Olen kaivellut esiin seuraavia lukuja eri opuksista. 13.ilma-armeija: 258 pommikonetta, 429 hävittäjää, 216 maataistelukonetta ja 171 tulenjohto/tiedustelukonetta Itämeren laivaston ilmavoimista alistettuna: 30 pommikonetta, 130 maataistelukonetta, 60 hävittäjää. Lisäksi: Itämeren laivaston ilmavoimien 73 torpedokonetta, 91 pommikonetta, 231 maataistelukonetta, 426 hävittäjää, lähinnä Koiviston suuntaan ja VT-asemaan. Helsingin pommituksiin helmikuussa 1944 osallistui 6.-7- päivä 200 konetta, 16.-17-päivä 420 konetta ja 26.-27-päivä 600 konetta eli yhteensä 1220 konetta. Kyseessä olivat ADDn eli Kaukolentovoimat eli STAVKAlle alistetut strategiset muista ilmavoimista riippumattomat ilmavoimat. Vertauksen vuoksi Tallinnan pommituksiin maaliskuun 9.-10.päivä osallistui noin 300 konetta ja jokseenkin puolet kaupungista tuhoutui ja kuolleita oli noin 1300. Mielestäni nämäkin luvut osoittavat ettei Neuvostoliitto ollut mitenkään pelleilymielessä Suomen kimpussa, vaan ihan tositoimissa, toisin kuin jotkut täällä yrittävät uskotella.
NLn ilmavoimat Kannaksella 1944
rytinätä
181221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Neuvostoilmavoimien saavutukset kesällä 1944 ovat alta kaiken arvostelun. Koneita oli valtavasti mutta missä tulokset? Tuolla konemäärällä olisi pitänyt viikossa kahdessa lamauttaa koko Suomen logistiikkaketju Oulua myöten. Rautatie ja maantiesillat olisi tuhottu ja pidetty tuhottuina, satamat pommitettu, ratapihat jne. Lentokoneet olisivat partioineet yötä päivää maanteillä/rautateillä, huolto olisi romahtanut, täydennyksiä ei oltaisi saatu perille.
Ainoa mitä saivat aikaan oli korven pommittaminen, uskomaton huono suoritus jopa venäläisiltä! Kun vertaa venäläisten ja länsiliittoutuneiden ilmavoimien saavutuksia huomaa valtavan eron. Lännen ilmavoimat iskivät saksalaisille luun kurkkuun, huomattavasti heikompi Suomi ei ollut edes helisemässä kun itänaapuri pomminsa metsää pudotti.
Oliko sitten niin että koneet, miehistö, taktiikka ja strategia oli niin huono ettei parempia tuloksia voinut saada, en tiedä viisaammat vastatkoon.
Kyllä NL:n rynnäkkökoneet olivat tehokkaita. Erityisissä ongelmissa olivat tykkivaljakot, joiden oli vaikea päästä tieltä suojaan.Lisäksi joukkojen siirtyminen ooli hidasta jatkuvan suojaanmenon takia. Osansa saivat evakotkin.
Suomen ilmavoimien toiminat oli niin heikkoa, että 13. Ilma-armeija mainitsi suomalaisten vastatoimet ensi kerran 13.6. Ilmavoimien ryhmitys oli päin seiniä, komentaja ja esikunta aivan avuttomia. Vasta 18.6. saatiin LeR:n 3:n komentajan evl Magnussonin ansiosta jonkinmoinen johdettu toiminta käyntiin Lappeenrannasta.
Saksalainen Os Kuhlmay tuli onneksi jo 19.6. avuksi ja lakaisi taivaan siksi päiväksi puhtaaksi.Suomi sai onneksi Saksasta hävittäjiä, niin että vähitellen saatiin oma torjuntakin käyntiin.Lentäjät vietiin Kuhlmayn huoltokoneilla Saksaan ja tulivat jo muutaman päivän sisällä uusien koneiden kanssa takaisin.
Pommittajat olivat Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja pystyivät tekemään yhden lennon päivässä kun saksalaiset 4-5. Kehnoa oli. Vika ei ollut lentäjien.
Venäläisillä oli niin paljon koneita että kaikki suurimmat rautatie ja maantiesillat olisi voitu Oulua myöten pommittaa hajalle pitää tuhottuina. Silti pommeja kylvettiin metsiin, käsittämätöntä!
Kai naapurilla oli tiedustelukoneita, hyvissä ajoin keväällä olisivat ottaneet kuvia sadoista kohteista jotka olisi tuhottu. Nyt räiskittiin pitkin metsiä.
Faktahan on että kun ottaa huomioon venäläisten koneiden määrän on tulokset aivan olemattomia.
Ja tuon valossa myös haihtuu myös se Kannaksen "ylivoima" mikä neukuilla hyökkäyksen alkuhetkillä oli.
Suomi kun pystyi lähes vaikeuksitta tuomaan sektorille lisäjoukkoja rauhallisemmilta lohkoilta.
Mikäli neukut olisi halunneet hoitaa homman kunnolla kotiin, olisi ilmatoiminta ollut samaa luokkaa kuin Normandiassa 1944: liittoutuneiden ylivoima ja tehokas tst-kentän eristämistoiminta (engl. air interdiction) esti käytännössä kaiken suurimittaisen liikehdinnän saksalaisilta ja vaikeutti suuresti täydennysten paikalle saantia, puhumattakaan manöövereistä tai huollosta.
Olisko ollu mahdollisesti maalinnuksessa ongelmia? Kannaksen läpimurtovaiheessa ja Syvärillä lentotoiminta oli tehokasta, jonkun verran myös taistelualueen tuntumassa (mm.Elisenvaaran pommitus kesällä 1944), mutta maalit olivat mitä sattuu. Kaukolentoilmavoimat tyrivät kyllä urakalla. Esim. Helsingin pommitukset menivät aivan plörinäksi, vaikka it olikin tehokas. Tulee mieleen erään taksikuskin kertomus sodan jälkeen, kun yksi Valvontakomission neuvostoupseeri halusi nähdä tuhottua Helsinkiä. Ilmavoimien ilmoitusten ja vakoilijoitten raporttien mukaan kaupunki oli pantu muusiksi. Taksikuski ei muistanut kun Hietalahden torin reunalla sijaitsevan Teknillisen koulun ja pari muuta rauniota. Valvontakomission mies suuttui ja uhkasi kovilla seurauksilla kuskiparkaa, kunnes tuntitolkulla ajeltuaan kaupungilla tajusi että raportit niin lentäjiltä kuin vakoojiltakin olivat olleet puutaheinää. Tarinan kuulin radiosta joskus kymmenisen vuotta sitten. Liekö juttu vai, mutta varmaan totuuden siemen mukana. Raporteissa todellakin uskoteltiin Moskovalle, että Helsinki oli tuhottu pahemmin kuin Tallinna.
jos sopii.
http://www.ilmailumuseo.fi/ajankohtaista/2004/ilmapuolustuksen_torjuntavoitto.html
"Neuvostoliiton Ilmavoimat käynnistivät helmikuussa 1944 massiiviset suurpommitukset, joiden tavoitteena oli nujertaa suomalaisten puolustustahto. Pommitukset toteutettiin kolmena yönä, 6.-7., 16.-17. ja 26.-27.2.1944. Kolmeen hyökkäykseen osallistui yhteensä yli 2000 lentokonetta, jotka pudottivat yli 16 000 pommia."
Ja tässä venäläisnäkemys Kannaksen pommituksista.
http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-punanakokulma_kannaksenylla4.html
Joo, erilaisia lukuja on esitetty. Esim. Syvärin sillanpään läpimurtopommitusiin Lotinanpellossa kerrotaan joissain kirjoisa osallistuneen parisen tuhatta konetta. Kannaksella toimi kuitenkin iso määrä ja Helsingin pommitukset olivat strategisia, joten niihin osallistui hyvinkin tuo 2000 konetta.
Nauratti nuo neuvostoliittolaisten ilmataisteluvoitot. Aika paljon ampuivat suomalaisia alas, kun pudotettiin melkein enemmän kun meillä ylipäätään oli koneita. Neuvostohenki oli juuri tämmöinen.
vieraillessa Suomessa.
ADD:n veteraanipilotti vierailulla Suomessa
Erilaisia näkemyksiä Helsingin pommituksista
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/pommitukset.htm
Vanha herra Reshetnikov on aikansa lapsi, joka toistaa edelleen virallista versiota Itämeren pommituksista. Koska Tallinnan pommitus oli tuhoisampi kuin mikään Helsinkiin suunnatuista, on kunniakkaampaa korostaa sen ilmatorjuntaa (jota ei eestiläisten aikalaissilminnäkijöiden tai saksalaisten mukaan ollut käytännössä lainkaan, asia joka edelleen herättää ihmetystä Eestissä), ja väittää ettei Helsingissä ollut minkäänlaista vastusta. Samaan neuvostosoosiin kuuluu myös se, että sitkeästi väitetään lentojen onnistuneen, vaikka jokainen näkee omin silmin Helsingissä kävellessään ettei se ole mitenkään mahdollista. Strategisten kaukolentoilmavoimien totaalinen epäonnistuminen Suomessa harmittaa varmasti vieläkin, kun muualla onnistuttiin sentään jotenkin. Mysteeriksi jää miten neuvostoilmavoimat ylipäätään munivat hommansa Suomessa näinkin pahasti. Toki it:llä oli osuutensa asiaan, mutta silti koneitten määrä huomioiden lopputulokset olivat aika kesyjä. Fiasko neuvostoliittolaisten mittarissa aivan varmasti.
KENTTÄARMEIJAN ILMATORJUNTA RATKAISUTAISTELUISSA 1944.
Kenttäarmeijassa taistelleet ilmatorjuntamiehet ovat usein valittaneet sitä, ettei heidän ansioitaan ole riittävästi arvostettu esimerkiksi kenttätykistöön tai lentojoukkoihin verrattuna – ja ovat siinä oikeassa. Tosiasia on, että ilmatorjuntayksiköt vastasivat monta kertaa yksinään joukkojen ilmapuolustuksesta. Tästä kertoo sekin, että noin 95 % ilmatorjunnan pudotuksista tapahtui kenttäarmeijan alueella. Ilmatorjuntamiehet suojasivat kohteita ympäri vuorokauden, omat hävittäjät vain silloin kun sattuivat paikalle. Ilmatorjuntamiehet taistelivat kunniakkaasti, vaikka ilmatorjunnan operatiivisessa käytössä olikin pahoja puutteita.
Tallettakaapa linkki.
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/1944.htm
Vähän hölmöltä kuulostaa, että olisivat oikein kitisseet arvostuksen perään. Huomiohuoraustahan tuollainen on.
Mutta tosiasiahan on, että IT on se aselaji joka varsinkin Suomen tapaisessa pienessä maassa tuon ilmapuolustuksen päätaakan kantaa. Ja kyllähän se Suomen IT hyvin pudotuksia sekä torjuntaa tehtailikin.
Mutta mikäli punailmavoimat olisi kyenneet yhtä tehokkaaseen toimintaan, kuin länsiliittoutuneet niin eipä sekään olisi pahemmin suomalaisia auttanut; Saksallahan oli huomattavasti kehittyneempi ilmatorjunta ja silti liittoutuneiden ilmatoiminta oli musertavan tehokasta. Neukkujen puutteet eivät olleet kalustossa: sitä heillä oli paljon ja se oli laadukasta. Puutteet olivat enemmänkin amatöörimäisessä toiminnassa sekä varmasti myös lentomiehistöjen taidoissa.
Totta sikäli että Suomella oli säälittävän vähän it-kalustoa ja miehiä. Siellä missä niitä oli, toiminta oli tehokasta esim. Helsingissä, mutta muualla hyvin harvassa ja liian vähän. Neuvostohenkilöstö oli ilmavoimissa ilmeisen kehnoa taistelutahdoltaan ja taidoiltaan, jos verrataan maavoimiin, jossa miehet kuolivat kasoihin useita kertoja. Nämä "kunniakkaat" ADDn kaukolentäjät pudottivat pomminsa mereen ja kääntyivät kotiin. Uskomatonta toimintaa, mutta miksi juuri Suomessa?? En tajua.
...niitä punakoneita kohti, jotka eivät pudottaneet pommejaan ENNEN kaupunkia. Siksi useimmat munivat lastinsa mereen, ja lensivät sitten turvallisesti kaupungin yli. Ne eivät kääntyneet takaisin, vaan pitivät lentosuunnitelmansa.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=13&p=828395
oli myös käsitelty siten että ne aiheuttivat suuremman ja kirkkaamman räjähdyksen psykologisen efektin aikaansaamiseksi, eli ammuttiin tiheää sulkua pommareiden eteen joka kirkkailla välähdyksillään sokaisi ja aihetti pelkoa! Väittävät sillä olleen myös vaikutusta venäläisiin kun pudottivat pommit ennen aikojaan. (lähde: IT museo, hyrylä)
Niitä kun tarpeeksi ampuu suluksi koneen eteen, näyttää siltä, kuin edessä olisi tuliseinä. Hyvin tehokas pelotuskeino. Todellisuudessa läpi voisi lentääkin, mutta se näyttää läpäisemättömältä.
voimin. Raskaat 152 milliset Canet tykit olivat tehokkaita sukuammunnoissa hyökkääviä ADD:n pommitusosastoja kohtaan.
Kyllä sinne sekaan ampu ilmatorjuntakin pari kranaattia ja ammusta.