Eläinfysiologian sekä solu- ja kehitysbiologian dosentti Jorma Paranko Turun yliopistosta valottaa ihmisen ja simpanssin geenien samankaltaisuuden merkitystä (Tiede 4/2006):
"Vaikka usein korostetaan, että ihmisen ja simpanssin perimän samankaltaisuus on peräti 98,5 - 99 prosenttista, lajiutumisen kannalta oleellisia ovat erot genomin rakenteessa ja geenien toiminnan säätelyssä. Genomitasolla yhden prosentin ero vastaa arviolta 40 miljoonaa emäsparimuutosta eli mutaatiota. Ihmisen ja simpanssin emäserojen kirjaamiseen tarvittaisiin 10 000 sellaista A4 -sivua, joilla kullakin olisi 4000 kirjoitusmerkkiä."
Kun otetaan huomioon, että uusimpien käsitysten mukaan ihmisen ja simpanssin geenien samankaltaisuus onkin vain 96 prosenttia, emäseroja olisi itse asiassa 160 miljoonaa ja vastaavasti niiden kirjaamiseen tarvittaisiin peräti 40 000 A4 -sivua! Se pieni ero näyttää siis lopulta olevankin varsin suuri.
Lisäksi geenien samankaltaisuuteen tuijottaminen on on hyvin yksisilmäistä. Jos sukulaisuutta mitattaisiin maidosta, aasi olisi ihmisen lähin sukulainen. Kolesterolitason mukaan lähin sukulaisemme olisi sukkanauhakäärme, kyynelnesteen perusteella kananpoika, veren koostumuksen perusteella hiiri. No, tietysti voidaan sanoa, ettei tämä tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, mutta sama koskee geneettisiä määrittelyjä yleensä.
Tilanne on saman kaltainen kuin ilmastotutkimuksessa: tulokset riippuvat siitä, millä menetelmillä, millä tarkkuudella ja mitä seikkoja missäkin tutkimuksessa vertaillaan.
http://netikka.net/mpeltonen/
"Vaikka usein korostetaan, että ihmisen ja simpanssin perimän samankaltaisuus on peräti 98,5 - 99 prosenttista, lajiutumisen kannalta oleellisia ovat erot genomin rakenteessa ja geenien toiminnan säätelyssä. Genomitasolla yhden prosentin ero vastaa arviolta 40 miljoonaa emäsparimuutosta eli mutaatiota. Ihmisen ja simpanssin emäserojen kirjaamiseen tarvittaisiin 10 000 sellaista A4 -sivua, joilla kullakin olisi 4000 kirjoitusmerkkiä."
Kun otetaan huomioon, että uusimpien käsitysten mukaan ihmisen ja simpanssin geenien samankaltaisuus onkin vain 96 prosenttia, emäseroja olisi itse asiassa 160 miljoonaa ja vastaavasti niiden kirjaamiseen tarvittaisiin peräti 40 000 A4 -sivua! Se pieni ero näyttää siis lopulta olevankin varsin suuri.
Lisäksi geenien samankaltaisuuteen tuijottaminen on on hyvin yksisilmäistä. Jos sukulaisuutta mitattaisiin maidosta, aasi olisi ihmisen lähin sukulainen. Kolesterolitason mukaan lähin sukulaisemme olisi sukkanauhakäärme, kyynelnesteen perusteella kananpoika, veren koostumuksen perusteella hiiri. No, tietysti voidaan sanoa, ettei tämä tarkalleen ottaen pidä paikkaansa, mutta sama koskee geneettisiä määrittelyjä yleensä.
Tilanne on saman kaltainen kuin ilmastotutkimuksessa: tulokset riippuvat siitä, millä menetelmillä, millä tarkkuudella ja mitä seikkoja missäkin tutkimuksessa vertaillaan.
http://netikka.net/mpeltonen/
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä mieltä.
Ettei se vaan liittyisi ihan tavalliseen ja arkipäiväisen tieteelliseen tutkimukseen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Haarp
Hohhoijaa.
Ihminen ERKAANTUI omaksi haarakseen josta kehittyi nykyihminen.
Odotan mielenkiinnolla edes yhtä tieteellistä todistetta siitä että evoluutioteoria pitää ihmisen kohdalla paikkaansa.