmeyn osaston saavutuksista. Voitaneen päätellä, että saavutuksia oli, kun arkistot eivät avaudu. Vai onko tietoni vanhentuntut?
Olisipa mukava lukea se HS:n kirjoitus-sarja.
En siitä mitään tiennyt, Kalevan valtakunnassa kun olen.
Muuten, vielä noista arkistoista.. Olisiko Hs:llä mitään saumaa mennä penkomaan niitä puuttuvia tietoja?..."" Olisipa mukava lukea se HS:n kirjoitus-sarja.
En siitä mitään tiennyt, Kalevan valtakunnassa kun olen ""
Hesarin arkistoa voi käyttää netissä. Hakuja voi tehdä ilmaiseksi, mutta artikkelien lukemisesta peritään pieni maksu. Katso osoitteesta
http://www.hs.fi/arkisto/
hakusanalla "kuhlmey" löytyi 39 osumaa. - TV-ohjelmista
arkistoa kirjoitti:
"" Olisipa mukava lukea se HS:n kirjoitus-sarja.
En siitä mitään tiennyt, Kalevan valtakunnassa kun olen ""
Hesarin arkistoa voi käyttää netissä. Hakuja voi tehdä ilmaiseksi, mutta artikkelien lukemisesta peritään pieni maksu. Katso osoitteesta
http://www.hs.fi/arkisto/
hakusanalla "kuhlmey" löytyi 39 osumaa.Löytyi v.1991 tämä ohjelmakuvaus.
19.45 Jatkosodan ilmakuvat
Ohjelmassa käsitellään jatkosodan kulkua historialliselta ja sotataktiselta pohjalta, mutta ilmapuolustusperspektiivistä. Autenttisen kuvitusmateriaalin ja henkilöhaastattelun keinoin arvioidaan ilmapuolustuksen merkitystä ja ilmavoimien osuutta saavutettuun torjuntavoittoon. Keskeisinä asioina ovat hävittäjätorjunta ja kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen torjunnan rajut ilmataistelut. Ohjelma sisältää mm. kapt. Hans Windin ja osasto Kuhlmeyn johtajan kenraali Kurt Kuhlmeyn haastattelun. Ohjelman on suunnitellut ja toimittanut Seppo Hartomaa.
------
En kuitenkaan löytänyt Ylen punaisesta arkistosta tätä kyseistä kokonaisuutta?? - arkistoja YLE:llä on
TV-ohjelmista kirjoitti:
Löytyi v.1991 tämä ohjelmakuvaus.
19.45 Jatkosodan ilmakuvat
Ohjelmassa käsitellään jatkosodan kulkua historialliselta ja sotataktiselta pohjalta, mutta ilmapuolustusperspektiivistä. Autenttisen kuvitusmateriaalin ja henkilöhaastattelun keinoin arvioidaan ilmapuolustuksen merkitystä ja ilmavoimien osuutta saavutettuun torjuntavoittoon. Keskeisinä asioina ovat hävittäjätorjunta ja kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen torjunnan rajut ilmataistelut. Ohjelma sisältää mm. kapt. Hans Windin ja osasto Kuhlmeyn johtajan kenraali Kurt Kuhlmeyn haastattelun. Ohjelman on suunnitellut ja toimittanut Seppo Hartomaa.
------
En kuitenkaan löytänyt Ylen punaisesta arkistosta tätä kyseistä kokonaisuutta??mainitsemasi punaisen lisäksi? Millä linkillä tämä punainen arkisto löytyy?
- Harri K
arkistoja YLE:llä on kirjoitti:
mainitsemasi punaisen lisäksi? Millä linkillä tämä punainen arkisto löytyy?
Näin 90-luvulla tv:stä Kuhlmeyn haastattelun. Ilmeisesti haastattelu oli tehty niihin aikoihin kun hän kävi täällä Suomessakin. Olisi tosi mukavaa nähdä tämä haastattelu uusintana. Mitenkähän tähän voisi vaikuttaa?
- sankari Kurt Kylmey
Harri K kirjoitti:
Näin 90-luvulla tv:stä Kuhlmeyn haastattelun. Ilmeisesti haastattelu oli tehty niihin aikoihin kun hän kävi täällä Suomessakin. Olisi tosi mukavaa nähdä tämä haastattelu uusintana. Mitenkähän tähän voisi vaikuttaa?
tosi on Suur hyökkäyksen pysäyttäjä
- HuonoonSuuntaanMenty
"Suomen-vierailut olivat Schoppelle mieluisia, sillä täällä sodasta oli lupa puhua ainakin ilman häpeää.Puolustusvoimat huomioi saksalaislentäjien ansiot....."
Tämä oli tilanne vielä 1990-luvun alussa. Nykyään ei voisi enää "natsisotilaista" näin arvostaa ja muistella, ei ainakaan virallinen Suomen valtio.
- toden totta, auts!
Ilman Kuhlmayn porukkaa ja Viipurin lahdelle tullutta jalkaväkidivisioonaan olisi Suomelle käynyt köpelösti. Kuten myös panssarikauhuja, niilläkin oli peitteisessä maastossamme aivan ratkaiseva merkitys.
- Taistelut olivat
kyllä ennen kaikkea suomalaisten vastuulla.
Saksan avulla oli kyllä suuri merkitys. - Tapahtumat esiin
Rynnäkkötykkiprikaati 303:n johtajan nimi olis hyvä tuoda esiin aina kun mainitaan Kuhlmeyn lento-osaston nimi.Hekin osallistu ratkaiseviin taisteluihin -44,31 rynnäkkötykillään. Muutakin kalustoa oli esim raketinheitin osastoja.
- Pienet olivat
Tapahtumat esiin kirjoitti:
Rynnäkkötykkiprikaati 303:n johtajan nimi olis hyvä tuoda esiin aina kun mainitaan Kuhlmeyn lento-osaston nimi.Hekin osallistu ratkaiseviin taisteluihin -44,31 rynnäkkötykillään. Muutakin kalustoa oli esim raketinheitin osastoja.
rynnäkkötykkiprikaatin aikaansaannokset. Tiettävästi yksi T-34.
Prikaati oli kyllä tärkeä pst-reservi.
"Muutakin kalustoa oli esim raketinheitin osastoja."
Vai niin. Missähän niitä mahtoi olla? - Tämän tiedän
Pienet olivat kirjoitti:
rynnäkkötykkiprikaatin aikaansaannokset. Tiettävästi yksi T-34.
Prikaati oli kyllä tärkeä pst-reservi.
"Muutakin kalustoa oli esim raketinheitin osastoja."
Vai niin. Missähän niitä mahtoi olla?Ilmeisesti saksalaispataljoonan mukana kannaksella,lukumääristä en tiedä,kait nyt yksi osasto ainakin.Jossain Suomessa otetuissa valokuvissa oli.
- Kerro sitten,
Tämän tiedän kirjoitti:
Ilmeisesti saksalaispataljoonan mukana kannaksella,lukumääristä en tiedä,kait nyt yksi osasto ainakin.Jossain Suomessa otetuissa valokuvissa oli.
missä päin Kannaksella oli saksalaispataljoona? Se on uutta tietoa.
122. D oli Viipurinlahdella ja sillä ei ollut raketinheittimiä. Rynnäkkötykkejä pari patteria kylläkin.
Lapin joukoilla saattoi olla raketinheittimiä. Niistäkään ei ole mainintoja. - Tuossa jotain kuvia
Kerro sitten, kirjoitti:
missä päin Kannaksella oli saksalaispataljoona? Se on uutta tietoa.
122. D oli Viipurinlahdella ja sillä ei ollut raketinheittimiä. Rynnäkkötykkejä pari patteria kylläkin.
Lapin joukoilla saattoi olla raketinheittimiä. Niistäkään ei ole mainintoja.Sorry,olin väärässä,kannaksella onkin ilmeisesti ollut vain divisoona sotilaita,mutta lapissa on ollut isompia yksiköitä ja niillä moottorikäyttöisiä raketinheittimiä,en tiedä sitten oliko kannaksen joukoilla raketinheitin yksiköitä ilman ajoneuvoa.
http://www.youtube.com/watch?v=ySgly-96ir4&bpctr=1375095086 - Kerro jo viimein,
Tuossa jotain kuvia kirjoitti:
Sorry,olin väärässä,kannaksella onkin ilmeisesti ollut vain divisoona sotilaita,mutta lapissa on ollut isompia yksiköitä ja niillä moottorikäyttöisiä raketinheittimiä,en tiedä sitten oliko kannaksen joukoilla raketinheitin yksiköitä ilman ajoneuvoa.
http://www.youtube.com/watch?v=ySgly-96ir4&bpctr=1375095086mikä saksalaisdivisioona toimi Kannaksella?
Et näy tietävän edes sitä, että Lpissa toimi kokonainen vuoristoarmeija. Sillä tiettävästi ei ollut raketinheittimiä. Ne oliat ylijohdon välineitä. - Hellitä vähän
Kerro jo viimein, kirjoitti:
mikä saksalaisdivisioona toimi Kannaksella?
Et näy tietävän edes sitä, että Lpissa toimi kokonainen vuoristoarmeija. Sillä tiettävästi ei ollut raketinheittimiä. Ne oliat ylijohdon välineitä.En tiedäkään,miksi mun pitäisi nyt yhtäkkiä joku kaikki tietävä olla,kerro sinä lisää kun tiedät,äläkä vaadi muita kertomaan.
- oli jotain hyvääkin
Kerro jo viimein, kirjoitti:
mikä saksalaisdivisioona toimi Kannaksella?
Et näy tietävän edes sitä, että Lpissa toimi kokonainen vuoristoarmeija. Sillä tiettävästi ei ollut raketinheittimiä. Ne oliat ylijohdon välineitä.vuonna 1964 olin hämeen lennostossa tikkakoskella niin eräs mies kertoi tilanteesta
näin, että kun suur hyökkäys alkoi vihollisella oli 6000 tykkiä satoja lentokoneita,460
panssarivaunua.3 pv oltiin tultu ilman kunnollista lepoa ei voitu ottaa haavoittuneita
kaikki jäi sinne Kun Saksalaoset alotivat hyökkäyksen joka kesti 8 tuntia sen jälkeen oli niin hiljaista, että he kulivat pikku lintujen laulun,niin hän luuli tosiaan, että oli taivaassa.Kylmey:n ryhhmä tuhosi 200 panssaria yli sata lentokonetta satoja tykkejä sekä paljon kuljetus kalustoa,tekivät yli 1200 lentoa pudottivat 550 tonnia pommeja.Suomalainen historia on peitellyt tapahtumaa eri syistä. on haluttu kertoa Suomalaista sankari tarinaa jota Suomi tarvitsi selvitäkseen henkisesti suuresta katafronista. kun jatko sotaan lähdettiin,miehille uskoteltiin,että keretään vilä heinään,tämä sota on ohi parissa viikossa. oli paljon miehiä jotka kokivat tulleet petetyksi
ja ilmassa liehui sisällis sodan henki joka vuosien varrella vain voimistui.sitten hallitus alkoi jakaa asutustiloja otettiin isoista tiloista peltoja ja metsiä,valtiolla oli
itsellään paljon metsää josta oli helppo antaa metsä tiloja. Vennamo tomerana
miehenä jokoi nopeasti 350.000 asutustilaa näin satiin sovitettua valtakunnan
valehtelu,kun sodasta tulleet miehet raivasivat korpi ja rakensivat asuntoja ei
riittänyt voimia enää sisäiseen kiistelyyn .maksumieiksi joutui ne tahot jotka sodan aiheutti Suomessa oli onneksi valvontakomissio ja porkkalassa laivasto tukikota,luoovuttajilla ei ollut mahdollisuutta pullikoida ,vaikka kuinka oli paha olla. - Jos kerrot
Hellitä vähän kirjoitti:
En tiedäkään,miksi mun pitäisi nyt yhtäkkiä joku kaikki tietävä olla,kerro sinä lisää kun tiedät,äläkä vaadi muita kertomaan.
Kannaksella toimineen saksalaisdivisioonan, niin täytyyhän tiedon johonkin perustua. Tai ilmoita sitten rehellisesti, että keksit koko jutun.
- hellitä jo
Jos kerrot kirjoitti:
Kannaksella toimineen saksalaisdivisioonan, niin täytyyhän tiedon johonkin perustua. Tai ilmoita sitten rehellisesti, että keksit koko jutun.
Hei minä en halusin keskustella asiasta vain yleisellä tasolla,ja alkuperäinen ajatukseni oli vain nostaa näiden osastojen johtajia esiin,kun aina vain puhutaan pelkästään että lento-osasto Kulhmey auttoi täällä etelässä suomalaisia joukkoja,mutta olihan täällä nuo muutkin.Missasit mun pointin,exactit paikat olivat sivuseikka mun ekassa viestissäni.Tarkoitin,jollain rintamalla tässä kaakkoisrajalla.
- sota Lapissa
Kerro jo viimein, kirjoitti:
mikä saksalaisdivisioona toimi Kannaksella?
Et näy tietävän edes sitä, että Lpissa toimi kokonainen vuoristoarmeija. Sillä tiettävästi ei ollut raketinheittimiä. Ne oliat ylijohdon välineitä.Kun Leningradin saarto murtui alkoi keväällä olla suurta liiketintä.
Tiedustelu havaitsi että suuria joukkoja oli liikkeellä,Mannerheim otti yhtyttä Hitleriin
Joka ymmärsi ettei Suomi Selviä ilman Saksan tuntuvaa apua,ja näin Ryti kirjoitti sopimuksen omissa nimissä .sopimus oli ettei Suomi tee erillis rauhaa.
Näin Reikan saaristosta siirrettiin Stuka laivue Suomeen joka saapui 19 kesäkuuta
ja aloitti sota toimet viikon päästä.Stuka laivue pysäytti suurhyökkäyksen .Näin Suomi sai tilaisuuden nevotella Stalinin kanssa rauhasta.Berliini tilanne oli ratkaisu vaiheessa joten Stalin halusi olla ennsimäinen.
Berliinissä ensimmäinen.tämän jälkeen Ryti erosi,jolloin sopimus oli mitätön.
Suomi teki erillis rauhan,ja Mannerheimistä tehtiin presitentti,henkisesti vaikein
oli vielä edessä Suomi joutui julistamaan Sodan Saksalle,alkoi niin sanottu
lapin sota - LöytyyMaininta
Kerro sitten, kirjoitti:
missä päin Kannaksella oli saksalaispataljoona? Se on uutta tietoa.
122. D oli Viipurinlahdella ja sillä ei ollut raketinheittimiä. Rynnäkkötykkejä pari patteria kylläkin.
Lapin joukoilla saattoi olla raketinheittimiä. Niistäkään ei ole mainintoja."Lapin joukoilla saattoi olla raketinheittimiä. Niistäkään ei ole mainintoja."
Oli kyllä ja myös maininta löytyy! Halstin kirjassa "Lapiun sodassa" kerrotaan olleen niiden kohteena!
- Hohhoijaa taas!!
Onpa tarinaa!
Mannerheim pyysi Saksan apua 13.6. suurhyökkäyksen murrettua etumaisen aseman.
Osasto Kuhlmey tuli Suomeen 17.6. alkaen. Se koottiin pohjoisesta ja Baltiasta.
Ryti allekirjoitti sopimuksen Ribbentropin kanssa 23.6. Hän erosi 1.8. Mm. valitiin presidentiksi eduskunnan säätämällä lailla 4.8.
Rauhasta ei neuvoteltu. NL saneli ehdot uhaten miehityksellä. Kyse ei ollut erillisrauhasta, vaan välirauhasta, Rauha solmittiin Pariisissa 1947.- TarkkispoikaValehtelee
"Rauhasta ei neuvoteltu. NL saneli ehdot uhaten miehityksellä. Kyse ei ollut erillisrauhasta, vaan välirauhasta, Rauha solmittiin Pariisissa 1947."
TODELLISUUDESSA rauhanehdoista neuvoteltiin ja niistä on myös valokuvia. Ehdot olivat ratkaisevilta osiltaan lievempiä kuin keväällä ilmoitetut! Kun kesähyökkäys 1944 oli parhaimmillaan 22.6.1944 Jooseppi tarjosi rauhanehtoiuna pelkkää ehdotonta antautumista!
JOTEN torjuntavoitot pelastivat Suomen itsenäisyyden ja Tarkkispoika jauhaa taas silkkaa skeidaa!
- ylempi määrää
Suomen kannalta Kuhlmeyn osasto oli merkittävä apu siinä tilanteessa. Asia on kuitenkin yksinkertaisesti niin, että sotilas menee minne käsketään ja tekee mitä käsketään.
- Kiitos kuitenkin!
Mutta sotilas voi thdä työnsä hyvin tai huonosti.
Kuhlmey joukkoineen teki sen kiitettävällä tavalla!
- Franken
Osasto Kuhlmey on vahvasti liioitellun ilmavoittojaan ja erityisesti tuhotuissa viholluspanssareissa. Sen sijaan että ampui alas 130-140 voholliskonetta osasto on ampunut alas vain 30-40 ja sen sijaan että olisi tuhonnut 200 vihollistankkia se onnistui tuhoamaan vain kymmenkunta. Kaikenkaikkiaan osastolla oli merkitystä torjuntataistelussa mutta kokonsa pienuuden ja Luftwaffen lentäjien yleisen tason laskemisen takia (1943 jälkeen) luultua vähemmän.
- MainioApu
Yleensä omissa ilmoituksissa saattaa olla liioittelua, mutta YHTÄÄN TODELLISEMPIA EIVÄT OLE TARKKISPOJAN HATUSTA TEMPAISEMAT LUVUT!
Osaton merkitys oli jo faktisesti hyvin suuri, koska he lensivät jopa 3-5 lentoa päivittäin!
Henkisesti mekitys oli vielä suurempi puolustajille!
Lähde: Heikki Valtonen: Lento-osasto Kuhlmey
Aake Jermo: Thermanin (lääkintäkapteeni) saapuminen oli sen päivän toinen suuri myönteinen yllätys, joka valoi luottamusta siihen, että vielä tässä pärjätään. Ensimmäinen oli Stukien hyökkäys sillanpäähän. Venäläisten ilmaherruus oli siihen asti ollut ehdoton. Nyt lähestyi takaapäin selvästikin ison lentolaivueen jylinä. Esikunnan väki hakeutui kuka mihinkin ojaan, mutta laivue painuikin hirveästi vonkuen ohitse. Hetken päästä kuultiin syöksyt ja pommitukset Äyräpään harjulla. Mitään ennakkotietoa asiasta ei ollut, mutta joku hoksasi huutaa:
Ne on Stukia, ne on Stukia!
Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. Sama näytelmä esitettiin melkein kaikkialla suomalaisten linjoilla. Tilanne tuntui valjenneen yhdessä hetkessä: me pommitamme vihollista, me olemmekin niskan päällä!
Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen aseellinen vaikutus merkitys. - minulla-ei-muuta
"Siitä puhkesi mieletön riemu. Isot miehet, karskit soturit, nousivat kuopistaan, hurrasivat ja heittelivät lakkejaan ilmaan. "
Tuo on ihan täyttä paskaa. Ei suomalaiset isot miehet reagoi tuolla tavalla kuin pikkulapset. Sitäpaitsi yleinen näkemys saksalaisista kesällä 1944 Suomen armeijan sisällä oli minkä rintapoliisi Taavetti Heikkinen kirjasi päiväkirjaansa:
"Herrenvolk? PASKAVOLK". - Tuosta-riemusta
kertoivat veteraanit ainakin vielä 90-luvulla, kun käytiin Ihantalassa taistelupaikalla.
Jälkistallareita moinen tietysti harmittaa.
- SinullaEiJärkeä
Luotan enemmän aikalaisen ja kertojan, aake Jermon, kertomaan kuin katkeroituneen komukan jorinaan! Osasto Kuhlmey osaltaan mahdollisti itsenäisyytemme säilymisen ja siten sinunkin väkätyksen palstalla!
- Ierika
Olemme herralle ja hänen osastolleen ikuisessa kiitollisuudenvelassa.
1992 oltiin vielä kuin kusi sukassa neukkujen suhteen, totuttu nöyristelemän ja muka uskomaaan neukkutotuuksia. Jotkut uskoo niitä vieläkin. Siksi asiasta ei enemmälti puhuttu vaikka aihetta olisi ollut.
Kiitos. - KylläJyrää--
Saksalaisilla oli jotain rakettiaseita Kannaksella 1944. Muistan lukeneeni sanomalehdestä erään suomalaisen veteraanin muistelman jossa hän oli seurannut Kannaksella Hitlerin murhayrityksen jälkeen heinäkuussa kuinka saksalaiset olivat ottaneet käyttöön salaisen aseensa "jalkaväki stukan". Näitä siis oli ammuttu puna-armeijan asemiin vain yksi. Lehden jutusta sai sen vaikutelman että kyseessä oli 28/32 cm Nebelwerfer 41 (28/32 cm NBW 41)
https://en.wikipedia.org/wiki/28/32_cm_Nebelwerfer_41
Pohjois-Suomen saksalaisilla joukoilla oli varmasti rakettikalustoa.
http://www.waffenlager.net/mortar/15nbw41.html- PohjoisessaOli
Wolf Halstin muistelmateoksessa Lapin sodasta kerrotaan Tornion valtauksen jälkeen saksalaisten tekemästä Nebelwerfer-iskusta.
- Wetterhoff
Kuhlmey-osasto valehteli panssarien tuhomislukemiaan niin että väitteistä vain 5% on totta ja sen ilmavoitoistakin 10-15% pitää paikkaansa. Tuhosi 10 panssarivaunua ja ampui alas 12-18 lentokonetta. Menetti itse 27 lentokonetta sotatoimitappioina ja noin 30 vaurioitui.
- TodellisuusJaHarhat
Tiedämme hyvin, että paljonko he VÄITTIVÄT tuhonneensa! Yleensä toisen maailmansodan kaikkien ilmavoimien 'voittoluvuissa' oli ilmaa. Venäläisillä jopa 1 : 15
SEN SIJAAN emme tiedä todellisia tuhoutuneiden lukumääriä eikä tilanne parane yhtään sillä, että yksittäinen Venäjän Tiltu arvioi mieleiset luvut hatusta!
Hannu Valtonen arvioi että Neuvostoliiton hävittäjälentäjien väitteet ilmavoitoista pitivät Suomen rintamalla vain 1/16 osalta paikkaansa. Keskimäärin 100 väitteestä vain 6-7 piti paikkaansa. Tässä siis liikutaan jo selvästi fantasioiden maailmassa jos 1:2 ja 1:3 oli vielä normaali taistelutilanteen hektinen väärä luulo ilmavoitosta. Usein kyse oli myös venäläisessä tapauksessa kärsittyjen tappioiden "kuittaamisella". Venäläisten maataistelulentäjien älyttömät väitteet tuhotuista vihollistankeista olivatkin jo sitten huumoriosaston tuotetta.
- jos.kunnon.sotilas
Sotilas tekee mitä käsketään. Siinä ei ole sen kummenpaa.
- Suomi-poika
Kaikki kunnia Kuhlmeylle ja koko Saksalle siitä, että elämme itsenäisessä valtiossa. Saksaa vihaavat kommunisti-tolvanat saisivat painua Venäljälle! Tokko siltäkään löydätte enää hengenheimolaisia.
- Anonyymi
Kurt Kuhlmeyn hautajaisissa, kuten muissakaan II ms saksalaisveteraanien hautajaisissa ei saanut olla esillä hakaristeillä varustettuja mitaleita. Kuhlmey ei ollut viitsinyt vaihdattaa alkuperäisiä niihin hakaristittömiin. Siispä ainoa hautajaisissa näytillä ollut mitali oli suomalainen VR 2.
Noista panssareitten tuhoamismääristä sen verran, että joku ne neukkutankit poisti pelistä, koska eivät päässeet Lappeenrantaan. Siinä oli osansa niin tykistöllä, panssarikauhuilla, rynnäkkötykeillä kuin lentokoneillakin. Lisäksi tekniset ongelmat veivät tavallisesti ison osan vaunuista pois pelistä. - Anonyymi
Kilpinen täydensi tätäkin tarinaa.
Hän oli Suomen sotilasasiamiehenä
Saksassa Kuhlmayn kuollessa 1993.
Hautajaisissa hänen kunniamerkki-
taulussaan oli ainoastaan suomalai-
nen VR 2. Kuhlmay oli saanut sodan
aikana mm Rautaristin ritarinristin.
Sen käyttämisen edellytyksenä oli
hioa pois kunniamerkissä ollut haka-
risti, mistä Kuhlmey oli kieltäytynyt.
Hautajaisyleisö oli hämmästynyt,
kun surunvalittelijoiden joukossa
oli presidentti Martti Ahtisaari sekä
Suomen ilmavoimien komentaja
kenraaliluutnantti Heikki Nikunen. - Anonyymi
Kenraali Kurt Kuhlmeyn hautajaisiin 1993 osallistui Suomen suurlähetystön (Bonn) edustajana silloinen puolustusasiamies eversti Asko Kilpinen
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa6517113Mitä tapahtunut
Poliiseja monta autoa+panssariauto Porista kpäähän päin tänään klo n.20 kuka hurjistunut ?414874HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa3002748- 1482052
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.1321607- 171547
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon3981534Lakea konkurssiin. Asukkaat menettävät asuntonsa
Kuntarahoitus on tänään jättänyt konkurssihakemuksen lakean kaikista kiinteistö osakeyhtiöistä. Kassa on tyhjä, kaikki251474Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E101313mahdollista, että olet ollut iltavuorossa
Ja kotiin päästyäsi tulit palstalle etsimään merkkiä minusta, jos kaipaat yhtään minua niin kuin minä sinua Ei mennyt k111263