Heippa vaan,
jos täällä on uskovaisia niin voisitteko vastata! Olen ollut pienestä asti lapsenuskossa ja kokenut uskoontulon joskus lastenleirillä ja teini-iässä mennyt kasteelle helluntaisrk.ssa.
Sitten elämä vei iskelmämusiikinpariin ja keikkoihin ja nyt uskonasiat alkoi taas kiinnostaa. Eräänä aamuna postista tuli mulle tuntemattomalta ihmiseltä paketti jossa oli kirja: Yksi ainoa elämä ja Petri Ritarin uusin gospel-levy. Mulle tuli kyynel silmään. Ilhemmtelin kuka tiesi mitä ajattelin? Nyt tiedän: Jumala!!!
Avomieheni kanssa kuunneltiin levyä mulla kun sain kirjan luettua niin mieheni hermostui ja huusi ja se on jatkunut pari vkoa. Hän sanoi, että ei hyväksy, että käyn helluntaisrk.ssa tai alan laulaa gospelia kuten hänelle kerroin. Sanoin, että rukoilin ja tuntuu nyt hyvältä ja rauhalliselta. Olen käynyt parissa tilaisuudessa nyt silti mutta avomieheni on reakoinut siten, että hän on alkanut ryypiskelemään ja ottanut töistä siksi vapaata. Hän sanoi eilen: saat mennä sitten srk.taan mutta et puhu uskonasioita missään etkä ala laulaa gospelia! Mä sanoin, että et sä voi mua kieltää, hallita! Hän ei halua olla mun kanssa jos niin teen ja ei hyväksy mua tälläsenä kuin olen nyt.
Me tehdään iskelmäkeikkoja yhdessä ja nyt tuntuu, että en jaksa henkisestikään lähteä keikalle joka on mun työtä.
Rakastan avomiestäni mutta on suhteessamme ollut muutakin riitaa jo kylliksi.
Keikat haluaisin lopettaa koska ne tuntuvat tyhjiltä ja koko touhu pinnalliselta...
Olen pyytänyt Jumalan johdatusta ja selviä merkkejä mitä mun pitää tehdä...
Avomiehelleni annan anteeksi sen, että olen hänen mielestään nyt hihhuli, jeesustelija ym. Kun ei hän voi ymmärtää kun ei ole uskossa.
Haluan itse alkaa laulaa gospelia ja vaikka kiertää maailmallakin tekemässä lähetystyötä joskus..
Osaako kukaan neuvoa???
jos täällä on uskovaisia niin voisitteko vastata! Olen ollut pienestä asti lapsenuskossa ja kokenut uskoontulon joskus lastenleirillä ja teini-iässä mennyt kasteelle helluntaisrk.ssa.
Sitten elämä vei iskelmämusiikinpariin ja keikkoihin ja nyt uskonasiat alkoi taas kiinnostaa. Eräänä aamuna postista tuli mulle tuntemattomalta ihmiseltä paketti jossa oli kirja: Yksi ainoa elämä ja Petri Ritarin uusin gospel-levy. Mulle tuli kyynel silmään. Ilhemmtelin kuka tiesi mitä ajattelin? Nyt tiedän: Jumala!!!
Avomieheni kanssa kuunneltiin levyä mulla kun sain kirjan luettua niin mieheni hermostui ja huusi ja se on jatkunut pari vkoa. Hän sanoi, että ei hyväksy, että käyn helluntaisrk.ssa tai alan laulaa gospelia kuten hänelle kerroin. Sanoin, että rukoilin ja tuntuu nyt hyvältä ja rauhalliselta. Olen käynyt parissa tilaisuudessa nyt silti mutta avomieheni on reakoinut siten, että hän on alkanut ryypiskelemään ja ottanut töistä siksi vapaata. Hän sanoi eilen: saat mennä sitten srk.taan mutta et puhu uskonasioita missään etkä ala laulaa gospelia! Mä sanoin, että et sä voi mua kieltää, hallita! Hän ei halua olla mun kanssa jos niin teen ja ei hyväksy mua tälläsenä kuin olen nyt.
Me tehdään iskelmäkeikkoja yhdessä ja nyt tuntuu, että en jaksa henkisestikään lähteä keikalle joka on mun työtä.
Rakastan avomiestäni mutta on suhteessamme ollut muutakin riitaa jo kylliksi.
Keikat haluaisin lopettaa koska ne tuntuvat tyhjiltä ja koko touhu pinnalliselta...
Olen pyytänyt Jumalan johdatusta ja selviä merkkejä mitä mun pitää tehdä...
Avomiehelleni annan anteeksi sen, että olen hänen mielestään nyt hihhuli, jeesustelija ym. Kun ei hän voi ymmärtää kun ei ole uskossa.
Haluan itse alkaa laulaa gospelia ja vaikka kiertää maailmallakin tekemässä lähetystyötä joskus..
Osaako kukaan neuvoa???
Vastaukset 18
Vanhimmat
... kiirehtivän jalka astuu harhaan... (hiljaa hyvää tulee) keskity olemaan "aviovaimo" miehellesi ja vähintään yksi vuosi laula "kospelia" kotona Herralle. käy kuitenkin kokouksissa säännöllisesti.
Me emme ole naimisissa. Olisin halunnut jo vuosi sitten mutta riitaisan suhteemme takia avomies ei ole kai halunnut. Hänen exavioliitokin painaa vielä mieltä vaikka minusta se on väärin mua kohtaa, että sekin on syy olla menemättä minun kanssa naimisiin. Nyt en ehkä enää haluakaan.
mikä on Jumalan tahto (ollako vaiko eikö olla?) on tärkeätä, että mies näkee ja (uskoo) sinussa tapahtuneen muutoksen? kerro Herralle, että asia selviäisi, esim, kahden kuukauden sisällä. siunausta sulle :)
Jeesus, joka on sinut pelastanut ja uudistanut uskossasi, on avaava sinulle jokaisen oven, vahvistava jokaisen askeleesi, kun kuljet luottaen Häneen.
Miehesi pelkää menettävänsä sinut Jeesukselle ja uskoville, pelkää joutuvansa häpeään, jos alat laulaa hengellisiä. Osoita hänelle paljon rakkautta ja kerro, että rakkautesi Jeesukseen ei vähennä rakkauttasi häneen.Hänkin siitä rauhoittuu ja Pyhä Henki koskettaa häntä.
Levosta käsin, rauhasta käsin askeleet ovat vakaat ja Jumala ne vahvistaa.
Kiitä Jeesusta siitä mitä Hän on valmistanut sinua varten, vaikka et vielä sitä näe!
Tiedän että mieheni pelkää menettävänsä minut sen olen huomannut. En kuitenkaan halua enää kääntyä pois uskontieltä koska en tiedä tuleeko kutsua enää Jumalalta!
Avomieheni aikoo tulevalla keikalla nolata minut. Hänen sanoin: Sitten saat kertoa keikilla ilosanoman että olet tullut uskoon! Ja kun menen vaikean näköseksi hän ihmettelee. Ei kai se ole tarkoitus, että hän pilkkaa mua tyttöystävänä. Ei tämä suhde siitä parane :(
Olen miettinyt muutenkin suhdettamme pitkään ja mikä on kun ei toimi.
Olen katsellut asuntoa kotiseudulta jo ja paperit ovat jo tehty mutta rakkaus mieheeni kieltää vielä tekemästä sitä, että soitan ja kysyn oikein asuntoa. Ajattelin odottaa maanantaihin..
Haluan luottaa, että kaikki on valmiina ja Jumala jo tietää mitä tulee tapahtumaan. Itse olen nyt niin ahdistunut jo-en halua iskelmäkeikalle enää mennä..
Olisiko neuvoja?
(merim.raimo) kanssa jokseenkin samoilla linjoilla. Kun mainitset, että suhteessanne on muutenkin ollut riitaa jo kylliksi, niin uskoontulo ei saisi nyt olla mikään tekosyy minkä varjolla lopettaa suhde, rikkoa liitto ja sitten ottaa itselle "uskovainen" aviomies? Tuntuu että näissä asioissa edetään nykyään vähän liian nopeasti...
Kiitos Jumalalle nyt voit etsiä teidän ristiriitoihin apua Jumalalta ja Pyhän Hengen vaikutusta, ei ainoastaan että "muuta minun mieheni" vaan olla Hänen työlle avoin omassa sydämessä, että Kristuksen mielenlaatu pääsee vaikuttamaan ja sitten sitä toista (ja hänen ehkä lisääntyviä kiukunpuuskia) on helpompi kestää. "Että miehet vaimojen vaelluksen kautta sanoittakin voitettaisiin". Rukoile hänen puolestaan edelleen ja pyydä Jumalaa vaikuttamaan - niin sinussa kuin hänessä, kummassakin. Jumalalla on aikataulunsa. Onhan Hän odottanut sinuakin takaisin monta vuotta? Kärsivällisyyden oppiminen on vaikea koulu mutta sillä tavalla syntyy kestävää työtä, kun joudumme tutkimaan omaa sydäntä ja kestävästi etsimään Herran apua kaikkeen.
Toisaalta en voi liian ehdottomasti sanoa sitä tai tätä tuollaiseen ratkaisuun. Se on niin henkilökohtainen. Neuvoni on että etsi vilpittömästi Jumalan johdatusta. Hän pystyy osoittamaan oikean tien.
Tuosta toisesta asiasta eli tanssikeikoista sanoisin kyllä, että ole rohkea ja sanoudu irti. Sellaisessa touhussa liian monet uskovat on kadottaneet Jumalan hyvän työn.
Ole uskollinen Jumalalle ja seuraa Hänen johdatustaan.
Hän näkee tilanteesi ja tuntee sydämesi. Tärkeintä on että Hän on puhutellut ja kutsunut sinua ja olet vastannut Hänen kutsuunsa. Älä hukkaa sitä.
Voimia sinulle!
Kun avomieheni sanoi:
En hyväksy sua enää tollasena. Olet muuttunut-haluan vanhan Tessan takaisin?
En halua olla sun kanssa jos käyn srk.ssa?
Eikö ne tarkoita sitä, että: En halua seurustella sun kanssa enää?!
pitäisi lukea tarkemmin, luin että "aviomies" vaikka aloitusviestissäsi moneen kertaan mainitset "avomies".
Kantani itse asiaan ei silti paljon muutu...
On tärkeää rukoilla ja osoittaa häntä kohtaan sellaista rakkautta mikä on Jeesuksen vaikuttamaa. Siinä ei nyt auta ihmisten puheet ja neuvot vaan joudut käymään jumalallista koulua missä syvemmin juurrut Kristukseen.
Sikäli kyllä asia muuttuu, että koska ette ole avioliitossa mikä kuitenkin on Jumalan tarkoitus omilleen, niin tämä kysymys väistämättä tulee eteen. Sinun pitää - jossain vaiheessa - tehdä selväksi, ettet halua avoliitossa elää ja että teidän pitäisi mennä naimisiin. Mutta kun tilanne on tuo ja hän ei ole uskossa, sitäkään ratkaisua ei sovi kiirehtiä.
Jumala varmasti osoittaa sinulle oikean tien.
Jos suhteenne purkautuu osaat sitten olla varovaisempi ja tiedät kokemuksesta (sekä tietysti Jumalan sanan ja Pyhän Hengen antaman opetuksen perusteella) ettei avoliitto tai seksi ennen avioliittoa ole Jumalan tarkoitus ja tahto. Herra johtakoon sinulle aviomiehen pyhyydessä ja puhtaudessa oikeaan aikaan!
On tuleva aviomiehesi tämä nykyinen avomies tai joku muu tai tuletko elämään elämäsi yksin, vaikkapa lähetyskentällä tai täällä kotosuomessa missä sinänsä on kenttää jo kylliksi, se avautuu aikanaan. Jumala ja Hänen suunnitelmansa on aina hyvä mutta kasvukipuja joudumme käymään läpi että meistä tulee kestäviä.
Jos nyt kävisi niin että Herra tulevien viikkojen aikana osoittaa sinulle oikeaksi "jättää hänet" ja ehkä muuttaa paikkakuntaa, toivon että saisit sitten viisautta kuinka ja millä tavalla, millaisella asenteella sen teet...
Painotan edelleen että tärkeintä ei ole mitä haluat tai mikä inhimillisesti tuntuisi mukavimmalta vaan löytää Jumalan johdatus, se on kuitenkin itsesikin kannalta paras pitkällä tähtäimellä. Kristittyinä ihana etuoikeutemme on laskea omat halut ja toiveet ristin juurelle rukoillen että ylösnoussut ja voimallinen Vapahtajamme valloittaisi sisimpämme itselleen niin, että kaikki meissä janoaa yhä syvemmin vain kuuliaisuutta Häntä kohtaan joka on Rakkain.
Ja kun Hän on rakas silloin ei voi olla piittaamaton, välinpitämätön ja kova lähimmäistäänkään kohtaan. Jos vaikka joutuu tekemään kovaltakin tuntuvia ratkaisuja jossain vaiheessa, niin Herra haluaa antaa niihin sellaista mielenlaatua mikä on tarpeen...
Nuo avomiehesi toistamat lausahdukset kertoo hänen ajattelustaan aika paljon mutta muista, että osittain ne on tunnereaktioita ja puheissa asiat monta kertaa kärjistyy. Hyvä jos pystytte puhumaan sen verran avoimesti että kykenet sanomaan hänelle miksi vanha Tessa ei voi tulla takaisin. Koska rakastat Jeesusta ja että Jeesus ei ole avomiehesi kilpailija (vaikka hänestä siltä tuntuisikin) vaan haluaa kaikille hyvää. Ei olisi myöskään avomiehesi edun mukaista että jatkaisit maailmallista elämää ja sillä tavalla antaisit Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan väärän todistuksen...
Herran edessä hiljentyen ja Hänelle jutellen saat voimaa ja Pyhän Hengen hoitoa. JUMALA SINUA SIUNATKOON etsiessäsi Hänen tahtoa ja oikeaa tietä...
Jos olet tosissasi tullut uskoon ja haluat seurata Jeesusta, niin ota Jumalan Sana todesta.
Lue sitä ja rukoile.
Älä anna minkään asian estää, tai häiritä hengellistä kasvuasi ja eteenpäin pääsyä.
Sinulla on nyt varmasti sellainen aika elämässäsi, että Jumala on tarttunut sinun elämääsi ja haluaa sinun etsivän häntä.
Raamattuhan sanoo, että kukaan ei tule Jeesuksen luokse ellei Isä häntä vedä.
Saat olla varma, että vihollinen ei helpolla sinua päästä.
Se haluaa aina seisoa Jumalan suunnitelmien esteenä.
Annan sinulle nyt neuvon.
Raamattu ei hyväksy esiaviollisia suhteita ja sinulla on nyt mahdollisuus päästä tästä suhteesta irti.
Hänellä on varmasti sinulle varattuna paljon parempaa ja saat käydä Hänen viitoittamaansa tietä.
Haluan rohkaista sinua nyt siihen, että päätät lähteä tielle, joka ei varmasti ole aina helppo.
Tielle jolla me joudumme kukin ottamaan ristimme ja seuraamaan Jeesusta.
Mutta kuitenkin tielle, jossa hän kuljettaa meitä voittosaatossa ja joka varmasti on siunauksen tie.
Kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi jotka Jumalaa rakastavat.
Mitä tahansa teetkään rakkaudesta Jeesukseen se koituu sinun parhaaksesi.
Jos sinä Jeesuksen tähden olet valmis luopumaan jostain ei hän jää sinulle velkaa.
Saat varmasti moninverroin tilalle.
Älä nyt kulje tämän ajan ohi elämässäsi, vaan ota rohkeasti ne askeleet jotka sinun tulee ottaa.
Tunnusta vain uskosi avoimesti siitä saa voimaa.
Jos sinulla on halu palvella Jumalaa, niin varmasti saat tehdä sitä, eikä siinä kannata turhia odotella anna kuule palaa vaan.
Siunausta ja voimaa tähän ja tulevaan.
Haluan kertoa, että vaikka ammattini on nyt iskelmälaulaja niin moni luulee, että olen ulospäinsuuntautunut, puhelias kun kerran laulut sujuu. Olen kuitenkin ujo, arka, hiljainen mutta laulaa haluan ja se ei ujostuta kumma kyllä. Voin siis antaa väärän kuvan itsestäni ja olenkin varmaan antanut ja siksi mua pidetään "outona". En tyrkytä itseäni lehtiin ym. Pelkään vähän sitä, että ujostelen nytkin uskon asioista sitten puhua muille näistä asioista puhua.
Se miten ajauduin helluntaisrk.taan niin kaverini äiti oli uskova ja on edelleen ja lapsesta asti olin kuullut näistä asioista.
Olen ollut naimisissa ja eronnut 10-vuotta sitten. Olin silloin mielestäni uskossa ja miehenikin oli. Teimme heti kaksi lasta ja mun aika meni sitten siihen ja hän alkoi olla aina vaan enempi ja enempi töissä ja tuntui, että jään kotiin yksin. Eli olen ollut naimisissa ja nyt se ero kaduttaa jo lastenkin takia.
Kiinnostuin karaokesta tuttujen houkuttelemana. Aviomieheni ei sanonut siitä mitään. Me ei puhuttu ongelmista lähes koskaan, ei rukoiltu yhdessä. Ei hoidettu liittoa.
Myöhemmin moneen kertaan näinä kymmenenä vuotena olen katunut sitä ja kaivannut tavalla tai toisella exaviomiestäni. Nyt ollaan löydetty puheyhteys sähköpostitse taas.
Muutin nykyisen avomieheni luo toiselle puolelle Suomea rakkaudesta lasteni kanssa ja siten teimme yhdessä keikkoja myös. Hän tietää, että olen käynyt helluntaisrk.ssa kasteella ja kuulen helluntaisrk.taan. Kuitenkin hänen reaktio säikäytti kuinka hän vastustaa. Sanoin ennenkuin muutin hänen luo, että en halua avoliittoa ja haluan sitoutua kunnolla. Mentiin vuodenvaihteessa kihloihin mutta monien riitelyiden jälkeen vasta.
Rakastan häntä ja tuntuu pahalta kun hän häippäsee baariin kun hänellä ei ole kuulema nyt mitään väliä...En halua jättää mutta jos hän ei hyväksyä minua? Alkaako tästä meidän todellinen alamäki josta perheessä muutkin saa sitten kärsiä?
Jos sinun avomiehelläsi ei ole mitään kontaktia uskonasioihin, niin on paljon mahdollista, että hän ei koskaan tule sietämään niitä.
Raamattu sanoo;
Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?
Suosittelen lämpimästi ottamaan tämän Raamatun kohdan tosissaan.
Tiedän niin monia uskovaisia, jotka ovat jostain syystä avioituneet ei uskovaisen kanssa ja ajatelleet, että kyllä se siitä sitten ajansaatossa uskoon tulee.
Näin ei ole käynyt.
Avioliitossa on monia sellaisia perusasioita, joiden on syytä olla kunnossa.
Jos nämä perusasiat klikkaavat en todellakaan suosittele jatkamaan suhteessa etenemistä avioliittoon asti.
Rakkaus, kunnioitus(todella tärkeitä).
Mutta yhtä tärkeinä pidän tälläistä saman mielisyyttä ja oikeassa mielessä samankaltaisuutta.
Jos näistä mainituista yksikin klikkaa voi liitosta tulla helvetti.
Mieti mitä sinä haluat.
Sinä haluat lähteä kirkoon, miehesi lähtee baariin.
Ei varmasti tule toimimaan.
Kuten sanoin, niin tunnen niin monta paria, joiden avioliitto on aivan pilalla, koska toinen yrittää olla uskossa toinen pilkaa.
Annoin sinulle jo yhden neuvon.
Jos koet, ettet millään pysty sitä noudattamaan, niin annan toisen.
Eräs tyttö tuli kerran luokseni ja sanoi minulle;
Minulla on ongelma.
Rakastan miestä, joka ei ole uskossa ja en saa häntä kokouksiin.
En tiedä mitä tekisin olen aivan neuvoton.
En haluaisi jättää häntä, mutta en voi oikein jatkaa suhdetta.
Koen, että Pyhä Henki antoi minulle viisautta siihen tilanteeseen ja sanoin hänelle;
Älä jätä häntä, jos teet niin hän ei koskaan tule uskoon ja on sinulle ikusesti katkera.
Ala nyt elämään Jumalalle.
Älä tee kompromisseja.
Lue Raamattua, rukoile ja käy seurakunnassa.
Älä missään tapauksessa tee myönnytyksiä poikakaverillesi.
Jos hän ei tästä pidä hän jättää sinut ja siinä sitten punnitaan myös hänen rakkautensa sinuun.
Siksi jumalattomat eivät kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskaiden seurassa.
Mutta toinen vaihtoehto on se, että hän tulee uskoon.
Sinun elämästäsi käydään nyt kamppailua ja sinun on valittava kumpaa tietä haluat käydä.
Kompromissiä et voi tehdä.
Jos annan kumppanisi päättää puolestasi hän ei koskaan pelastu ja samalla hän vie myös sinut mukanaan.
Okei. Aika tavalla sanatarkasti näin sanoin tyttöselle.
Meni noin kaksiviikkoa tästä.
Oli yö klo 24-01 minä heräsin siihen, että asuntooni tullaan sisään.(en pitänyt ovea lukossa)
Tämä tyttösen poikaystävä tulee sisään pomppasin ylös.
Mitä sinä nyt??
Kuule oli vaan pakko tulla sanomaan, että olen antanut elämäni Jeesukselle.
Tässä tapauksessa kävi näin, mutta olisi voinut käydä myös toisin.
Olin ihan varma siitä, että hän jättää tämän tytön.
Sanoit, että olet löytämässä yhteyden entiseen puolisoosi.
Mielestäni paras vaihtoehto olisi, jos voisit palata hänen luo.
En toki tiedä onko se mahdollista.
Muistele vielä, miksi ajauduitte eroon aviomiehesi kanssa! Olivatko lapset pieniä, olitteko väsyneitä? Oliko teillä sama sävel suhteenne alussa?
Miksi alunpein rakastuit aviomieheesi? Pettikö jompi kumpi luottamuksen jne.
Sinun ei tarvitse vastata tyhjentävästi tänne palstalle vaan miettiä näitä.
Joskus eron jälkeen, kun aika kuluu, niin haavatkin paranevat ja voi alkaa näyttää siltä, että mitään ongelaa ei ollutkaan.
Toivon, että selvitä itsellesi, mistä kiikastaa.
Ja, että onko sinulla elämässäsi joku mahdollinen solmukohta, joka pitäisi aukaista.
Avomieheni on sanonut, että on joskus rukoillut, että hän saa tytön ja niin kävi ja sama kävi siinä, että hän sai työpaikan jota halusi. Uskoo Jumalaan omalla tavallaan. Hänellä on kuulema se uskonto.
Sanoi tuossa aamulla minulle ennenkuin meni baariin taas, että mä näköjään halusin, että tää suhde menis pieleen. Minä valitsin. Sanoin hälle, että kuule ei seurakunnassa käynti tai uskominen Jumalaan kilpaile sun kanssa. Hän sanoi, että tulee niin paljon vastaan asiassa, että saan käydä hihhulitilaisuuksissa mutta kellekään en saa Jumalasta/uskosta puhua. Sanoin hälle, että suhde suhun ja Jumalaan on aivan eri asioita. Te ette kilpaile keskenänne. Rakastan sua ja merkkinä siitä on se kun uskalsin muuttaa ja jättää entisen elämän seka sanoin, että hän ei voi mua määrätä tai hallita edelleenkään. Mulla on vapaus puhua jos haluan.
Hän huusi ja raivosi: Ei tästä sitten mitään tule!
Nyt sitten olen yksikseni täällä vieraalla paikkakunnalla kun hän istuu lähibaarissa juomassa rahansa aivan kuin tässä ei muutenkaan olisi tiukkaa...
Olen katsonut asuntoa kotiseudultani ja lapsenihan varmaan muuttaisivat todella mielellään takaisin. Jokin kuitenkin laittaa vielä odottamaan...(rakkaus ja mieheni tuska) takarajana olen ajatellut heinäkuun loppua. Koska sitten alkaa jo koulut ja lasteni pitää saada rauhottua.
Se on tuskallista kun näen avomieheni silmissä tuskaa ja pelkoa. Näen kuinka hän rakastaa ja mielestäni uhmaa ja koittaa saada mulle pahaa mieltä siitä, että ryyppää nyt jo sitten kolmatta päivää. Tottakai siitä tulee kamala olo. Hän vain tokasee, että ei tämä näköjään tästä mihkään muutu ja mitä hän täällä kotonakaan tekee..
En tietenkään voi sanoa hälle, että: Tehdään sitten sinun tavallasi. Ok, en puhu tästä kellekään. En vaan voi. Kun usko Jeesukseen ei kilpaile ihmissuhteen kanssa - niinhän pettäisin Jumalani joka kutsui mua takaisin.
Muistan rukouksessa sinua nyt heti!
Jumalalla on keinot kääntää vaikeatkin asiat siunaukseksi. Tunnen tästä asiasta,
että se johtaa sinut suurempaan valkeudessa vaeltamiseen.
Saat viedä eteen päin Jumalan sanaa mm. laulaen.
Kiitos Jeesus veresi voimasta!
Tässä sivusto sinulle siunaukseksi:
http://www.Jeesus-on-Herra.com
Vaikeaa on kun toinen raivoaa..ja lähti taas iltaa kohden juomaan. Sanoi, että tämä seurustelu on sitte tässä. Löi tyynyllä ja meinasi lyödä jalkaan mutta hillitsi kai itsensä. Olen kuulema tekopyhäpaska. Hän ottaa tän näköjään tosi raskaasti :(
Minä kuulema tein ratkaisuni kun en voi tulla yhtään vastaan. Mutta ei hän voi mun sanomisia tai tekemisiä määrätä. Eihän? Siis muutenkaan...!
En saisi kelleen puhua uskosta tms. se on ehto että hän jatkaa mun kanssa olemista.
Tuntuu kyllä, että olen ihan yksin. Koitan rukoilla mutta tuntuu, että jo omassa päässäkin alkaa syyttely ja moite itseäni kohtaan.
Jeesus on elämässämme kaiken yläpuolella.
Uskovina palvelemme ja tottelemme Herraamme yli
kaiken muun.
Jeesus yksin sanelee elämämme sisällön, ei aviopuolisomme.
Elämämme tärkeysjärjestys on näin:
Rakastamme yli kaiken Jumalaa ja Hänen seurakuntansa.
Aviopuoliso, lapset, perhe-elämä ja koti ovat toisella sijalla.
Rakastamme heitä Jumalan rakkaudella.
Tällä asioiden tärkeysjärjestyksellä kaikki muukin onnistuu.
Siunausta sinulle, Tessa Maaria Jeesuksessa Kristuksessa!
Katso sivut:
http://www.Jeesus-on-Herra.com
.
Sanoitko, että olette olleet exmiehenne kanssa yhteyksissä?? Tietääkö avomiehesi tästä?? Sinähän petät miestäsi exmiehesi kanssa tämän selän takana. Jätä ihmeessä tälläinen pelleily kun siitä ei hyvää seuraa. Onko exmiehesi sinkku nykyään eli oletko tuhoamassa toisenkin liiton? Muuten miehesi reaktio on tuttua ja ymmärrettävää, mutta kärsivällisyyttä ja onnea teille.
löydät Raamatusta. Sieltä löytyy neuvo joka tilanteeseen.