Mitä ootte mieltä siitä, että saako sellainen henkilö, joka on ollut avoliitossa, mennä naimisiin, avioliittoon ?
Vai päteekö sama laki , kuin avioliitossa olevaan , ettei saisi mennä uudelleen enää naimisiin.Tälläinen kantahan on käsittääkseni Uuden Testamenti kanta , koskien avioliittoa.
Vai päteekö sama laki , kuin avioliitossa olevaan , ettei saisi mennä uudelleen enää naimisiin.Tälläinen kantahan on käsittääkseni Uuden Testamenti kanta , koskien avioliittoa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
että kun on yhdynnässä on mennyt samalla naimisiin,jos ei sitoudu puolisoon,tekee huorin.Sen kummempia ehtoja ei naimisiin menolle uudessa testamentissa ole.Tietenkin joku taas väittää muuta,mutta voi sitten samalla osoittaa uudesta testamentista paikan jossa nimenomaan kristityille avioliitoille on tehty jotain seremonioita pappeineen,kirjoineen saatikka sormuksineen.Niitä ei sieltä löydy.
on avioliitto silloinkun henkilö on valmis sitoutumaan toiseen. Joten sama laki on silloin kyllä voimassa. Tässä on hyvä lukhetki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000008&conference=4500000000000174&posting=22000000036126315
näin se raamatusta tulee,ei siitä kukaan mihinkään pääse.Avoliitto on sama kuin avioliitto velvollisuuksineen ja uskollisuuksineen.Jos lähdet avoliitosta teet huorin.
Minä koen , että avoliitto on ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa, koskapa Uusi Testamentti puhuu vain avioliitosta, en ole löytänyt sieltä muuta ja meidän yhteiskunnassa avioliittoa eli vihkimistä lain edessä nimitetään avioliitoksi.
Ja suurin osa suomalaisista, jotka kuuluvat kirkkoon tai muihinkin "yhteisöihin", niin he solmivat avioliiton käsittääkseni Jumalankin edessä tai
niin minä ainakin nyt tekisin, jos menisin naimisiin.
Avoliitossa ei toimita niin...
Ja avoliittoon voidaan mennä mielestäni köykäsemmin perustein kuin avioliittoon.Vaikka tietenkin avioliittoonkin voidaan mennä liian nopeasti, tuntematta edes kunnolla toista, mutta selitykset sikseen...
Toki se on ratkaisevaa, että miten/millä mielellä liitto solmitaan ja ymmärrän minäkin, että uskollisuus ja sitoutuminen ovat tärkeitä asioita jo myös seurustelun aikana.
En ole avoliitossa olevien tuomari, mutta sanoin vain sen, miten minä ymmärrän ja koen tämän asian.
Raamatun mukaan seksi kuuluu vain avioliittoon ja avioliitosta sanotaankin, että ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Yhdeksi lihaksi tuleminen vaatii myös sitoutumista.
Mies luopukoon isästään ja äidistään jne..
Haureutta on irtosuhteet , se on totta ja ennenaikaiset seksikokeilut.. Ne ovat turhia, sillä silloin , kun Jumala saa johdattaa, niin taatusti kumppanit sopivat toisilleen!
Minä voisin mennä avioliittoon ,jos Jumala niin johdattaa, vaikka olen ollut avoliitossa, koska en katso, että avoliitto on samanarvoinen liitto kuin avioliitto.
Muutenhan kaikki pitkäaikaiset seurustelusuhteetkin melkein voisi luokitella avoliittoon, koska useimmilla niissä on kuitenkin seksi mukana, ainakin uskomattomilla.
Mutta avioliitto kun ei ole se mikä kirkossa solmitaan vaan se mikä kahden ihmisen välillä tapahtuu kun he ovat valmiita olemaan yhdessä. Lue itse:
"1. Moos. 24:67: Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran telttaan ja otti hänet vaimokseen. Iisak rakasti häntä ja sai lohdun äitinsä kuoleman tuottamaan suruun."
Ei ole merkitystä sille, tehdäänkö jotain seremonioita vai ei, vaan sillä, ovatko he teknillisesti valmiita sitoutumaan toisilleen, lue antamani linkki luterilaisen teologin päättelystä.
Kannattaa ottaaa vakavasti Raamatun opetus ja viedä se ihan siihen omaan arkielämään, sillä sitähän Jeesus meiltä odottaa ja toisekseen, Herra vihaa hylkäämistä eli sitä, että jätetään ihminen yksin.
Ihmis-suhde asiat eivät saa olla liian "kevyitä"niin, että niillä haavoitetaan toista ihmistä.
Odota siis ja kysele Jumalan johdatusta , jos olet puolisoa itsellesi hakemassa ja tutusta hyvin, ennenkuin otat sen askeleen, että olette mies ja vaimo.
kun olet yhtynyt naiseen olet yhtä lihaa hänen kanssaan Jumalan edessä ja liitossa sitä myöten.Eli usko toivo ja rakkaus sitten,ja tietenkin uskollisuus.Se miten ihmiset kokee asian ei muuta uuden testamentin ilmoitusta tästä asiasta mihinkään.Siellä asia on ilmaistu näin.
Ei se ole sama, miksi liittoa nimitetään. Kyllä avo ja avioliitolla on mielestäni iso ero..!
"Jos olet yhtynyt toiseen", käytät jotenkin noin sanontaa.
Ihmiset voivat yhtyä monestakin syystä nykyään toiseen ihmiseen,eikä se tarkoita sitä, että olisit ikäsi sidottu siltikään siihen ihmiseen. Se on haureutta ja sellainen ei tietenkään ole JUmalan silmissä oikein.!!Mutta parannusta aina voi tehdä ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
siinä suhteessa kun menet sänkyyn jonkun kanssa olet velvollinen ottamaan hänet puolisoksesi.Jo sen tekee useamman kanssa tekee huorin.Uudessa testamentissä ei ole kritiyille mitään seremonia ohjeita.Ainoastaan vain että kun halu syttyy,tai menet sänkyyn,ota puolisoksi,tai teet huorin.
Sitten kokonaan on meidän tapa kulttuuriamme,kirkot,häät,sormukset,papit,todistukset,kuulutukset.Näitä vaan ei pidä sekoittaa raamattuun tai Jumalan tahtoon,vaikka ne ihan kauniita asioita onkin.
niin VT:n kuin UT:n aikaiset ihmiset elivät avoliitossa koska silloiseen aviotumiseen ei liittynyt papin tai muunkaan uskonnollisen saatika maallisen vallan edustajan suorittama vihkiminen. Avioituminen oli vain kahden ihmisen ja yleensä myös heidän sukujensa välillä tehty sopimus ja siis ilman "kirkko-" tai "siviilivihkimistä".
Kuinkahan monta kuvausta siellä on häistä?
On asioita mitä pitäis ymmärtää Jumalan sanasta, mitä ei ihan suoraan sanota. Varsinkin kuinka tärkeä asia avioliitto on Jumalan silmissä! Eli taas kokonaisuus Raamatusta avaa ihmeellisesti Jumalan tahtoa, suunnitelmaa ja järjestystä avioliitonkin kannalta.
Johan Raamatun ensimmäisiltä sivuilta voidaan lukea jotain Jumalan tarkoituksesta miehen ja naisen välillä.
Muuten mikä liitto on avoliitto? Voiko liitto olla avo?
Amen! Hyvä kommentti!
sitä että vihkimistä olisi suorittamassa pappi tai joku siviiliviranomainen joita ei ko. raamatunpaikoissa mainitakaan.
VT:n ja UT:n aikana avioitumisen, miehen ja naisen liiton takuumiehinä olivat erityisesti suvut, joiden intressejä silmällä pitäen naimakaupat usein sovittiinkin (rakkausavioliitto on hyvin moderni käsite vaikka sellaisia on aina ollutkin mutta tuolloin harvemmassa, mm. kulttuurisista ja naisen yleistä asemaa koskevista syistä).
Tällä pappien ym. vihkijöiden puuttumisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten arvokkaana avioitumista tuolloin pidettiin, ja miten arvokas asia se on yhä, avo- tai avioliittona.
yleensä vain rikkaista perheistä järjetettiin juhlia.Ja juhlat olivat tietty Juutalaiset eivätkä kristilliset.He olivat meidän tapakulttuurin tai näkökulman mukaan avoliitossa, koska sen kummempia sremonioita ei ollut.
vaikka se oikeastaan onkin Jumalan tai pikemminkin raamatun näkökulmasta AVIOLIITTO.
raamatun mukaan siinä, mitä itse ajattelet. Jos avoliitto merkitsee sinulle huorin tekemistä, toisen jättämistä, sitoutumattomuutta, ynnä muuta sellaista, voi olla hyvä ettet mene avoliittoon ollenkaan. Mutta jos olet sitä mieltä, niinkuin Jumalan sana sanoo, että yhdyttyäsi puolisoon olet samaa lihaa hänen kanssaan, silloin olet naimisissa, sanoi yhteiskuntasi sitten liittoasi avioliitoksi tai ei. Kuten itse sanoit..
"Johan Raamatun ensimmäisiltä sivuilta voidaan lukea jotain Jumalan tarkoituksesta miehen ja naisen välillä. "
Aatamin ja Eevan välillä ei tarvittu erillistä naimisiin menoa, kun olivat ainoat ihmiset. Eikä sitä mielestäni tarvita nytkään. On turhaa tuhlata rahaa avioliittoon ja sen kaltaiseen hömpötykseen.
JO LAPSUUS ISÄSSÄ.NAIMISIIN MENTIIN TAI PIKEMMINKIN MONESTI PAKOTETTIIN TYTTÄRET JO 10-14 IÄSSÄ.
kuten koko uskonkin kannalta.Sydämenasenne sen määrää,eivät muotoseikat.
Paavalin ensimmäinen kirje Korinttolaisille 7 luku;
2 jae; mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
7 . Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen..
8 . Naimattomille ja leskille minä taas sanon; heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin ;
9. mutta jos eivät voi itseään hillitä , niin menkööt naimisiin , sillä parempi on naida kuin palaa.
Tämä koko 7 luku on asiaa ja hyvä lukea.
Toin vain esimerkin siitä , miten paljon Raamattu puhuu avioliitosta, naimisiin menosta, miehestä , vaimosta.
Voisiko joku osoittaa Uudesta Testamentista paikan, mikä puhuu avoliiton puolesta. ?
Minä en ole sellaista kohtaa löytänyt.!
Joku kirjoitti, että jossakin vanhemmat ovat valinneet puolison lapsilleen. Totta ja varmaan vielä tänäkin päivänä saattaa olla maita, joissa näin tehdään.. Eikös heidätkin kuitenkin vihitä ja taitaapi olla oikein komeat hääseremoniat joillakin ?
Kristityissä maissa ei kuitenkaan ole tälläistä käytäntöä, että "pakotettaisiin" menemään naimisiin jonkun henkilön kanssa, sillä valinnan vapaudestahan ei ole silloin kyse, jos vanhemmat puolison valitsee.
että onko sanan paikkaa jossa kerrotaan miten krstittyjen tulisi avioliitto toimittaa? Ei ollut puhe avioliitosta sinänsä.Uudesta- testamentistä ei löydy naimisiiin menoon seremonia ohjeita.Niinkuin aiemminkin on todettu Jeesuksen aikaan raamatussa kuvatut häät olivat Juutalaista varakkampaa sakkia.Köyhät eeivät juuri juhlia järjestäneet(eli meidän näkökulmasta he olivat avoliitossa,jos virallisia toimituksia sen mittarina pidetään).Israelissa Jeesuksen aikaan naitettiin nuoret tytöt halusivatpa he naimisiin tai eivät jo lapsena/teininä.
Kyllä Jeesuksen aikanakin juhlittiin häitä. Jeesuskin oli häissä ja muutti veden viiniksi .
Jokainen meneekin naimisiin omalla tavallaan. Kuka saa lain voiman maistraatissa ja kuka kirkossa. Jokainen valitsee sen itse.
Enää ei eletä Vanhanliiton aikaa...
järjesti vaimonsa kanssa kirkkohäitä kun hänelle oli avautunut tuo "uusiliitto" ja että hän oli siihen asti elänyt naisensa kanssa susiparina (nykyisten avioliittokäytäntöjen näkökulmasta).
RE:
Käytät sanaa, tuskinpa.. Et siis ole varma...?
Siksipä aina kaikki tälläiset elämän tarkeät asiat pitäisi pystyä perustelemaan Raamatulla.
Jumalakin iloitsee, jos me ihmiset haluamme noudatta Hänen Sanaansa. Hän haluaa ihmiselle vain hyvää ja parasta.
Siunausta.
Uudessa Testamentissakin mainitaan ainakin hääateria, häävaatteet, häätalo ja häähuone, hääpäivä, hääjuhla ja häävieraat.
Raamatussa liiton solmimiseen liittyy sopimus ja ateria, kuten myös avioliiton solmimiseen. Hääkakkua tuolla aterialla ei varmaankaan tarvitse syödä, jos ei maistu Raamatussa ei ketään vihitty avioliittoon, mutta avioliittosopimus kirjoitettiin. Pappia ei näissä tilanteissa tarvittu, mutta perhe ja häävieraat olivat todistamassa sopimuksen solmimista. Häätansseja ei Raamatussa mainita, mutta häälaulut siellä mainitaan. Avioliiton solmimisen kannalta hääjuhlien menoilla ei taida olla merkitystä, mutta vaikea kuvitella juutalaisia häitä ilman musiikkia ja tanssia.