No talossani on lämminvesivaraaja, joka lämmittää käyttöveden ja patteriverkoston kiertoveden. Varaajan vieressä on tynnyri, johon menee putki, kuulemma patteriverkoston paisuntasäiliö. Tänne minua kehotettiin kaatamaan jäähdytinnestettä vähän, jottei patterilämmitysjärjestelmä ruostuisi niin helposti. Kysymys onkin, että onko varaajissa yleensä eri tankki kiertovedelle ja käyttövedelle? Pakkasneste kun ei saisi sekoittua käyttöveteen.
Tämä voi vaikuttaa teille tyhmältä kysymykseltä, mutta itse en tästä varaajasta tarkemmin tiedä, kun olen vain käyttäjä en ole varaajaa asentanut, mutta jäähdytysnesteen kaataminen alkasi hieman mietityttämään... siksi ajattelin kysyä täältä hieman mielipiteitä, kun täälä on asiasta tietäviä.
Tämä voi vaikuttaa teille tyhmältä kysymykseltä, mutta itse en tästä varaajasta tarkemmin tiedä, kun olen vain käyttäjä en ole varaajaa asentanut, mutta jäähdytysnesteen kaataminen alkasi hieman mietityttämään... siksi ajattelin kysyä täältä hieman mielipiteitä, kun täälä on asiasta tietäviä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Yleensä pattereissa ja varaajassa on "vanha" ja hapeton vesi. Eli vesi ei vaihdu.
Hapeton vesi ei syövytä putkia,
Lämmin käyttövesi taas lämmitetään kierukassa joka on varaajassa. Eli käyttövesi ja varaajan vesi ei sekoitu keskenään vaan niiden välissä on kupariseinämä.
Tietysti aina voi olla poikkeuksia.
"Tietysti aina voi olla poikkeuksia."
Tuo kannattaa muistaa. On taloja joissa on käyttövedellä toimiva lämmitys.
"On taloja joissa on käyttövedellä toimiva lämmitys."
Siis ihan oikeesti? Kannattaisi varmaan kipin kapin hoitaa järjestelmä ajantasalle.
Mitä tulee aloittajan viestiin, niin ei sinne järjestelmään kyllä ehkä kannata mennä kaatamaan pakkasnestettä.
Kiertovesi on hepetonta, ei se aiheuta ruostumista.
Pakkasneste myös heikentää oleellisesti kiertoveden ominaislämpökapasiteettia, eli lämmönsiirtokyky heikkenee. Tietenikin pieni määrä heikentää vain vähän.
Pakkasnesteen lisäys myös pienentää veden pintajännitystä (oikea termi?) ja lisää vuotoriskiä, eli vesi tulee ulos pienemmästä reiästä.
Jos kohde on sellainen että se voi jäätyä, kuten loma-asunto, niin silloin pakkasen kestävyyden lisääminen on perusteluta, mutta järjestelmän suunnittelussa pitäisi huomioida, että pakkasnesteellä terästetty lämmönsiirtokyky on puolet verrattuna pelkään veteen.
näiden viestien valossa näyttää tarpeettomalta laittaa jäähdytinnestettä sinne. Tämä ei ole kesämökki, vaan asun tässä ympäri vuoden. Kiitos kuitekin selvennyksistä, olisin ehkä muuten laittanutkin sitä ainetta sinne, kun sain eräältä henkilöltä "vinkin" asiasta enkä itse niinkään tiedä noista. No, nyt vähän viisaampana :)
"On taloja joissa on käyttövedellä toimiva lämmitys."
"Siis ihan oikeesti? Kannattaisi varmaan kipin kapin hoitaa järjestelmä ajantasalle"
juu ihan oikeasti. talossa oli käyttövesipatterit ja termostaattiset venttiilit. voit kuvitella kuinka lämmin siellä oli kesällä kun kaikki venttilit oli jumiutunut auki-asentoon ja n. 60 asteinen vesi kiersi pattereissa. yritin varovasti ehdottaa, että jospa uusittais vähän järjestelmää, mutta ei mennyt viesti perille.
Ja missä kunnossa on lämmin käyttövesi? Kuoleeko heti jos vahigossa hörppää hanasta lämmintä vettä?
Oliko kyseinen kohde joku pelle pelottoman oma viritelmä, vai onko noita joskus tehty enemmänkin?
Lukiessani ekan viestin, sain käsityksen että tässä olisi avoin järjestelmä, eli paisuntasäiliö on vaan joku avoin tynnyri. Silloin vesi ON hapellista, veteen tulee lisää happea paisuntasäiliöstä (eli ilmasta, kun avoin astia) sitä mukaa kuin happea kuluu pintafilmeihin kuumissa pinnoissa. Siinä vedessä on se noin 8ppm happea, mitä veteen liukenee huoneenlämmössä. Vain suljettu järjestelmä tulee ajan kanssa hapettomaksi, kun kuumat pinnat kuluttavat hapen vedestä eikä uutta tule mistään.
En osaa sanoa onko "jäähdytinneste" sopivaa, sen inhibiittorit lienee optimoitu auton kevytmetalliosille, eikä teräkselle. Pitäisi olla teräkselle sopivia inhibiittoreita, että suojaisi teräsosia ruostumiselta.
Älä ainakaan etyleeniglykolia laita, propyleeniglykoli ei ole myrkyllistä.
Yleensä avoimissakaan systeemeissä ei kyllä tuommoisia käytetä, joten en ihan heti olisi laittamassa, ellen oikeasti tietäisi mitä teen, eli että inhibiittori on varmasti ok..
no olipas jäähdytinnesteestäkin saatu hienon kuuloista.taidat olla oikein insinjööris miehiä.pelle
on niin mielenkiintoinen järjestelmä. Onko varma, ettei kysessä ole jokin muu järjestelmä?
tavallisesta termistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inhibiittori
selitys, ettei vaan joku ingenjööripelle olis tuotakin ollut miettimässä :)
vielä mukaan :D
http://fi.wiktionary.org/wiki/inhibiittori
Vedessä oikeasti on noin 7g happea / 1000 l/vettä. Se nakertaa esim rautaa 60 g (eli syöpyy) Kiertovesihärveleissä tapahtuu alkuunsa hapettuminen (oksidi kerros ja tämän jälkeen ei syöpyminen etene jos putkistoja ei rassata ja vaihdeta vettä). Happi ei liukene veteen. Esim kattiloissa syöpyminen estetään seuraavasti, jossa lämpötila yli 200, syöttöveden pH 10,5 ja happi poistetaan kemiallisesti (boilex) ja vesi esilämmitetään. Älä kaada sinne systeemiin mitään ylimääräistä.
"Esim kattiloissa syöpyminen estetään seuraavasti, jossa lämpötila yli 200"
Suositteletko lämmönnostoa 200 asteeseen. Pitääpä kokeilla.
Kyllä happi ja muut kaasut vaan liukenevat veteen.
Henryn lailla voi helposti laskea paljonko, kun tietää kaasun osapaineen ilmassa (hapella 0.21bar) ja säiliö on avoin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Henry's_law
Ilman kanssa tekemisissä olevaan 25C veteen liukenee todellakin noin 8ppm happea. Lämpöisempään veteen liukenee vähemmän. Suuremmalla osapaineella liukenisi enemmän.
Suljetussa systeemissä se happi sitten sitoutuu putkien pintafilmeiksi ja happipitoisuus laskee tasapainotilaan - jonkin verran sitä vuotaa liitoksista yms. sisään ja jonkin verran menee pintafilmeihin yms.. Ei se koskaan alle 10ppb mene normaalissa mustassa patteriputkistossa.
Avoimessa systeemissä "kylmässä" osassa on se noin 8ppm ja lämpöisessä osassa vähemmän, Henryn lain mukaan (sama osapaine). Sitä happea kuitenkin liukenee lisää avoimesta paisuntasäiliöstä veteen ja veden happipitoisuus säilyy, vaikka happea kuluukin pintafilmien muodostamiseen yms..
Juuri tuon takia avoin systeemi ei ole hyvä, kun vesi on aina hapekasta.
"Onko varma, ettei kysessä ole jokin muu järjestelmä?"
mitä tarkoitat muulla järjestelmällä?
kyseisessä talossa kaukolämpö lämmitti käyttövettä ja käyttövesi kiersi talon pattereissa. jos sitä tarkoitat että olisin epähuomiossa katsonut väärin, niin ei ole mahdollista.
Jos aloittajan systeemi on avoin, niin sen voisi kai muuttaa varsin helposti suljetuksi?
Suljetuksi muuton helppous kai vähän riippuu siitä, millainen lämmitysrimpula on. Jos on systeemi jossa on todellisena vaarana, että vesi voi kiehua (esim. keskuslämmitysliesi tai vastaava), niin silloin avopaisuntasäiliö lienee nykyäänkin se järkevin ratkaisu?
Meillä kylppärin ja saunan seinäpatterit lämpiävät käyttövedellä (-87 rivitalo). Itseasiassa suihkun hanalle tulee vesi putkesta, josta haaroitus pattereille. Pois-menoputki on erikseen patterille, koska veden pitää kiertää, mutta tulo on sama.
"Meillä kylppärin ja saunan seinäpatterit lämpiävät käyttövedellä (-87 rivitalo). Itseasiassa suihkun hanalle tulee vesi putkesta, josta haaroitus pattereille. Pois-menoputki on erikseen patterille, koska veden pitää kiertää, mutta tulo on sama."
tuo on ihan normaali käytäntö, mutta ei se jos koko talo lämpiää käyttövedellä.
..Insinööreiksi. Toisilla ihmisissä ei aivokapasiteetti ja älykkyys riitä insinööriksi.
Oletko kateellinen duunari?
Kommentoin vaan tuota aiempaa insinööriviestiä, olen kyllä aivan rööri-insinööri itsekin, mutta mitäpä siinä sen kummempaa retostelemista. Koulutus ja duuni siinä kuin muutkin hommat.
Ole huoleti. itse asun v.-64 rakennetussa talossa jossa ns. avoin järjestelmä. Talossa on alkuperäiset putket kestäneet tähän asti eikä pakkasnesteitä ole minun tietääkseni käytetty.
Näyttää vain siltä että vastaajat osaavat kovin hyvin teorioita hapettuvuudesta ja ominaislämpökapasiteeteistä, vaikka tiedä mitä ovat lukeneet (Werme Atlas kun on saksan kielinen). Ei se avoin järjestelmäkään ruostu nyt niin äkkiä kun sitä ilmaa ei sillä paisuntasäiliön yläosassa vaihdella kokoajan.
Jos jotain sekoittaisin veteen niin laittaisin jotain inhibiittiä mitä käytetään teollisuuden suljetuissa kierroissa, se estäisi korroosion ja limoittumisen.
Kyllä se vesi on ollut aika hapetonta ja mustaa "avoimesta" järjestelmäskin laskettuna.