Oletko joskus miettinyt miksi suomi joutui lamaan, miksi talouden selkäranka - pienyritykset - tuhoutui, miksi kansallisomaisuus myytiin pilkkahintaan, miksi meillä on edelleen puolimiljoonaa työtöntä, miksi hallitus ei puutu suuryritysten koheltamiseen tekipä ne minkälaista tuhoa tahansa jne.
Tämän jutun lainaukset on kirjasta Naomi Klein Tuhokapitalismin nousu. Sen luettuaan on helppo ymmärtää mistä oli ja on kysymys.
Nykyään maailmalla raivoava globaali tuhokapitalismi keitettiin kokoon Chicagon yliopiston taloustieteen laitoksella. Alun perin se ei ollut kovin suosittu edes jenkeissä koskapa
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Harvardissa toimivan sosiologi Daniel Bellin mukaan kiintyminen ihannoituun järjestelmään on radikaalin vapaan markkinatalouden taloustieteen keskeisin tunnuspiirre. Kapitalismia pidetään ”taivaallisena kellopelinä…taideteoksena, joka on niin täydellinen, että se tuo mieleen Apellen maalaaman kuuluisan rypäletertun. Se oli niin realistinen, että linnut tulivat nokkimaan sitä.”
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Aivan, ja olipa kerran eräs toinenkin täydellinen järjestelmä, eikä sekään toiminut.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Fundamentalististen uskontojen tavoin Chicagon koulun taloustiede on tosiuskovaisille suljettu silmukka. Lähtökohtana on, että vapaat markkinat ovat täydellinen tieteellinen järjestelmä, jossa omien itsekkäiden halujensa pohjalta toimivat ihmiset luovat maksimaalisen edun kaikille. Tästä seuraa väistämättä, että jos vapaassa markkinataloudessa on jotain vikaa – korkea inflaatio tai suurtyöttömyys -, syyn täytyi olla siinä että markkinat eivät olleet täysin vapaat. Jokin häiritsee niitä, järjestelmässä on jokin vääristymä. Chicagon koulun ratkaisu on aina sama: perusasioista on pidettävä tiukemmin kiinni, niitä on sovellettava aukottomammin.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Ja tässä vähän niitä perusasioita
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
ensinnäkin valtioiden oli karsittava kaikki rajoitukset ja määräykset, jotka rajoittivat voitontavoittelua. Toiseksi niiden tuli myydä kaikki omistamansa varat, joista yritykset voisivat huolehtia kaupallisesti. Ja kolmanneksi niiden tuli leikata roimasti sosiaalimenoja. Friedmanilla oli paljon yksityiskohtaisia ohjeita tämän kolmikannan – markkinoiden vapauttaminen, yksityistäminen ja leikkaukset – toteuttamiseksi. Verotuksen, siellä missä sitä oli pakko jatkaa, tuli olla kevyttä, ja rikkaita ja köyhiä tuli verottaa samalla kiinteällä tasaveroprosentilla eikä progressiivisesti. Yritysten tuli sallia myydä tuotteitaan kaikkialla maailmassa, eivätkä viranomaiset saisi tehdä mitään suojellakseen paikallista teollisuutta tai omistusta. Kaikki hinnat, myös työn hinta tulisi jättää markkinoiden määritettäviksi. Vähimmäispalkkaa ei saisi määrätä. Yksityistettäväksi Friedman ehdotti terveydenhuoltoa, postilaitosta, opetuslaitosta, eläkkeitä, jopa kansallispuistoja. Chicagon koulun vastavallankumoukselliset halusivat kumota kaikki työläisten asemansa turvaamiseksi saavuttamat edut – kaikki palvelut, joita valtio tarjosi markkinoiden rökityksen tasoittamiseksi.
Chicagon koulu halusi muutakin. Se halusi pakkolunastaa kaiken, mitä työväestö ja valtio olivat noiden julkisten töiden vilkkaiden vuosikymmenten aikana rakentaneet. Varat, joita Friedman kehotti valtiota myymään, olivat vuosia kestäneen julkisten varojen investoinnin ja tietämyksen arvokas lopputuote. Friedmanin mielestä kaikki tämä yhteisvarallisuus kuului siirtää yksityisomistukseen silkasta periaatteesta.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Tuntuiko jotenkin tutulta? Ainakin minulle valkeni monta aiemmin hämäräksi jäänyttä juttua tätä kirjaa lukiessani.
Tuosta yllä olevasta ei vielä suoraan paljastu miksi suomi joutui lamaan, mutta luetaan vähän lisää
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Friedman oppi käyttämään hyväksi laajamittaisia sokkeja ja kriisejä 1970-luvun keskivaiheilla toimiessaan Chilen diktaattorin, Augusto Pinochetin neuvonantajana. Chilen kansa oli sokissa Pinochetin väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen. Lisäksi maa oli vakavan hyperinflaation kourissa. Friedman neuvoi Pinochetia toteuttamaan talouselämän pikaisen mullistuksen – veronalennuksia, vapaakauppaa, palveluiden yksityistämistä, sosiaalimenojen leikkauksia ja talouden vapauttamista. Lopulta Chilessä korvattiin yleiset koulut vouchereilla rahoitetuilla yksityiskouluilla. Chilessä pantiin toimeen historian radikaalein kapitalistinen remontti. Se tuli tunnetuksi Chicagon koulun kumouksena, koska monet Pinochetin ekonomistit olivat opiskelleet Friedmanin alaisuudessa Chicagon yliopistossa. Friedman ennusti että taloudellisten mullistusten nopeus, äkillisyys ja laajuus saisivat suuressa yleisössä aikaan ”sopeutumista helpottavia” psykologisia reaktioita. Hän keksi tälle kivuliaalle taktiikalle nimen sokkihoito. Myöhempinä vuosikymmeninä sokkihoito on ollut eri maissa suosituin menetelmä, kun on valtion johdolla toteutettu laajoja vapaan markkinatalouden ohjelmia.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Siis: SOKKIHOITO ON OLLUT ERI MAISSA SUOSITUIN MENETELMÄ, KUN ON VALTION JOHDOLLA TOTEUTETTU LAAJOJA VAPAAN MARKKINATALOUDEN OHJELMIA.
Meillä suomessa sokkihoidoksi riitti lama, Etelä-Amerikassa tarvittiin kymmeniätuhansia ruumiita.
Laman valmistelu kesti vuosia. Niin yksityishenkilöt kuin pienyrityksetkin narutettiin pelaamaan lainarahalla ja sitten luukut kiinni. Korot nostettiin tolkuttoman korkeiksi ja korvia myöten velkaiset pienyritykset menivät nurin. Pankkiirituella varmistettiin ettei pankit pelasta yrityksiä vaan kaatavat niitä lisää. Velkaantuneet yksityishenkilöt menettivät omaisuutensa ja jäivät velkavankeuteen.
Kansa oli sokissa, sitten toteutettiin Friedmanin ohjelma.
Velattoman ja toimeliaan hyvinvointivaltion alasajo taitaa olla aika työlästä, koskapa purkuhommat jatkuvat vieläkin. Mutta eiköhän tämän vaalikauden lopussa olla jo aika lähellä tavoitetta.
Kapitalismin kohtalokkain virhe on oletus, että talous kasvaa ikuisesti, että mikään ei lopu koskaan. Nyt kuitenkin vähän kaikki on loppumassa: öljy, ekosysteemit, jopa ilmastokin kenkkuilee.
Oliko se sen arvoista?
Tämän jutun lainaukset on kirjasta Naomi Klein Tuhokapitalismin nousu. Sen luettuaan on helppo ymmärtää mistä oli ja on kysymys.
Nykyään maailmalla raivoava globaali tuhokapitalismi keitettiin kokoon Chicagon yliopiston taloustieteen laitoksella. Alun perin se ei ollut kovin suosittu edes jenkeissä koskapa
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Harvardissa toimivan sosiologi Daniel Bellin mukaan kiintyminen ihannoituun järjestelmään on radikaalin vapaan markkinatalouden taloustieteen keskeisin tunnuspiirre. Kapitalismia pidetään ”taivaallisena kellopelinä…taideteoksena, joka on niin täydellinen, että se tuo mieleen Apellen maalaaman kuuluisan rypäletertun. Se oli niin realistinen, että linnut tulivat nokkimaan sitä.”
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Aivan, ja olipa kerran eräs toinenkin täydellinen järjestelmä, eikä sekään toiminut.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Fundamentalististen uskontojen tavoin Chicagon koulun taloustiede on tosiuskovaisille suljettu silmukka. Lähtökohtana on, että vapaat markkinat ovat täydellinen tieteellinen järjestelmä, jossa omien itsekkäiden halujensa pohjalta toimivat ihmiset luovat maksimaalisen edun kaikille. Tästä seuraa väistämättä, että jos vapaassa markkinataloudessa on jotain vikaa – korkea inflaatio tai suurtyöttömyys -, syyn täytyi olla siinä että markkinat eivät olleet täysin vapaat. Jokin häiritsee niitä, järjestelmässä on jokin vääristymä. Chicagon koulun ratkaisu on aina sama: perusasioista on pidettävä tiukemmin kiinni, niitä on sovellettava aukottomammin.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Ja tässä vähän niitä perusasioita
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
ensinnäkin valtioiden oli karsittava kaikki rajoitukset ja määräykset, jotka rajoittivat voitontavoittelua. Toiseksi niiden tuli myydä kaikki omistamansa varat, joista yritykset voisivat huolehtia kaupallisesti. Ja kolmanneksi niiden tuli leikata roimasti sosiaalimenoja. Friedmanilla oli paljon yksityiskohtaisia ohjeita tämän kolmikannan – markkinoiden vapauttaminen, yksityistäminen ja leikkaukset – toteuttamiseksi. Verotuksen, siellä missä sitä oli pakko jatkaa, tuli olla kevyttä, ja rikkaita ja köyhiä tuli verottaa samalla kiinteällä tasaveroprosentilla eikä progressiivisesti. Yritysten tuli sallia myydä tuotteitaan kaikkialla maailmassa, eivätkä viranomaiset saisi tehdä mitään suojellakseen paikallista teollisuutta tai omistusta. Kaikki hinnat, myös työn hinta tulisi jättää markkinoiden määritettäviksi. Vähimmäispalkkaa ei saisi määrätä. Yksityistettäväksi Friedman ehdotti terveydenhuoltoa, postilaitosta, opetuslaitosta, eläkkeitä, jopa kansallispuistoja. Chicagon koulun vastavallankumoukselliset halusivat kumota kaikki työläisten asemansa turvaamiseksi saavuttamat edut – kaikki palvelut, joita valtio tarjosi markkinoiden rökityksen tasoittamiseksi.
Chicagon koulu halusi muutakin. Se halusi pakkolunastaa kaiken, mitä työväestö ja valtio olivat noiden julkisten töiden vilkkaiden vuosikymmenten aikana rakentaneet. Varat, joita Friedman kehotti valtiota myymään, olivat vuosia kestäneen julkisten varojen investoinnin ja tietämyksen arvokas lopputuote. Friedmanin mielestä kaikki tämä yhteisvarallisuus kuului siirtää yksityisomistukseen silkasta periaatteesta.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Tuntuiko jotenkin tutulta? Ainakin minulle valkeni monta aiemmin hämäräksi jäänyttä juttua tätä kirjaa lukiessani.
Tuosta yllä olevasta ei vielä suoraan paljastu miksi suomi joutui lamaan, mutta luetaan vähän lisää
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Friedman oppi käyttämään hyväksi laajamittaisia sokkeja ja kriisejä 1970-luvun keskivaiheilla toimiessaan Chilen diktaattorin, Augusto Pinochetin neuvonantajana. Chilen kansa oli sokissa Pinochetin väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen. Lisäksi maa oli vakavan hyperinflaation kourissa. Friedman neuvoi Pinochetia toteuttamaan talouselämän pikaisen mullistuksen – veronalennuksia, vapaakauppaa, palveluiden yksityistämistä, sosiaalimenojen leikkauksia ja talouden vapauttamista. Lopulta Chilessä korvattiin yleiset koulut vouchereilla rahoitetuilla yksityiskouluilla. Chilessä pantiin toimeen historian radikaalein kapitalistinen remontti. Se tuli tunnetuksi Chicagon koulun kumouksena, koska monet Pinochetin ekonomistit olivat opiskelleet Friedmanin alaisuudessa Chicagon yliopistossa. Friedman ennusti että taloudellisten mullistusten nopeus, äkillisyys ja laajuus saisivat suuressa yleisössä aikaan ”sopeutumista helpottavia” psykologisia reaktioita. Hän keksi tälle kivuliaalle taktiikalle nimen sokkihoito. Myöhempinä vuosikymmeninä sokkihoito on ollut eri maissa suosituin menetelmä, kun on valtion johdolla toteutettu laajoja vapaan markkinatalouden ohjelmia.
”””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
Siis: SOKKIHOITO ON OLLUT ERI MAISSA SUOSITUIN MENETELMÄ, KUN ON VALTION JOHDOLLA TOTEUTETTU LAAJOJA VAPAAN MARKKINATALOUDEN OHJELMIA.
Meillä suomessa sokkihoidoksi riitti lama, Etelä-Amerikassa tarvittiin kymmeniätuhansia ruumiita.
Laman valmistelu kesti vuosia. Niin yksityishenkilöt kuin pienyrityksetkin narutettiin pelaamaan lainarahalla ja sitten luukut kiinni. Korot nostettiin tolkuttoman korkeiksi ja korvia myöten velkaiset pienyritykset menivät nurin. Pankkiirituella varmistettiin ettei pankit pelasta yrityksiä vaan kaatavat niitä lisää. Velkaantuneet yksityishenkilöt menettivät omaisuutensa ja jäivät velkavankeuteen.
Kansa oli sokissa, sitten toteutettiin Friedmanin ohjelma.
Velattoman ja toimeliaan hyvinvointivaltion alasajo taitaa olla aika työlästä, koskapa purkuhommat jatkuvat vieläkin. Mutta eiköhän tämän vaalikauden lopussa olla jo aika lähellä tavoitetta.
Kapitalismin kohtalokkain virhe on oletus, että talous kasvaa ikuisesti, että mikään ei lopu koskaan. Nyt kuitenkin vähän kaikki on loppumassa: öljy, ekosysteemit, jopa ilmastokin kenkkuilee.
Oliko se sen arvoista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kekkonen vielä kuvioissa.
Luettuani kirjan olin minäkin sokissa. Niin meitä vietiin kuin pässiä narussa ja viedään edelleenkin. Aamun hesarin pääkirjoitus käsitteli palveluseteleitä. Tulipa mieleen New Orleasin koulusetelin ja muut fiflaukset.
Laman arkkitehdit Aho ja Viinanen ovat arvatenkin Chigagon koulun primusoppilaita ja samaan sakkiin voidaan myös laskea Lipponen, jolla oli kiire myydä veronmaksajien omaisuutta.
Surkeaa.
ja kokoomushallitus.
"Holkeri nousi ensimmäiseksi kokoomuslaiseksi pääministeriksi 43 vuoteen vuonna 1987, kun presidentti Mauno Koivisto nosti hänet hallitustunnustelijaksi ohi keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kassakaappisopimuksen sen sisällön paljastuttua Koivistolle. Holkerin hallituksen alkuvaiheessa elettiin taloudessa nousevien osakekurssien, kulutusjuhlan ja kasinotalouden aikaa. 1990-luvun koittaessa talous alkoi ajautua taantumaan ja idänkauppa hiipui. Eduskuntavaaleissa 1991 pääoppositiopuolue keskusta sai suuren voiton ja Holkeri jättäytyi uuden Esko Ahon hallituksen ulkopuolelle."
Holkerin hallitus vapautti lainat, ennen esim. asunnon ostajan piti säästää 25% lainastaan,nyt kaikki sai lainaa niin paljon kuin sielu sieti ja myös dollarilainaa sai ottaa, satojen tuhansien lainoihin riitti takuuksi suotontti.
Holkerin hallituksen tavoite oli saada kansa korviaan myöden velkoihin, jotta voidaan toteuttaa omaisuuden uusjako.
Viinanen taisi lähinnä hoitaa jälkityön, eli konkurssipesä Suomen siivoamisen.
pisti Pohjolan ja monta muuta yritysta päreiksi alta aikayksikön. Ja Kannuksen lahja Suomen kansalle, tämä Suomen Kennedy säesti ansiokkaasti.
Ja tässä ollaan.
Miksi ihmiset äänestävät kaikenlaisia älyttömiä ihmisiä päättämään asioistaan?
Holgerin sanat; "mikään hallitus, koskaan aikaisemmin, ei ole tehnyt niin kokoomuslaista politiikkaa, kuin tämä hallitus" ja "Suomi saatetaan EU-kuntoon". Aho kävi jatko-opinnoilla USA:ssa ja tuskinpa malttaa olla vaikuttamatta päivän politiikkaan taustallakaan. Yksi suuri vaikuttaja taustalla on samoja oppeja hurmahengellä julistava Ollila.
EU-kunnossa. Miltäs näyttää? Nykyinen kepulais-kokkarepolitiikka päättyy huonosti ja mitäs sitten tehdään?
Siellä se Aho kurkkii kulisseissa, siitä ei taideta päästä koskaan.
Ja Ollila se rehenteli Nokiassa, vaikka sitäkin puulaakia tuetaan miljardeilla meidän veronmaksajien kukkarosta. Sama se, kuka siellä keulilla keikkuu.
Milton Friedman ei ole saanut aikaan mitän hyvää ihmiskunnan hyväksi, mikä on palkinnon myöntämisen peruste. Kaikkialla missä hänen oppejaan on noudatettu, on saatu aikaan kurjuutta, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja sekasortoa...kansalaisten kannalta katsottuna.