... tänään kotimaan matkailua harrastamassa kiltin sedän kanssa.
Vierailimme mm. Pyhtään keskiaikaisessa kivikirkossa. Oli mielenkiintoista nähdä entistetyt seinämaalaukset, saarnastuoliin veistetyt kammottavat tuijottavat hahmot ja alttarin päällä ristillä riippuva jeesusuhahmo orjantappurat päässään. Tehokkaita kuvia - varsinkin kun ajattelee, mikä vastaanottokyky on noiden aikojen ihmisillä ollut, kun ei oltu turruttu telkkarin ääressä kaikenlaisiin vaikutteisiin.
Kuvittelin mielessäni miltä mahtoi tuntua aikoinaan olla tavallinen köyhä ja oppimaton ihminen: viikon raatamisen jälkeen sai tulla pariksi tunniksi kirkkoon seisomaan (ei ollut penkkejä siihen aikaan) ja kuulla jumalanpalveluksessa saarnaa syntisyydestä, helvetistä ja rangaistuksista.
Uskonnolla jos millä on pidetty yllä epätasa-arvoa kansankerrosten välillä. Tätä taustaa vasten moni asia on mennyt sitä parempaan suuntaan, mitä maallistuneemmaksi yhteiskunta on muuttunut.
Vierailimme mm. Pyhtään keskiaikaisessa kivikirkossa. Oli mielenkiintoista nähdä entistetyt seinämaalaukset, saarnastuoliin veistetyt kammottavat tuijottavat hahmot ja alttarin päällä ristillä riippuva jeesusuhahmo orjantappurat päässään. Tehokkaita kuvia - varsinkin kun ajattelee, mikä vastaanottokyky on noiden aikojen ihmisillä ollut, kun ei oltu turruttu telkkarin ääressä kaikenlaisiin vaikutteisiin.
Kuvittelin mielessäni miltä mahtoi tuntua aikoinaan olla tavallinen köyhä ja oppimaton ihminen: viikon raatamisen jälkeen sai tulla pariksi tunniksi kirkkoon seisomaan (ei ollut penkkejä siihen aikaan) ja kuulla jumalanpalveluksessa saarnaa syntisyydestä, helvetistä ja rangaistuksista.
Uskonnolla jos millä on pidetty yllä epätasa-arvoa kansankerrosten välillä. Tätä taustaa vasten moni asia on mennyt sitä parempaan suuntaan, mitä maallistuneemmaksi yhteiskunta on muuttunut.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kirkoissa monissa maissa ja minua kyllä ihmetyttää se kuoleman ihannointi. Omituista.
Kirkot sinänsä ovat usein rakennuksina kauniita, mutta esimerkiksi Varsovan kirkkoja katsellessa tuli mieleen, että mikä on ollut niiden rakentajien toimeentulo.
Muuten, sinne kirkkoon ei aikoinaan saanut tulla, ainakaan Suomessa, vaan sinne oli pakko tulla. Ja sitten siellä oli unilukkaritkin vahtimassa, ettei kukaan vaan jää jumalansaa vaille. Oujee.
... kun katselin sitä helkutin korkeaa kirkon päätyä, sitä satsausta koko pytingin rakentamiseen. Tietenkin lähiseudun kansanmiehet ovat vallanpitäjien määräyksestä kivet kasanneet, asetelleet ja muuranneet jne. jotta saavat sitten siellä sisällä kärvistellä synnintunnossaan.
Ajatteles, jos olisi sekin aika käytetty köyhän kansan toimeentulon parantamiseen.
Ja jos yhteisin ponnistuksin olisi rakennettu vaikkapa mukava hyvän tuulen kapakka, jossa kaikki kyläläiset olisivat olleet kavereita keskenään, olisivat heittäneet tikkaa ja paistaneet vaikka lettuja, ja lapset olisivat saaneet leikkiä keskenään. Pelimanni olisi vedellyt jotain hauskaa ja välillä olis kajautettu yhteislaulu. Olisi voinut esiintyä vaikkapa kyläkoomikko välillä ja kesäisin olisi istutettu kukkia kapakan ympärille.
Vaan ei. Tulta ja tulikiveä, syntiä ja ahdistusta vain on syösty kansan niskaan, Kyllä v*ttaa kun sitä ajattelee. Ihmetellään vielä, miksi ollaan niin ahdistuneita.
"Ajatteles, jos olisi sekin aika käytetty köyhän kansan toimeentulon parantamiseen."
- Niinpä, mutta pytinkejä vaan piti laittaa pystyyn ja siinä oli kivenhakkaajat lujilla ja kaiketi pienillä palkoilla.
Voi kunpa ihmiset tekisivätkin niin, että tehtäisiin yhdessä tästä elämästä hyvä ja maailmasta kaikille kunnollinen paikka elää.
Mutta ei se vaan niin mene.
Aikoinaan jos kirkkoon ei tullut niin saattoi joutua maksamaan sakkoja.
Eikä jostain korvesta ollut varmaan niin helppoa
lähteä taivaltamaan.
oli aikoinaan korpikirkkoja tai matkakirkkoja, joissa pappi vieraili silloin tällöin. Olen lukenut siitä artikkelin, mutta en nyt löydä sitä.
Ajattele sitten vaikka jotain ulkosaaristoa, joista piti veneellä lähteä toiseen saareen vaikka millaisessa säässä. Ja pakko oli kun käskettiin.
Noista kirkoista tuli mieleen kysymys, kenen rahoilla ja kenen selkänahoilla pappilat rakennettiin. Niillä on edelleenkin tapana olla niitä pitäjän parempia rakennuksia.
että kirkko on omaisuuttaan rehellisesti alkujaan saanut. On kai joku historioitsija tuonkin joskus tutkinut, mutta toinen kysymys on, että mistä sen tiedon löytää.
tänne meille, ei Pyhtäältä nyt niin mahdoton matka ole:)
Entisaikaan köyhät joutuivat joko seisomaan tai kirkon peräpenkkeihin, kun rikkaat ja maata omistavat sijoitettiin etupenkistä alkaen paremmuusjärjestykseen(lue: varakkuuden mukaan).
Sellaista se kirkon lähimmäisenrakkaus on ollut ja lienee edelleen.
Olispa tuon tiennyt, oltaisiin tultu, kiitos kumminkin :) :) :)
Täällä ei oikein uskalla yhteystietoja vaihtaa tai treffejä sopia, vaikka onkin tosi mukavaa porukkaa. Joukossa on aina sekopäitä, jotka saattavat intoutua ties mihin. Mutta kiva on näinkin vaihtaa ajatuksia :)
puhelinnumeroa ja osoitetta tänne jakoon laittaa, tiedä millainen sakki on pihassa seuraavana päivänä:)
Mutta ainahan sitä voi näin VANHOJEN YSTÄVIEN kesken hupailla(huomasitko vinkin?).
Kotimaan matkailu on mukavaa, monikaan ei tunne Suomea niin hyvin kuin aurinkorannat tuntee.
... ei ollut yhtään yllätys tämä VANHOJEN YSTÄVIEN vetäminen tähän keskusteluun =)
on kehuttu asialliseksi ihmiseksi, voitko uskoa?
Ja olenhan minä sitä ainakin joskus, tänäänkin pesin hyvin asiallisesti mattoja monta tuntia:)
Tänään on myös yritetty käännyttää uskoon tuolla yhdessä keskustelussa tai ainakin kehoitettu vakavasti miettimään uskonasioita ja senhän minä teenkin.......tai sitten en:)
... ja vaikutat ystävälliseltä myös :)
Se, joka sinua asialliseksi sanoi (taisi myös sanoa muruksi) saattaa kuules olla nainen. Miten sitten suu pannaan? Siis, hän vastasi minulle tuikeaan sävyyn jossain vaiheessa, että mistä olen saanut päähäni, että hän on mies. Mitäs minä siihen? Joku kutsui häntä Harriksi - siitä kai. Mutta oletko varma suuntautumisestasi?
Minua ei haittaa, on ihminen siinä mielessä mikä vain (kunhan ollaan aikuisten kesken ja vapaaehtoisesti). Paras naispuolinen kaverinikin on lesbo. Valitettavasti olen itse umpihetero ja vielä varattu. Mutta eihän se estä miettimästä kaikenlaista =D
Menikö jo liian paksuksi?
niin sitten voi mennä liian paksuksi:)
Joo sehän oli ihan leikkiä, kun hänelle kirjoitin että meidän pitää lopettaa tämä salasuhde ja hän sitten vastasi: "moi muru".
Olkoon mies tai nainen, mutta kun Kössönömkin kutsui minua muruksi;), niin mitäs siihen sanot ja mikäs hän on?
Suuntautuminen on satavarma niinkuin nuoriso kai sanoo;)
En edes tunne yhtään lesboa tai en ainakaan tiedä tuntevani:)
ystävälliseksi maininnasta:)
Minä olen erittäin ystävällinen, elämä on koulinut niin paljon etten enää jaksa pienistä rähistä.
Suruja on riittänyt, mutta eteenpäin mennään:)
... mutta joskus jossain tietenkin tulee raja vastaan.
Olet tainnut vaihtaa nimimerkkiä muutaman kerran? Aina sama kiva ihminen sieltä kuoriutuu esiin. Sitä jäin ihmettelemään, kun erään henkilön kanssa piti lähteä karaokelavalle, mutta lavan lujuuslaskelmia ei saatu ihan täsmäämään. Tuntuukos se tarina tutulta?
Olen tavallaan hakenut itseäni ja nyt luulen löytäneeni joten eiköhän tämä nimimerkki ole käytössä pitemmän aikaa:)
Kössönömiä nyt en ole pystynyt narraamaan kovinkaan hyvin, aina se keksii kuka on kyseessä, kuulitko Kössö?
Ilmeisesti olen niin läpinäkyvä etten osaa huijatakaan:)
Niin sinne lavalle lähdöstä, mennään vaan, kunhan tarpeeksi vahva lava löytyy, en minä kylläkään paina kuin vajaa 60 kiloa, mutta entäs...:)
painava kissaksi:)
Vaikka en kaikkia sinun omituisia höpötyksiäsi olekaan lukenut, niin kyllä sinut tyylistä tunnistaa.
sanotaan Hörölä-kortissakin, oletko nähnyt niitä ovat tosi hauskoja?
En nyt taas tiedä oliko tuo "höpötys" maininta kohteliaisuus vai herja, mutta oli miten oli emme jää sitä suremaan:)
Laitankin tässä pari Hörölä-aiheista kannustuslausetta huomiselle tärkeälle päivälle:
- Kyllä akassa pitää olla kokoa ja näköä!
- Kaikki on kaunista, kun vain silmät tottuu!
Se on tämä kotikissan elämä niin leppoisaa, että väkisin tahtoo paino nousta:)
Sitä paitsi tuo on vaan suomennos Platonilta, vai mikä se oli, joka sanoi, että kauneus on katsojan silmissä.
Tässä lisää aforismeja.
http://users.tkk.fi/~smkoski2/suomeksi/linkit/aforismeja.html
Meni tovi aikaa noita lukiessa ja nauraessa.
"Elämä on sipuli, kuorit sitä kerros kerrokselta ja välillä itket. Carl Sandsberg"
"Kaikki on kaunista, mikä nähdään rakkauden silmin. Christian Morgenstern"
"Mies ei anna anteeksi, hän vain unohtaa. Nainen antaa kaiken anteeksi, muttei unohda koskaan. Tove Jansson"
"Nainen tietää että mies on rakastunut häneen ennenkuin mies edes aavistaa sitä. Marilyn Monroe"
"Kun mies ottaa naisen vaimokseen, se on suurin kohteliaisuus, minkä mies voi tälle suoda, ja usein myös viimeinen. Helen Rowland"
Nauti. Yli 600 aforismia.
vai miten ne sakemannit sanoo?
Joku viisas varmaan pian korjaa oikeaan muotoon jos meni väärin, aina voi luottaa siihen, että täältä itseään fiksumpi löytyy:)
Käynpä lukemassa kun kerkiän, nyt täytyy lähteä pojan kanssa ulkoilemaan ja pikku askareisiin:(
Tässä vielä yksi: Parempi on olla rikas kuin kaunis.
Rahalla saa, kauneus voi olla rasite.
Niin että mitä minä sitten sinun uusintahäissäsi laulan? Olenko edes oikeassa ketjussa?
tai mistä minä tiedän, sekaisin tässä menee huono pää vähemmästäkin ja vielä sellaiset juhlat tulossa, voi että jännittää:)
Täytyy miettiä joitain kauniita lauluja, ei liian riehakkaita ja riettaita näin siveälle ihmiselle;)
Näitä minun lempilaulujani tietysti voisit esittää:
Tiet, Eilen kun mä tiennyt en (enkä tiedä tänäänkään), osaatko Jäljet hiekassa? Tamara Lund on sen ainakin levyttänyt, se on todella kaunis.
Mietitään jos muistuu mieleen jotakin mukavaa:)
Ai niin, tykkään vanhasta tanssimusiikista joten miten olis joitain Dallapen ja Humppaveikkojen lauluja tai Olavi Virran vanhoja.
Voi, voi niitä kertyy niin paljon, etei taida päivä riittääkään juhlimiseen, mutta mihis helkkariin meillä on kiire:)
Kiltillä tädilläkin työt alkaa vasta elokuussa.
Ja Meikku pitäisi löytää mekkoa ompelemaan, kun minulla ei ole kuin yksi vanha risa:)
että tuollaisia. Nyt on hiukan vaikea kirjoittaa, kun katti on sylissä. Mutta vaikeudet on tehty voitettaviksi. No lähtihän se siitä kun ovi kävi.
Kyllä nuo laulut on hanskassa. Sitten voisin vielä vetäistä Iitin Tiltun. Mitäs tykkäisit?
Jäljet hiekassa on kaunis laulu. Samoin useimmat Georg Otsin laulut. Tässä ehdotuksia:
http://www.youtube.com/watch?v=mG4ggM23YQQ
Tätä olen joskus menestykseekkäästi laulanut:
http://www.youtube.com/watch?v=RmVFG2tBLHA
Tätä taas en, enkä edes yritä:
http://www.youtube.com/watch?v=4SIqnLmoNS0
Tuokin saattaisin mennä, mutta noita kiekaisuja en hallitse:
http://www.youtube.com/watch?v=3svnLjyGfNM&feature=related
kuuntelin vain pätkät, tässä arvostelu:
1. Sopii hyvin tilaisuuteen, kaunis laulu
2. Käy sekin, etenkin tuo kohta "pimeä seppele jotta en sinua näkisi" kohta on hyvä ikämme huomioon otten:)
3. PAKKO LAULAA, osaat tai et, tykkäät tai et koska on pojan lempilaulu ja hän osaa viittoa kuun.
4. EI, EI ja EI, ei kiekaisuilla eikä ilman, ei sovi häihin:)
oli eri alueet rahvaalle ja paremmalle väelle. Saattoi jopa olla aidat alueiden välissä. Joitain kuvia oli vain parempien piirien nähtävillä. Sellainen diskriminointi oli omiaan lisäämään nöyryyttä ja alamaisuutta auktoriteeteille.