Vain seitsemän ja puoli vuotta kestänyt piispa Józef Wróbelin SCJ virkakausi on lopullisesti ohi. Sinä aikana aika monista meistä tuntui, ettei hiippakunnallamme ollut piispaa tai ainakaan hengellistä esipaimenta. Monet asiat olivat tuuliajolla, ne jäivät hoitamatta tai sitten niistä ei jopa edes välitetty.
Tässä tilanteessa syntyi erilaisia keskenään riitaisia ryhmittymiä, jotka pyrkivät kukin taholtaan esiintymään oikean katolilaisuuden edustajina. Minusta voimme kaikki pyytää toisiltamme anteeksi sitä millä tavalla elimme kristittyinä ja katolilaisina. On hienoa, että piispa Józef ymmärsi ja uskalsi pyytää anteeksi lähtiessään. Toivon, että me muutkin tekisimme samoin.
Seuraavaa piispaa odoteltaessa meidän pitäisi pyrkiä saamaan takaisin se yhteishenki, joka täällä vallitsi piispa Paulin aikana. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta juuri sen takia meidän tulee välttää repiviä riitoja, turhaa polemiikkaa (johon syyllistyvät mm. niin vanhan messun kannattajat kuin sen vastustajat), vastakkainasettelua ja keskinäistä kilpailua. On sovinnon aika!
Toivon, että seuraava piispa saisi tämän pienen ja piskuisen hiippakunnan taas hengelliseen kasvuun. Sitä odoteltaessa meidän tulisi osata kasvaa ihmisinä ja aikuisina. Me emme voi rakastaa kirkkoa rakastamatta toisiamme, sillä mehän se kirkko olemme.
Tässä tilanteessa syntyi erilaisia keskenään riitaisia ryhmittymiä, jotka pyrkivät kukin taholtaan esiintymään oikean katolilaisuuden edustajina. Minusta voimme kaikki pyytää toisiltamme anteeksi sitä millä tavalla elimme kristittyinä ja katolilaisina. On hienoa, että piispa Józef ymmärsi ja uskalsi pyytää anteeksi lähtiessään. Toivon, että me muutkin tekisimme samoin.
Seuraavaa piispaa odoteltaessa meidän pitäisi pyrkiä saamaan takaisin se yhteishenki, joka täällä vallitsi piispa Paulin aikana. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta juuri sen takia meidän tulee välttää repiviä riitoja, turhaa polemiikkaa (johon syyllistyvät mm. niin vanhan messun kannattajat kuin sen vastustajat), vastakkainasettelua ja keskinäistä kilpailua. On sovinnon aika!
Toivon, että seuraava piispa saisi tämän pienen ja piskuisen hiippakunnan taas hengelliseen kasvuun. Sitä odoteltaessa meidän tulisi osata kasvaa ihmisinä ja aikuisina. Me emme voi rakastaa kirkkoa rakastamatta toisiamme, sillä mehän se kirkko olemme.
Vastaukset 12
Vanhimmat
AAMEN!
Omasta puolestani en tänne jatka kirjoittelua vanhasta messusta, vaan jätän asian Jumalan haltuun.
Ehkä voimmekin haudata sotakirveet ja yhtyä yhteiseen rukoukseen, että saisimme hyvän ja toivottavasti myös suomalaisen piispan, ja että hiippakunta pysyisi kaikessa vastedes yhtenäisenä. v
Ajatteleva katolilainen ja kiitos kirjoituksestasi.
Pientä sen katastrofin rinnalla on kysymys hiippakunnan piispasta.
toisilla ei.
Palaa sinäkin laumaan, niin sinulla on paavi.
Pyhillä asioilla leikittely ja leikinlasku on paitsi mautonta myös lapsellista.
hieroa. Heti alkoi tappelu.
"Tappelua" ei ole siitä huomauttaminen, että ihan millä tahansa asioilla ei ole soveliasta laskea leikkiä ja herjaa.
taitaa olla ihan tosissaan! Netistä voit lukea heistä paljonkin. Sitä porukkaa ei pidä sotkea niihin, jotka muuten vaan haluavat vanhaa messua.
Sedeille ei kelpaa mikään. Heille aika pysähtyi aikaan ennen Vatikaani II:sta. He ovat omasta mielestään uskollisia katoliselle kirkolle, sen opeille, dogmeille jne. ja heille V2:n oli "luopumusta", antikristuksen aikaa, joka heidän näkemyksensä ei ole vielä päättynyt.
Jos olen väärässä, asiantuntevampi korjatkoon!
Seuratessani toivomuksia, vanhan messukaavan ottamista jälleen käyttöön, väkisinkin herää kysymys.
Nyt kun yksi suuri ongelman aiheuttaja on vihdoin poissa Suomesta, alkaako nyt taas uusi ongelmavyyhti, tällä kertaa vanhan tai uuden messukaavan oikeudellisuudesta?
Meidän pitäisi käskittyä todelliseen ongelmaan, nimittäin hiippakunnan eheytymiseen, eikä aloittaa uutta "kierrosta".
Vanhan kaavan toivojien mielestä se on ainoa oikea. Miksi sitten Toinen Konsiili oli neljäkymmentä vuotta sitten tästä eri mieltä?
Mikä "vika" on uudessa?
Jumala ymmärtää kaikkia kieliä, uudistus oli ihmisiä varten. Surkeassa tilanteessamme meidän pitää keskittyä todelliseen ongelmaan, eikä erottautua muista muistamalla tai sisämuistamalla ajat sitten päättynyttä jaksoa.
Nyt on toisillemme ojennettujen käsien aikaa, eikä poistyöntämisen.
Suuri työ odottaa meitä.
Se vaan on niin, ettei yksikään kristinuskon lahkoista, ei edes katolilaisuus kuulu Jumalallisuuden seurakuntaa. Ei tarvitse ku katsoa kristinuskon itse hankkimaa historiaa Jumalan ja Jeesuksen Lain lainrikkojana niin tiedämme varmuudella kuka on yli 3500 kristinuskon lahkojen herra. Pakkolapsikasteilla ja pakanallisilla saatanallisuuksilla ihmisen sielut ovat krisinuskon toimesta turmeltuneet ja eivät tajua palvelevansa saatanaa jumalanaan.
7-seurakuntaan ei kuulu yhtään kristinuskon seurakuntaa. Kristinuskoa ei ollut vielä edes olemassa kun Jeesus teki siihen asiaan selvyyden.
Siten kaikki kristinuskon suunnat; yli 3500; ovat Jumalallisuuden seurakuntaan kuulumattomia lahkolaisia; joskus heistä käytetään myös ilmaisua Jumalallisuuden ulkopuoliset.
Jeesuksen seurakunta, joka tunnetaan nimellä Efeson seurakunta on viimeinen Jumalallisuuden seurakunta, A ja O - Alfa ja Omega.
Jeesus teki selväksi että tuossa on alku ja loppu.
Sen jälkeen ei ole Jumalallisesti oikeaoppisuuden hengellisiä seurakuntia perustettu.
Joten myöhemmin perustettu kristinusko oppeineen ja väärennettyine raamatuineen on harhauttaja.
Juuri sitä kirkkojenkin toimesta tekevät Jumalaa ja Jeesusta pilkaten!
3 Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.
4 Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
6 mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.
Käskyjen pitämistä ei ollut kristinuskon toimesta tappaa ja tapattaa Jeesuksen seuraajatkin, Paavalin tuella, ennenku tappovat Paavalinkin, Pietarinkin ja satoja miljoonia ihmsiä, jopa pieniä syyttömiä lapsia herransa helvetin tulella noitavainojen aikana. Se saatana on krisitnuskontojen yli 3500 lahkojen herra edelleen.
Ei tässä tarvii kenenkään taistelle vanhan vs. uuden messun oikeudellisuudesta. Paavi on motu propriossaan opettanut että läntisessä kirkossa on KAKSI messun kaavaa, joita molempia voi käyttää - ja joihin molempiin on rajoituksia, neuvoja ja ohjeita. Uuden messun rubriikit on kyllä ihan selvät - niitä vaan ei noudateta. Latina on - niinkuin V2 sanoo - yhä liturgian kieli, mutta kansankieltä saa käyttää. Vanhassa messussa kaanonin kieli on aina latina.
Jokainen saa käydä missä messussa lystää, kunhan sitä vietetään yhteydessä paikalliseen piispaan ja paaviin. Uusi on yhtä 'aito' kuin vanha, kun kirkko on sen meille kerran antanut...
Voi muuten olla että tämä paavi vielä muuttaa uuttakin messua. Arinze on sanonut ettei uutta messua kovin usein vietetä kaikkien ohjeiden mukaisesti - ja Ecclesia Dei, paavillinen neuvosto, on sitä mieltä että vanhan messun leviäminen saa aikaan kauniimpia keskiverto messuja siellä missä käytetään uutta messua.