Pikku evankelista

Ei minusta tuo ollut mitään aivopesua. Lasta itseään asiat kiinnosti. Lapset elää nykyisin sellaisessa arvotyhjiössä ja oppii pienestä pitäen juuri aivan päinvastaisia asioita kuin tämä pieni poika, onko se sitten parempi vaihtoehto?

Jussilla oli ihmeellinen tapa julistaa. Kerran eräs tuttu mies tuli käymään ja poltti tupakkaa. Siihen Jussi sanoi: "Kuulehan, etkö sinä tiedä, ettei saisi polttaa tupakkaa. Sinun ruumiisi on Pyhän Hengen temppeli. Jumala on luonut sen terveyttä varten ja vain tätä aikaa varten, jota elämme.

Ei sinun omilla voimilla tarvitse lopettaa kaljan juontia ja tupakan polttoa, vaan Jeesus antaa sinulle uuden mielen ja halun." Mies suuttui Jussille silmittömästi. Eihän mies varsinaisesti Jussia kohtaan suuttunut, vaan Jeesusta. Mutta Jussilla oli kyky rakastaa ihmisiä. Hän halusi tämänkin miehen tietavan, että Jeesus rakastaa häntä.

Jussi kantoi mukanaan pientä laukkua, jossa oli erilaisia Jeesuksesta kertovia lappuja, joita hän mielellään jakoi ihmisille. Kylällä kulkiessaan Jussi katseli ihmisiä syvällisesti. Hän näki ihmisten silmistä, ketkä olivat Jeesuksen omia. Kerran Jussi sanoi kirjastonhoitajalle: "Sulla on raskas olo.

Haluaisin kertoa sinulle Jeesuksesta. Hän antaa sinulle voimaa." Jussi jutteli myös naapurin pojan, Nikon, kanssa Jeesuksen rakkaudesta, mutta pian se kuitenkin kiellettiin häneltä. Jussi keksi pukea päälleen Jeesus elää -paidan ja niin hän meni Nikon luo. Hän halusi todistaa vaikka ilman puhetta. Jussi oli usein hädissään niistä lapsista, joille hän oli kertonut Jeesuksesta. Hän tuskaili, kuinka löytäisi uudelleen sen pojan, jolle hän oli puhunut Jeesuksesta. Joidenkin lasten hän koki selvästi olevan kylvötyön alla. Jussi rukoili myös vauvan puolesta, jolla oli sydänvika, ja tyttö todella parani ilman lääketieteellistä hoitoa.

Kerran Jussin kummisetä, iso Jussi, tuli Jussin kotiin saunomaan. Saunaa odotellessa Jussi kiipesi tyytyväisenä kummisedän syliin ja kummisetä kysyi Jussilta: "Mitenkäs se iso poika syliin tulee?" Jussi vastasi siihen: "Niin, minä olen jo kasvanut isoksi, kun et ole pitkään aikaan käynyt." Tovin istuttuaan Jussi virkkoi: "Kummisetä, oletko sinä uskossa?" Kummisetä meni aivan hiljaiseksi ja sitten vastasi: "No, omalla tavallaan." Siihen Jussi heti tokaisi: "Ei riitä omalla tavallaan, vaan pitää uskoa Jeesukseen niin, että pääsee Taivaaseen. Muuten ei pääse!"

- - -

Jussin elvytys kesti kolme tuntia. Ensiapuryhmä, joka tiesi, kuka on tulossa, oli päättänyt, etteivät lepää ennen kuin Jussi on elvytetty. Se oli vain ihmisten päätös ja Jumalalla oli toisenlaiset suunnitelmat: Jussia ei saatu elvytettyä, vaan hän kuoli. Sairaalan ensiavussa Jussin isä ei voinut muuta kuin huutaa: "Kiitos Herra, että otit palvelijasi kotiin." Hän ei olisi pystynyt niin tekemään, ellei Pyhä Henki olisi häntä auttanut.

http://www.pelastussanoma.fi/Profetiat/Jussin kotimatka.htm

. kirjoitti:

Jussilla oli ihmeellinen tapa julistaa. Kerran eräs tuttu mies tuli käymään ja poltti tupakkaa. Siihen Jussi sanoi: "Kuulehan, etkö sinä tiedä, ettei saisi polttaa tupakkaa. Sinun ruumiisi on Pyhän Hengen temppeli. Jumala on luonut sen terveyttä varten ja vain tätä aikaa varten, jota elämme.

Ei sinun omilla voimilla tarvitse lopettaa kaljan juontia ja tupakan polttoa, vaan Jeesus antaa sinulle uuden mielen ja halun." Mies suuttui Jussille silmittömästi. Eihän mies varsinaisesti Jussia kohtaan suuttunut, vaan Jeesusta. Mutta Jussilla oli kyky rakastaa ihmisiä. Hän halusi tämänkin miehen tietavan, että Jeesus rakastaa häntä.

Jussi kantoi mukanaan pientä laukkua, jossa oli erilaisia Jeesuksesta kertovia lappuja, joita hän mielellään jakoi ihmisille. Kylällä kulkiessaan Jussi katseli ihmisiä syvällisesti. Hän näki ihmisten silmistä, ketkä olivat Jeesuksen omia. Kerran Jussi sanoi kirjastonhoitajalle: "Sulla on raskas olo.

Haluaisin kertoa sinulle Jeesuksesta. Hän antaa sinulle voimaa." Jussi jutteli myös naapurin pojan, Nikon, kanssa Jeesuksen rakkaudesta, mutta pian se kuitenkin kiellettiin häneltä. Jussi keksi pukea päälleen Jeesus elää -paidan ja niin hän meni Nikon luo. Hän halusi todistaa vaikka ilman puhetta. Jussi oli usein hädissään niistä lapsista, joille hän oli kertonut Jeesuksesta. Hän tuskaili, kuinka löytäisi uudelleen sen pojan, jolle hän oli puhunut Jeesuksesta. Joidenkin lasten hän koki selvästi olevan kylvötyön alla. Jussi rukoili myös vauvan puolesta, jolla oli sydänvika, ja tyttö todella parani ilman lääketieteellistä hoitoa.

Kerran Jussin kummisetä, iso Jussi, tuli Jussin kotiin saunomaan. Saunaa odotellessa Jussi kiipesi tyytyväisenä kummisedän syliin ja kummisetä kysyi Jussilta: "Mitenkäs se iso poika syliin tulee?" Jussi vastasi siihen: "Niin, minä olen jo kasvanut isoksi, kun et ole pitkään aikaan käynyt." Tovin istuttuaan Jussi virkkoi: "Kummisetä, oletko sinä uskossa?" Kummisetä meni aivan hiljaiseksi ja sitten vastasi: "No, omalla tavallaan." Siihen Jussi heti tokaisi: "Ei riitä omalla tavallaan, vaan pitää uskoa Jeesukseen niin, että pääsee Taivaaseen. Muuten ei pääse!"

- - -

Jussin elvytys kesti kolme tuntia. Ensiapuryhmä, joka tiesi, kuka on tulossa, oli päättänyt, etteivät lepää ennen kuin Jussi on elvytetty. Se oli vain ihmisten päätös ja Jumalalla oli toisenlaiset suunnitelmat: Jussia ei saatu elvytettyä, vaan hän kuoli. Sairaalan ensiavussa Jussin isä ei voinut muuta kuin huutaa: "Kiitos Herra, että otit palvelijasi kotiin." Hän ei olisi pystynyt niin tekemään, ellei Pyhä Henki olisi häntä auttanut.

http://www.pelastussanoma.fi/Profetiat/Jussin kotimatka.htm

Varmaan oli rasittava kakara. Ei ihme että isä kiljui ilosta. Pikkuvanhat penikat on inhottavia. Voivat haukkua vieraatkin pystyyn, mikä häpeä vanhemmille.
Jo nuin pienestä pennusta näkee että on kieroon kasvanut ja aikuisena olisi ollut luultavasti juuri se kaikkien inhoama itse täydellisyys joka muita halveksien heristelee sormeaan ylhäisestä yksinäisyydestään.

rejvn kirjoitti:

Varmaan oli rasittava kakara. Ei ihme että isä kiljui ilosta. Pikkuvanhat penikat on inhottavia. Voivat haukkua vieraatkin pystyyn, mikä häpeä vanhemmille.
Jo nuin pienestä pennusta näkee että on kieroon kasvanut ja aikuisena olisi ollut luultavasti juuri se kaikkien inhoama itse täydellisyys joka muita halveksien heristelee sormeaan ylhäisestä yksinäisyydestään.

saastainen elukka, joka ei ansaitse mitään muuta kuin niskiksen!

Sallikaa lasten tulla minun... kirjoitti:

Ei minusta tuo ollut mitään aivopesua. Lasta itseään asiat kiinnosti. Lapset elää nykyisin sellaisessa arvotyhjiössä ja oppii pienestä pitäen juuri aivan päinvastaisia asioita kuin tämä pieni poika, onko se sitten parempi vaihtoehto?

"arvotyhjiö" on hihhuleiden keksimä termi joka ei tarkoita yhtikääs mitään.

Olet vain kirjoitti:

saastainen elukka, joka ei ansaitse mitään muuta kuin niskiksen!

Taidat itse olla saastainen elukka!

Yleensä semmoiset lapset joutuvat vanhempana mielisairaalaan, Brejvikin nuoruus oli aivan samanlainen.

... kirjoitti:

Yleensä semmoiset lapset joutuvat vanhempana mielisairaalaan, Brejvikin nuoruus oli aivan samanlainen.

Rinnastus tässä kohden on väärä.
Breivikin lapsuus oli toisenlainen.

Muutoin tuo vapaille suunnille tyypillinen suorasukaisuus (moukkamaisuus) on rasittavaa. Toisen ihmisen sielunsyvyyksiä ei udella. Jos joku itse haluaa kertoa uskostaan, se on hänen asiansa, mutta eihän kukaan kävele kenenkään eteen ja kysy poliittista vakaumustakaan (paitsi hellarit).

Vaikka lapsella on ollut hyvä tarkoitus, hyvät tavat kuuluu opettaa jo lapsena. Lapsi voi muutoin vapaasti kertoa uskostaan, mutta toiselle ihmiselle ei esitetä kysymyksiä. On opittava ymmärtämään asiat ilman kysymyksiä, vain tyhmä kysyy. Kodin ilmapiiri näkyy lapsessa. Ihmisten yksityisyyttä ja intiimiyttä tulee oppia kunnioittamaan. Röyhkeys ei ole hyve.

Henk.koht.usko kirjoitti:

Rinnastus tässä kohden on väärä.
Breivikin lapsuus oli toisenlainen.

Muutoin tuo vapaille suunnille tyypillinen suorasukaisuus (moukkamaisuus) on rasittavaa. Toisen ihmisen sielunsyvyyksiä ei udella. Jos joku itse haluaa kertoa uskostaan, se on hänen asiansa, mutta eihän kukaan kävele kenenkään eteen ja kysy poliittista vakaumustakaan (paitsi hellarit).

Vaikka lapsella on ollut hyvä tarkoitus, hyvät tavat kuuluu opettaa jo lapsena. Lapsi voi muutoin vapaasti kertoa uskostaan, mutta toiselle ihmiselle ei esitetä kysymyksiä. On opittava ymmärtämään asiat ilman kysymyksiä, vain tyhmä kysyy. Kodin ilmapiiri näkyy lapsessa. Ihmisten yksityisyyttä ja intiimiyttä tulee oppia kunnioittamaan. Röyhkeys ei ole hyve.

>>>Muutoin tuo vapaille suunnille tyypillinen suorasukaisuus (moukkamaisuus) on rasittavaa. Toisen ihmisen sielunsyvyyksiä ei udella. Jos joku itse haluaa kertoa uskostaan, se on hänen asiansa, mutta eihän kukaan kävele kenenkään eteen ja kysy poliittista vakaumustakaan (paitsi hellarit).

UPDATE_8517468 kirjoitti:

>>>Muutoin tuo vapaille suunnille tyypillinen suorasukaisuus (moukkamaisuus) on rasittavaa. Toisen ihmisen sielunsyvyyksiä ei udella. Jos joku itse haluaa kertoa uskostaan, se on hänen asiansa, mutta eihän kukaan kävele kenenkään eteen ja kysy poliittista vakaumustakaan (paitsi hellarit).

Älyllä varustettu uskovainen näkee ja kuulee kysymättäkin toisen ihmisen sieluntilan.

Uskonasioita voi lähestyä varovaisemminkin, kuitenkin kuulostellen, onko toinen henkilö kiinnostunut keskustelemaan ja antaa toisen henkilön itse edetä keskustelussa. Tätä on kunnioitus.

Kenellekään ihmiselle ei sovi kättelyssä töksäyttää näin henkilökohtaista kysymystä. Tiedän lukuisia ihmisiä jotka ovat tulleet uskonasioille täysin kielteisiksi nimenomaan helluntailaisten hyökkäävän ja omahyväisen "julistustoiminnan" vuoksi. Teidän hedelmänne ei välttämättä ole toisen ihmisen sielunpelastus, olette myös johtaneet runsaasti ihmisiä kadotukseen, estäneet pääsemästä pelastukseen, mutta tästä te itse vaikenette. Eräs tällainen henkilö kuoli juuri äskettäin, loukattuna teikäläisten toiminnan vuoksi, ilman Jumalaa.

Herra antoi, Herra otti, tyydy siihen hottentotti.

> oli hieno esimerkki pienestä julistajasta < ????? Eihän tuossa mitään "julistusta" ollut, hoki vain aikuisilta kuultuja fraaseja. Sääliksi kävi tuota lasta kun ei saanut elää edes tuota lyhyttä aikaa lapsena. Mitenhän tuo hukkuminen oikein tapahtui. Oliko lapsi ilman valvontaa ja eikö hänelle oltu opetettu että järvelle ei saa mennä ilman aikuisia. Oliko poika tottelematon vai vanhemmat kelvottomia kasvatuksessa.