Venäjä kohotti Suomen kansakuntien joukkoon Porvoon valtiopäivillä ja muodostamalla Suomen suuriruhtinaskunnan autonomiseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa. Ruotsin osana Suomen kansallinen kulttuuri ei olisi koskaan päässyt kehittymään. Aleksanteri I ja Aleksanteri II, jonka aikana säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi, ovat historiamme suuria hyväntekijöitä - toisin kuin Ruotsin kuninkaat, jotka käyttivät suomalaisia tykinruokana turhissa sodissaan. Hienoa että jälkimmäisen patsas seisoo edelleen Senaatintorilla tästä muistuttamassa.
Myös Vladimir Leninin patsas olisi Helsingissä paikoillaan, kuten jokin aika sitten laajat kansalaispiirit vetoomuksessaan ehdottivat. Joulukuussa 1917 Lenin uuden hallituksen johtajana suostui auliisti tunnustamaan Suomen itsenäistymisen bolshevikkien kansallisuuspolitiikan linjan mukaisesti. Itsenäisyyden vahvistus maidemme välillä toteutettiin siis alunperin täyden luottamuksen ja yhteisymmärryksen hengessä, ei vihamielisyyden eikä väkivallan kautta. Oli kansalaissodan traumojen ja "heimosoturien" rosvoretkien syytä, että hyvät suhteet rikkoutuivat eivätkä korjautuneet ennen toisen maailmansodan loppua.
Aselevon 1944 jälkeen Suomessa pidettiin itsenäisyyden ajan ensimmäiset täysin vapaat vaalit, joihin myös sosiaalidemokraateista vasemmalla olevat saivat ensi kerran osallistua vailla oikeistoterrorin uhkaa. Yhteiskunnassa alkoi tämän painopisteen siirtymisen ansiosta uudistusten kausi, joka teki maasta pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos jatkosodan tulos olisi ollut toisenlainen. Suomen sotilaallinen tappio oli suomalaisen demokratian voitto. Siksi 1970-luvulla tehty ehdotus itsenäisyyden juhlimisesta jatkosodan päättäneen aselevon päivänä on edelleen harkinnan arvoinen.
Myös Vladimir Leninin patsas olisi Helsingissä paikoillaan, kuten jokin aika sitten laajat kansalaispiirit vetoomuksessaan ehdottivat. Joulukuussa 1917 Lenin uuden hallituksen johtajana suostui auliisti tunnustamaan Suomen itsenäistymisen bolshevikkien kansallisuuspolitiikan linjan mukaisesti. Itsenäisyyden vahvistus maidemme välillä toteutettiin siis alunperin täyden luottamuksen ja yhteisymmärryksen hengessä, ei vihamielisyyden eikä väkivallan kautta. Oli kansalaissodan traumojen ja "heimosoturien" rosvoretkien syytä, että hyvät suhteet rikkoutuivat eivätkä korjautuneet ennen toisen maailmansodan loppua.
Aselevon 1944 jälkeen Suomessa pidettiin itsenäisyyden ajan ensimmäiset täysin vapaat vaalit, joihin myös sosiaalidemokraateista vasemmalla olevat saivat ensi kerran osallistua vailla oikeistoterrorin uhkaa. Yhteiskunnassa alkoi tämän painopisteen siirtymisen ansiosta uudistusten kausi, joka teki maasta pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos jatkosodan tulos olisi ollut toisenlainen. Suomen sotilaallinen tappio oli suomalaisen demokratian voitto. Siksi 1970-luvulla tehty ehdotus itsenäisyyden juhlimisesta jatkosodan päättäneen aselevon päivänä on edelleen harkinnan arvoinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Siksi 1970-luvulla tehty ehdotus itsenäisyyden juhlimisesta jatkosodan päättäneen aselevon päivänä on edelleen harkinnan arvoinen."
Neuvostoliiton lopettamispäivä olisi kyllä ihan hyvä uusi itsenäisyyspäivä Suomelle. Mutta jos nyt kuitenkin säilytetään tuo nykyinen.....
paras, tulkoot pian taas valoottamaan suomen niin päästään eteenpäin jookos! olisi paree
et taida käsittääkään kuinka oikeassa olet siinä, ettei hyvinvointivaltiota olisi ,jos sota olisi pättynyt Neuvostoliiton maahantunkeutumiseen...sic!
Onneksi Saksa pystyi vielä auttamaaan Suomea kesällä 1944 ja niin estettiin Neuvostoarmeijan vyöryminen Helsinkiin.
Ja kaikkihan alkoi Vapaussodan ainoasta oikeasta loppuratkaisusta, jolloin estettiin kommunistisen Suomen synty ja sitä kautta liittäminen Neuvosto-Venäjään.
Lenin tietenkin arvioi ,että punaisten voitettua Suomi hakee jäsenyyttä Neuvostokansojen piikkilankaperheeseen.
Itsenäisyyden tunnustus oli Leninille lähinnä muodollisuus.
Nyt kyllä spekuloit ja arvailet todella kovasti.
Pystytkö todistamaan väitteesi oikeaksi?
Historian törkeää vääristelyä. Suomi oli so kansakunta kansakunan joukossa vuonna 1920, jolloin Venäjä tunnusti Suomen sen suurruhtinaskunnan rajoissa. Miksi ihmeessä sinä et mainitse tätä sanallakaan?
Neuvostoliitto hyäkköäsi törkeästi Suomen kimppuun 1939 aikomuksenaan valloittaa maa Saksan kanssa tehdyn etupiirisopimuksen pohjalta. Miksi ihmeessä sinä et mainitse tätä sanallakaan?
"joka teki maasta pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos jatkosodan tulos olisi ollut toisenlainen. Suomen sotilaallinen tappio oli suomalaisen demokratian voitto. "
Täyttä paskaa. Suomi oli jo hyvinvointivaltio, jonka kimppuun hyökättiin laittomasti 1939 ja tästä alkanut tapahtumasarja johti sittemmin jatkosotaan. Jos tämä sodan lopputlos olisi ollut toisenlainen, eli puna-armeijaa ei olisi pystytty torjumaan torjuntaisteluissa, se olisi ollut itsenäisen hyvinvointivaltio-Suomen loppu.
Bolsheviikkien uusi kansallisuus politiikka:
Tsaari Venäjästä sai erota, kunhan maahan tuli kommunistihallinto, joka liittyisi Neuvostoliittoon. Tästähän suomalaiset kommunistit olivat katkeria Leninille.
Lenin julisti sodan Suomen hallitukselle, jonka oli juuri tunnustanut. Lenin ei halunnut poistaa venäläistä sotaväkeä Suomesta itsenäisyyden tunnustamisesta huolimatta. Lenin käynnistytti kapinan Suomessa ja avusti sitä miehillä, aseilla ja rahalla.