Kuka uskoo

Kun yksi ihminen uskoo harhoihin, sitä sanotaan mielisairaudeksi. Kun suuri joukko ihmisiä uskoo samaan harhaan, siitä tulee uskonto.

Mielenterveyspotilaalle, joka kärsii psykoosista, harhat ovat todellisia. Hän USKOO niihin 100%:sti. Aivopesu tekee saman asian: Ihminen alkaa uskomaan johonkin ei-rationaaliseen, vaikka hänen oma järkensä sanoisi sitä vastaan. Aivopesun tunnistaa siitä, että ihminen ei reagoi järjellä, vaan tunteella.

Tosiasia kuitenkin on, että mikään uskonto ei kestä tieteellistä kyseenalaistamista. Uskovaiset mielellään sysäävät kuitenkin todistamisen vastuun mielellään ei-uskovaiselle, mutta se on väärin. Minkään olemassaolottomuutta ei voi todistaa, mutta olemassa olon voi. Hiljaista on ollut ja viimeinen oljenkorsi on aina: "Se on Uskon asia", jos menemme liian lähelle arkaa asiaa.

Gravitaatio on totta, vaikka sitä ei näe suoranaisesti, välillisesti kylläkin, mutta gravitaatio ei tarvitse uskoa. Fysiikan lait eivät tarvitse uskoa. Matemaattiset faktat eivät tarvitse uskoa. Miksi? koska ne ovat tieteellisesti todistettu ja tarvittaessa falsifioitavissa. Milloin uskonnot ovat viimeksi päivittäneet tietojaan?

Missä kulkee raja raamatun kirjaimellisessa ja vertauskuvallisessa tulkinnassa? Maailmastamme tulee hyvin ahdas paikka ja voimme vain odotella inkvisition uudelleen herättämistä, jos alamme tulkitsemaan raamattua kirjaimellisesti. Yleensä tässä kohdin jokin uskonnollinen änkyrä sönkkää vastaan, että Raamattu ON kirjaimellisesti totta, mutta paljastaa korttinsa heti. Sellaisen ihmisen kanssa on turha alkaa keskustelemaan, kannattaa vain hymyillä, koska sellainen ihminen ei todennäköisesti ole juurikaan ko. kirjaa lukenut.

Room. 8:16
Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

olen sen omakohtaisesti kokenut.