Helluntailaiset häät

Ystäväni hääjuhla muistutti paljon luterilaisen kirkon vihkiseremoniaa eli juhlavieraat istuivat salissa (muistaakseni täysin itse valitsemillaan paikoilla) ja vihkipari käveli takaa alttarille, kun pastori oli ensin toivottanut seurakunnan/vieraat tervetulleeksi. Oli "häämarssi" ja kaikki. Samantapainen puhe pidettiin ja ystäväni (morsian)ja hänen sulhasensa puhuivat vapaamuotoisesti toisilleen ja ojensivat sormukset, pastori sanoi aamenen ja antoi luvan suudella morsianta. Sitten oli ruoka ja kahvit "kahvion" puolella, jonka hääpari oli koristanut ihanasti kukkasin ja ilmapalloin. Leikkimielistä ohjelmaa oli, jopa häätanssi heidän itse valitsemansa kappaleen tahdittamana. Tähän tanssiin tosin eivät muut liittyneet. Puheita ei pidetty enää tässä vaiheessa vaan vieraat saivat olla vapaasti ja seurustella ohjelman lomassa. Alkoholia ei tarjoiltu, kylläkin alkoholiton juhlamalja juotiin hääparin kunniaksi. Pukeutuminen oli vapaa, mutta kaikki olivat kyllä jotain juhlallista pukeneet ylleen. Minulle ainakin jäi ystäväni häistä ihana muisto :) Uskon, että ateistinakin voit aivan vapain mielin osallistua juhlaan ja unohtaa turhat jännittämiset.

Voin kertoa omista häistäni, että ne järjestettiin ev.lut. seurakuntatalolla ja meidän häämarssin säesti suuri puhalliorkesteri läheisen kaupungin helluntaisrk.sta.
Helluntaiseurakunnan saarnaaja piti puheen ja siunasi meidän avioliittoon. Sain sormuksen ja suutelimme.
Mieheni äiti minunkin avustuksella oli tehnyt ruuat sekä kakut lisukkeineen. Ensin oli ohjelmaa: puheita ja laulua sitten ruokailu ja kakunleikkuu.
Otettiin valokuvia jne.
Jossakin vaiheessa lähdimme sitten hääpaikalta järjestettyyn paikkaan viettämään ensimmäistä hääyötä.

kuin hääparejakin eikä helluntaiseurakunnatkaan ole kaikilla paikkakunnilla samanlaisia, joissain on tiukempaa ja joissain vähän väljempää meininkiä, hyvässä ja pahassa. Riippuu varmasti paljon siitä mitä hääpari on seurakunnan johtajan (tai kuka sitten vihkimisen suorittaakin) kanssa puhunut ja kuinka järjestelyt on sovittu, että kuka ja millaista ohjelmaa järjestää. Jossain voi olla vähän tanssia, ainakin häävalssin verran, mutta toisin paikoin tanssia ei suvaita. Yleensä uskovat hääparit ei itsekään halua tanssia, mutta jotkut haluaa häävalssin verran. Mitään kaavaa ei ole olemassa että nyt kun ollaan helluntailaisia niin hääjuhlat pitää kokonaisuudessaan suorittaa näin ja näin.

En ehkä ole ihan asiantuntija kun en itse ole helluntailainen, mutta läheltä seuranneena...

Sitä paitsi on harhaanjohtavaa puhua helluntailaisista häistä ja luterilaisista häistä, ikäänkuin jokin srk muodostaisi ne häät. Kyllä ne on sen ja sen henkilön häät ja ihmisistä sitten on kiinni kuinka syvällinen esimerkiksi "helluntailainen" identiteetti heillä on, kirkollinen tapakulttuuri ym. Kristityllä kyllä kuuluisi olla kristillinen identiteetti eikä jonkin seurakunnallisen tapakulttuurin mukainen puoluemeininki. Mutta jos on vaikka tiukasti luterilainen aviopari, niin voivathan he pyytää vihkivältä papilta että hääpuheessa korostettaisiin vaikkapa lapsikasteen armoa. Tuollaiset lisukkeet - on ne painotuksiltaan luterilaisia tai helluntailaisia, tai mikä tahansa seurakunta onkin - on hääparista ja juhlien järjestäjistä riippuvaisia, ei niinkään seurakunnan vakiotuotantoa.

Vajaa viikko sitten olin ystävieni häissä, he kuuluu helluntaiseurakuntaan ja vihkiminen suoritettiin paikallisessa helluntaiseurakunnassa. Se oli aika yksinkertainen tilaisuus. Hääkaava jokseenkin samanlainen kuin luterilaisessa kirkossa. Tässä tapauksessa morsiamen isä (ei uskovainen) saattoi morsiamen alttarille. Häävieraat istui kirkkosalissa ei missään tiukassa järjestyksessä. Ainoa vähän poikkeavalta tuntuva seikka oli hääseremoniassa vihkivän papin kysymys, tähän tapaan kuuluva: - Tahdotko ottaa tämän puolisoksesi jne. kunnes kuolema teidät erottaa tai Jeesus tulee hakemaan omiaan. Tuo viimeinen - luterilaiseen vihkikaavan verrattuna "lisäys" - oli ainoa mikä selkeästi oli erilaista. Minusta se oli hyvin muotoiltu.

Sitten siirryttiin jatkamaan juhlapaikkaan mikä oli paikallinen, suosittu majatalotyyppinen juhlamesta pitopalveluineen. Koska paikassa on alkoholimyynti ja oli nytkin, tietysti jotkut vieraat kävi - muutamat ahkerastikin - tiskin puolella. Suurin osa vieraista kun oli ei-uskovaisia. Laidasta laitaan. Tervetulomaljassa oli alkoholia, itse pyysin alkoholittoman vaihtoehdon niin kuin muutamat muutkin, muuten ei alkoholitarjoilua luonnollisestikaan ollut paitsi niiden kohdalla, jotka itse osti juomansa tiskiltä. Ohjelmana oli perinteisiä hääleikkejä kuten morsiamen ryöstö.

Helluntai ei ole seurakunta, vaikka lahkossa olevat niin väittävät.

Helluntalaisilla ei ole vihkimisoikeutta. Eli pari käy maistraatissa vihkityttämässä

itsensä tuomarilla. HE EIVÄT SIIS MENE KRISTILLISEEN AVIOLIITTOON. Vaan "hellun-

tailaisten liittoon". Moni ei tiedä sitä, että helluntaiherätys on lähtöisin Amerikasta

1800 luvun loppuvuosina alkunsa saanut heräty- eli kapinaliike. Joka levisi myös

suomeen asti. Jehehovan todistajien uskonto on myös lähtöisin Amerikasta.

Suomen luterilainen kirkko on kristillinen seurakunta suomessa. Joka on tullut

suomeen keski-euroopasta. On outoa, että kristittyyn maahan tulee uskonto

herästyliikkeen muodossa..?? Hellutalaiset uskovat kasteeseen, mikä on alkujaan

juutalaispuhdistus seremonia..Eli helluntalaiset noudattavat juutalaisuskonnon

tapoja. Kymmenykset, vanhemminsto, leivän murtotilaisuudet, talot mihin

kokoontuvat ovat joko temppeleitä, tai rukoushuoneita. Betania nimisiä.

Suuri paino on ns hengellä kastamisessa. Moni luulee saavan ns henkikasteen

"jumalalta". Harva kyseenalaistaa sitä, miten voidaan todista, että se sama henki

joka "kastaa" on sama, minkä opetuslapset saivat. Sitä ei pystytä todistamaan

mitenkään. Enemmin kyse on henkioppaan saamisesta tms. Helluntalisilla ei

ole pappeja, mikä on pakanakristittyjen seurakunnan korkeimman arvon saaneen

johtajan arvo. Kirkkoneuvosto ja piispat ovat eria asian.

HELLUNTALAISET eivät ymmärrä seurakunnan merkitystä. Eikä heillä ole ns seura-

kuntatotuutta. Heidän mielestä on yksi ainoa maailman laajuinen "kristuksen

ruumis". Uusi testamentti ei tue tälläistä, vaan seurakunnat ovat saaneet alkunsa

lähi-idästä opetuslasten lähtiessä viemään kristin sanomaa eteenpäin. Paavali

on tästä hyvä esimerkki.

Helluntalaiset eivät voi siunata vainajiaan. Heillä ei ole rippikouluja. Vaan helluntai-

perheeseen syntyntynyt lapsi on virallisesti Suomen siviilirekisterissä. Jos lapsi

ei koskaan ns käänny helluntaiuskontoon, jää hän ulkopuolelle kaiken kristil-

lisen tietämisen. Ei voi mennä kirkossa avioliittoon, hänen lapset eivät voi tulla

kastetuksi luterilaiseen seurakuntaan. Eli mitään helluntaiseurakuntaa, tai hellun-

talaisten vihkimistä ei ole olemassakaan. LAHKO itse on käynyt nimittämään

omaa toimintaa seurakunnan toiminnasksi. Eli heillä ei ole suomen lakia puolella.

Helluntai lahkot koostuvat paikallisyhdistys toiminnasta. Ns opetusta/julistusta

ei suomessa valvo mikään taho. USKONNOSTA tulee paljon ns uskonnonuhreja.

Helluntalaisilla on oma raamattukoulu. Iso Kirja niminen paikka, jossa koulutetaan

helluntaiuskonnon käännyttäjiä ja julistajia.

Olipas hauskkakin luettavaa tällä palstalla lun 'lahkolaisuus' 29.1.2016 23:55 kirjoitti.
Eikö kukaan osaisi pistää vieläkin hauskemmaksi.

No se oli kyllä niin lapsellista pöljää ettei sitä viitsinyt lukea kuin pari lausetta, silloin jo selvis että muumilaaksossa ollaan.