Millä mallilla on fuusioneuvottelut ?
Jos fuusio toteutuisi, ei kaupungin tarvitsisi rakentaa mammuttihallia Virkiälle.
Jos fuusio toteutuisi, ei kaupungin tarvitsisi rakentaa mammuttihallia Virkiälle.
Kuortane-Lapua
Paras-hanke
14997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mammuttihalli on jonkunlainen pakko???
mammuttihallia voi käyttää muuhunkin kuin virkiän toimintaan/pallojalkailuun hyvä messu-tapahtuma-nuorisokonsertti ym.vastaaviin tapahtumiin (vain mielikuvitus rajana)koira,hevos,kissa,auto.jne
samoin värssyin. Monetkohan messut sielläkin vaan on pidetty? Palloiluhallin lattiapäällyste ei käy mainitsemiisi tarkoituksiin ja lisäratkaisut maksaa maltaita.
kuurtanes,lapua,ylihärmästä kankaan ja ikolan kylät olis sopivan kokoonen paikka.
Todellisuudessa Lapua ei ole Kiviniemen mukaan vuoteen edistynyt yhteistoimintaneuvotteluissa. Siis vuoteen ei ole tehty mitään ja nyt valitetaan suureen ääneen lehdessä erivapauksien puolesta. Eihän täällä ole totuttu, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Tämä on hyvää mainosta Kuortaneellekin Lapuan tavasta hoitaa asioita.
Se oli Lapualle sokki että Ylihärmä sanoi ei. Vaikka kun mulla on ylihärmäläisiä tuttuja kepusta, niin ei ne niin ollu kiinnostunehia silloon Lapuasta. Ei ne juuri mitään kyselly, olivat hilijaa vaan. Ylihärmästä on pitkä matka hoitamahan asioota Seinäjoelle, joka olisi tiätysti ollu Ylihärmänkin keskuspaikka liitoksen jäläkehe. Oliski miälenkiintoosta tiätää, että kuinka Lapua uskalti lyärä kaikki kortit Ylihärmän varahan kun sivullisesta lopputulos vaikutti pikemminki päinvastaaselta. Ja niinhä siinä sitte käytihinki. Tiaronkuluku täytyy olla maharottoman huanua tai olla pelekkää jonku luulua. Luulotauti on vaarallinen tauti sellaasella, joka päättää muirenkin asioosta.
härmäläispoliitikon kanssa. Lapualaiset kuulemma ovat olleet neuvotteluissa aivan kuin lapset avoimen vilpittömästi itseään täynnä. Siitä tulikin kiitosta, ettei tarvinnut arvuutella miten isännän ääni kuuluu Suur-Lapuassa.
Asia ei liene ollut ihan näin. Nämä ovat niitä täkäläisten kepulaisten selityksiä, joilla yritettiin hankkia oikeutusta selkeästi huonomman liitosvaihtoehdon hyväksymiselle. Olen minäkin näitä juttuja kuullut, mutta mitään konkreettista esimerkkiä mistään ylimielisyydestä eivät ole osanneet kertoa.
Eikö se ollu jossakin kokouksessa Liinamaan Tapio, joka vaati Lapuaa suurimpana kuntana antamaan esityksensä Härmänmaan yhdistämisestä? Lapua ei siis itse ollut aloitteellinen, sillä se oli jo silloin avoimesti kallellaan Nurmon ja Seinäjoen suuntaan. Lapua sitten kopsasi jostain isäntäkuntamallin ja vastausta odoteltiin ota tai jätä -periaatteella. Siihen aikaan Lapua ei mielestään välttämättä tarvinnut kumppaneita, koska se oli "sopivan kokoinen" palvelutuotantoa ajatellen. Niin ne ajat muuttuu.
Siellähän teillä onkin sitten oikeen ilooset aijat tulos...
on tekemisen meininki, se nimittäin perustuu alueen asukkaiden ja yrittäjien tekemiseen. Oletko kuullu koskaan mitään härmäläis-kauhavalais-markkilaisesta yritteliäisyydestä? Entäs Kauhavan kauppapaikkaperinteistä? Ei meinaan tarvitse väkisten byrokraattien yrittää kantaa vettä kaivoon niinkuin teillä Lapualla.
Suunnilleen noin se taisi olla. Kyllähän Liinamaa tiesi, miten heikko Härmänmaa ilman Lapuaa olisi ollut. Isäntäkuntamalli Ylihärmän ja Lapuan kanssa taas ei sopinut Liinamaalle kuten ei kuntaliitoskaan. Näiden kahden välistä isäntäkuntamallia hän ei muistini mukaan avoimesti vastustanut, mutta kun tästä alettiin neuvottelemaan, niin Liinamaa keksi ryhtyä ajamaan suoraa kuntaliitosta. Kun sitten kuntaliitosneuvottelut aloitettiin, niin Liinamaa alkoi vaatimaan myös "pohjoisen vaihtoehdon" selvittämistä. Itse uskon, että tässä vaiheessa Liinamaa oli jo selvittänyt, että kepun valtuustoryhmä kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa.
...tästä asiasta on olemassa. Lainaan itseäni.
"Ylihärmän liittäminen kovalla kiireellä uuteen Kauhavaan on niitä
päätöksiä, joita on terveellä järjellä mahdotonta ymmärtää. Jos
lähdemme etsimään valtakunnan tasolta jotain vastaavaa, niin
ensimmäisenä tulee mieleen Soneran ilmakaupat Saksaan taikka Kemiran
myyminen puoli-ilmaiseksi norjalaisille.
Juuri äskettäin julkistettu Ylihärmän kunnan tilinpäätös osoittaa 760
000 euron ylijäämää. Vuosikatetta kertyi 1,2 miljoonaa euroa eli 407
euroa asukasta kohti. Näillä tunnusluvuilla ei olisi luullut olevan
kiirettä liittämään kuntaamme osaksi sellaista koalitiota, jonka talous
on alusta alkaen retuperällä. Mistä siis moinen kiire?
Kun tarkastelemme uuteen Kauhavaan liittymisen perusteluja, niin
huomaamme, ettei päälimmäisenä ollutkaan Ylihärmän ja ylihärmäläisten
etu, vaan ihan jokin muu. Perustelihan eräskin valtuutettu liittymistä
sillä, että pitää saada haastetta ja päästä taistelemaan
olemassaolosta. Lapuaan liittyminen olisi kuulemma tehnyt meistä
passiivisia. Samassa haastattelussa (Ilkka 14.6.2007) eräs toinen
valtuutettu puolestaan oli sitä mieltä, ettei Ylihärmä voi jäädä tähän
keskelle yksinään kuin joku Kauniainen, vaan meidän on pelastettava
maakunnan pohjoinen kulmakunta, ettei sieltä heijastu pahoinvointi
Ylihärmäänkin. Että sillälailla. Minä olen kyllä sitä mieltä, että
ylihärmäläinen veronmaksaja on hyvinkin jo tehnyt osuutensa pohjoisen
kulmakunnan hyvinvoinnin eteen. Ylihärmän kunta on panostanut paljon
sekä rahallisesti että muutoin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän
kehittämiseen vuosien varrella. Noilla panostuksilla on varmaan ainakin
pieni osuus siihen, että tällä hetkellä työpaikkoja on kolmannes
enemmän kuin paikkakunnalla on työvoimaa. Ei meillä ole mitään
erityisvelvoitetta leikkiä äiti-Teresaa, kun eivät muutkaan niin tee.
Keväällä julkisuuteen vuotanut koulujen lakkautussuunnitelma kaiksessa
karmeudessaan on vähitellen saanut kuntalaisten silmät avautumaan. Kun
asiasta nousi meteli, niin nyt ollaan kuin ei mitään
lakkautussuunnitelmaa olisi ollut olemassakaan. Olisi muuten kiva
tietää, onko koulujen lakkauttamisesta luovuttu kokonaan vai onko
esitys jäähyllä vain kunnallisvaaleihin asti. Jos lakkauttamisesta on
luovuttu kokonaan, niin silloin pitää jostain löytyä vastaava määrä
korvaavia säästöjä. Mistähän ne otetaan? Terveyskuksen kohtalo taitaa
sekin olla hämärän peitossa?
Uusimmat väkilukutilastot tammi-toukokuulta kertovat sitä samaa mitä
väkilukutilastot kertoivat jo silloin, kun tätä kohtalokasta
liitospäätöstä tehtiin. Kauhava menetti Lapuan kihlakunnassa eniten
väkeään kappalemääräisesti ja Evijärvi suhteellisesti. Lapuan lisäys
samaan aikaan oli 54 henkeä. Uusi Kauhava tulee kuulumaan kuntayhtymä
Kaksineuvoiseen, johon kuuluu lisäksi Evijärvi ja Lappajärvi.
Erityisesti Evijärvi on ollut vähän väliä otsikoissa talouskriisinsä
vuoksi. Lappajärvi haki äskettäin valtion köyhäinapua suuren
muuttotappion ja heikentyneen huoltosuhteensa perusteella. Kun Evijärvi
ja Lappajärvi eivät ole edes korkeasuhdanteen aikana saaneet talouttaan
tasapainoon, niin miten ne voisivat saada sen tasapainoon suhdanteiden
huonontuessa, kun samaan aikaan maksajat vähenee ja huollettavat
lisääntyy? On vain ajan kysymys, milloin nämä kunnat liittyvät uuteen
Kauhavaan talousvaikeuksiensa pakottamina. Viimeistään siinä vaiheessa
uudesta Kauhavasta tulee "sairas mies", jonka kyky huolehtia kunnolla
yhä kasvavasta vanhusväestöstään ynnä muista velvoitteistaan käy yhä
heikommaksi. Tulevaisuus näyttää vielä karmeammalta. Uuden Kauhavan kuntien työikäinen väestö vähenee ennusteiden mukaan vuoteen 2020 seuraavasti: Ylihärmä -5,4%, Kauhava -20,3%, Alahärmä -9,3%, Kortesjärvi -16,6%, Evijärvi -19,7%, Lappajärvi -36,6%. Tämä tilasto on lyhennelmä laajemmasta ennusteesta, joka on laadittu sillä olettamalla, ettei kuntaliitosta tule. Vertailuvuosi on 2004.
Ken ties kaikkein uskomattomin luku tässä kuntaliitosfarssissa on
suunnitelma tien rakentamiseksi Ylihärmän Kankaankylältä Kauhavan
Annalaan. Tietä ei varsinaisesti kukaan ole ilmoittanut tarvitsevansa,
mutta sen rakentamisella yritetään ostaa kankaankyläläiset
myötämielisiksi uuteen Kauhavaan liittymiselle. Eikä kuulemma maksakaan
kuin 2,5 miljoonaa euroa. Valitettavasti Tiehallinnon
Liikennejärjestelmäasiantuntija Jarmo Salo esitteli sanomalehti
Pohjalaisessa 20.3 kovin toisenlaisia kustannusarvioita. Salon mukaan
tie siltoineen maksaisi noin 5 miljoonaa euroa ynnä maapohjien
lunastukset päälle. Eikä 5 miljoonaa riitä, jos maapohja osoittautuu
hyvin pehmeäksi kuten se tuolla alueella onkin. Murskaa jouduttaisiin
ajamaan tolkuttomat määrät ties mistä asti, jotta tiestä saataisiin
tulvien ja raskaan liikenteen kestävä. Olisi kieltämättä
mielenkiintoista kuulla, että millä ilveellä tämä tie saataisiin
rakennetuksi yli puolet pienemmin kustannuksin kuin mitä maantien
rakentaminen pehmeään maahan noin yleensä maksaa?
Surkuhupaisaa sinänsä, että Ylihärmä, jonka piti tuoda uuteen
Kauhavaan aimo annos taloudellista lisäarvoa, toikin tieprojektin
muodossa sellaisen kustannuslisän, että toteutuessaan se rampauttaa
uuden Kauhavan valmiiksi heiveröisen talouden lopullisesti. Tästä
tietenkin selvitään päästämällä kankaankyläläiset Lapualle. Siinä
ratkaisussa kaikki voittaisivat.
Ainoa kuulemani perustelu hirmuiselle kiireelle liitospäätöksen
tekemisessä oli se, että valtio kuulemma leikkaa tulevina vuosina
kunnille myönnettäviä yhdistymisavustuksia eli ns. porkkanarahoja.
Tämäkin perustelu on täyttä hölynpölyä. Uusi Kauhava olisi perustettu
joka tapauksessa ilman Ylihärmääkin, ja porkkanarahat maksettu kolmelle
kunnalle samoin perustein kuin nytkin. Nyt valitussa mallissa
porkkanarahoja jää tieprojektin jäljiltä tuskin lainkaan ihan oikeasti
tarpeellisiin kohteisiin sen paremmin Ylihärmälle kuin Kauhavallekaan.
Mainittakoon, että Lapuaan liittyessämme olisimme saaneet 3,66
miljoonan euron potista 80 % eli pikkuisen vajaa 3 miljoonaa. Vanhassa
rahassa noin 17,5 miljoonaa markkaa. Aika sievoinen summa käytettäväksi
pienen kuntamme kehittämiseen, vai mitä? Lisäksi olisimme päässeet
osaksi vaurasta, kasvavaa ja elinkeinorakenteeltaan tervettä kaupunkia,
jolla olisi ollut varmaankin tarjottavanaan muutakin kuin koulujen
teurastuksia ja muita vyönkiristysohjelmia.
Liitospäätöksen tekeminen olisi ehdottomasti pitänyt siirtää
kunnallisvaalien yli. Vaihtoehtoja meillä olisi ollut vaikka millä
mitalla. Suora kuntaliitos Lapuaan tai uuteen Seinäjokeen tai sitten
perusterveyden palvelujen ostaminen Lapualta ns. isäntäkuntamallin
pohjalta kuten alussa oli tarkoituskin. Näillä tunnusluvuilla olisi
ollut aika helppo lähteä käymään liitosneuvotteluja mihin ilmansuuntaan
tahansa. Kuntalaisten olisi ehdottomasti pitänyt päästä vertailemaan
valmiita neuvottelutuloksia kaikessa rauhassa. Uusi valtuusto olisi
sitten tehnyt päätöksen liittymisestä tai liittymättä jäämisestä."
ettei samoja neuvottelijoita, jotka kunnostautuivat Härmänmaa-selvityksessä ja Ylihärmä-neuvotteluissa , päästettäisi lähellekään kuortanelaisia ei nyt ainakaan puoleen vuoteen? Toimintaperiaatteen kuvasit hyvin ilmeisesti asiasta vähän enemmänkin tietävänä.
"Lapua sitten kopsasi jostain isäntäkuntamallin ja vastausta odoteltiin ota tai jätä -periaatteella. Siihen aikaan Lapua ei mielestään välttämättä tarvinnut kumppaneita, koska se oli "sopivan kokoinen" palvelutuotantoa ajatellen. Niin ne ajat muuttuu."