Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen väitti äskettäin, että EU:n perustuslaista kansanäänestystä vaatinut professori Tuori ei ymmärrä edustuksellisen demokratian luonnetta. Lipponen ei itse ymmärrä, että edustuksellisessa demokratiassa kansan edustajiksi määräajaksi valituilla ei ole oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa ylintä valtaa, valtiovaltaa pois maasta.
Lipponen sanoi aikaisemmin, että "kansalaismielipide ei saa estää vaikeiden ratkaisujen tekemistä". Näyttää siltä, ettei hän kannata demokratiaa, vaan sen vastakohtaa, harvainvaltaa.
Kansansuvereniteetti on kirjattu Suomen nykyiseenkin perustuslakiin sanoilla "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." "Kansa" tarkoittaa perustuslaissa paitsi nykyisin eläviä myös vielä syntymättömiä suomalaisia. Korkeimman vallan kuuluminen Suomen kansalle on kansan luovuttamaton oikeus.
Keskusta lupasi kansalaisille valoisampaa vaihtoehtoa. Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut kuuluvassa Lipposen kanssa samaan "realistiseen koulukuntaan". Mitään "valoisampaa vaihtoehtoa" ei Keskusta siis kansalaisille tarjoa, vaikka sitä ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja lupasi.
Kansalaisilla on oltava mahdollisuus torjua kansanäänestyksellä Suomen liittäminen perustuslailla perustettavaan uuteen EU:hun. Kansalaiskeskustelun käynnistämiseksi on myös EU-politiikan vaihtoehto, itsenäisyys ja perinteinen suomalainen puolueettomuus, tuotava tasapuolisesti esiin julkisissa tiedotusvälineissä.
Lipponen sanoi aikaisemmin, että "kansalaismielipide ei saa estää vaikeiden ratkaisujen tekemistä". Näyttää siltä, ettei hän kannata demokratiaa, vaan sen vastakohtaa, harvainvaltaa.
Kansansuvereniteetti on kirjattu Suomen nykyiseenkin perustuslakiin sanoilla "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." "Kansa" tarkoittaa perustuslaissa paitsi nykyisin eläviä myös vielä syntymättömiä suomalaisia. Korkeimman vallan kuuluminen Suomen kansalle on kansan luovuttamaton oikeus.
Keskusta lupasi kansalaisille valoisampaa vaihtoehtoa. Keskustalainen pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut kuuluvassa Lipposen kanssa samaan "realistiseen koulukuntaan". Mitään "valoisampaa vaihtoehtoa" ei Keskusta siis kansalaisille tarjoa, vaikka sitä ennen viime maaliskuun eduskuntavaaleja lupasi.
Kansalaisilla on oltava mahdollisuus torjua kansanäänestyksellä Suomen liittäminen perustuslailla perustettavaan uuteen EU:hun. Kansalaiskeskustelun käynnistämiseksi on myös EU-politiikan vaihtoehto, itsenäisyys ja perinteinen suomalainen puolueettomuus, tuotava tasapuolisesti esiin julkisissa tiedotusvälineissä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"edustuksellisessa demokratiassa kansan edustajiksi määräajaksi valituilla ei ole oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa ylintä valtaa, valtiovaltaa pois maasta."
Kansa on vaaleissa antanut valtansa valitsemilleen edustajille, ja he käyttävät saamaansa valtaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ainoat rajoitukset vallankäytölle on säädetty perustuslaissa, joka sekin on tarvittaessa muutettavissa.
Perustuslaissa ei ole mekanismia, millä valtuutus voitaisiin vaalien välillä tarkistaa uudelleen.
"kansalaismielipide ei saa estää vaikeiden ratkaisujen tekemistä"
Ei päätöksiä saakaan tehdä huutoäänestyksillä. Onneksi. Äänessä on yleensä vain pieni vähemmistö.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Tuorin ja Lipposen näkemysero koskee EU-perustuslain lausumaa "Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa...". Tuleeko "Euroopan kansalaisten" ja erityisesti Suomen kansalaisten tahto todetuksi ilman kansanäänestystä. Jos huutoäänestykseen ryhdytään, asetun Tuorin kannalle.
""Kansa" tarkoittaa perustuslaissa paitsi nykyisin eläviä myös vielä syntymättömiä suomalaisia."
Yksikäsitteisesti: Ei tarkoita. Jätetään ainakin syntymättömät huomioimatta, sillä nehän saattavat jäädä jopa syntymättä.
"Kansalaisilla on oltava mahdollisuus torjua kansanäänestyksellä Suomen liittäminen perustuslailla perustettavaan uuteen EU:hun."
Mihin uuteen EU:hun?
Kategorisen "perustuslain" - joka sekin on enemmänkin tulkintavirhe - vastustamisen sijasta kehottaisin kiinnittämään huomiota tuon uuden perussopimuksen - mikä se tosiassa on - mahdollisiin epäkohtiin. Siis mikä tuossa uudessa "perustuslaiksi" kutsutussa perussopimuksessa on sellaista, mikä ei ole hyväksyttävissä?
Vai onko koko äänekkäässä(?) vastustuksessa kyse vain MUTU-perusteisesta (=musta tuntuu) luulosta?
Harmi kun ei toteltu Lipposta 60-luvulla. Oltais päästy unioniin jo silloin.
Lipponen valittiin ensimmäisen kerran eduskunataan 1983. Ei siis ollut 60-luvulla edes sellaisessa asemassa, että kannanotoilla olisi ollut merkitystä.
Kiitos oikeasta kannanotosta!