.. Oslo. Hammerfestin edustalla Pohjois-Norjassa aloitti lauantaina toiminnan maailman ensimmäinen vuorovesivoimala.
Kuun vetovoiman aiheuttamat vuoroveden virtaukset pyörittävät meren pohjaan asennetun turbiinin kymmenmetrisiä siipiä ja tuottavat näin sähköä paikalliseen verkkoon.
Prototyyppi näyttää vedenalaiselta tuulimyllyltä. Sen odotetaan jauhavan noin 700 000 kilowattituntia saasteetonta energiaa vuodessa, tarpeeksi 30 kodin lämmittämiseen ja valaisemiseen.
Voimakkaita ja säännöllisiä lasku- ja nousuvesiä olisi mahdollista käyttää laajastikin energian tuotantoon, jos tekniikka osoittautuu toimivaksi.
Reuters
Helsingin Sanomat
[email protected]"
Kuun vetovoiman aiheuttamat vuoroveden virtaukset pyörittävät meren pohjaan asennetun turbiinin kymmenmetrisiä siipiä ja tuottavat näin sähköä paikalliseen verkkoon.
Prototyyppi näyttää vedenalaiselta tuulimyllyltä. Sen odotetaan jauhavan noin 700 000 kilowattituntia saasteetonta energiaa vuodessa, tarpeeksi 30 kodin lämmittämiseen ja valaisemiseen.
Voimakkaita ja säännöllisiä lasku- ja nousuvesiä olisi mahdollista käyttää laajastikin energian tuotantoon, jos tekniikka osoittautuu toimivaksi.
Reuters
Helsingin Sanomat
[email protected]"
Vastaukset 8
Vanhimmat
Juu tokihan kuusta voidaan energiaa nyhtää, saasteetotanki se on. Mutta ei pidä unohtaa ettei se energia kuitenkaan tule tyhjästä vaan se energia on pois kuun liike-energiasta. Tämä taas aiheuttaa pitemmällä aikavälillä sen että kuu putoaa maahan.
Maan vuoroveden läiskintä hidastaa maan pyörimisliikettä, samalla kuu etääntyy maasta, koska liikemäärämomentin ("drallin") on pysyttävä vakiona. Etääntyminen mitataan senteissä kuunkiertoa kohti (laserilla mitattu).
Vrk:n pituus on hidastunut 0.002 sec/vuosisata,
joten Jesus ja Nero viettivät 0.04 sek lyhyempiä
vuorokausia (1d oli 23h59m59.96 sek) ja Lucy-esi-ihmisapinan vuorokaudet oli arviolta minuutin lyhyempiä kuin tänään ja dinosauruksilla vuorokaudet oli noin 22 tuntisia.
Läiskinnän vaimennus turbiinein saattaisi pikemminkin estää tätä kehitystä.
...huumorimiehiä!
Mutta merivesi on hankala litku pidemmän päälle liikkuville osille. Monta hankaluutta tulee olemaan, mutta toivotaan että tuokin homma lähtee pelaamaan.
Vuorovesivoimaloita on ollut 'iät-ajat'.
Joo, ja lisäksi vuorovesivoimaloita voidaan asentaa vain tietynlaisten olosuhteiden vallitessa, mm. virtauksen pitää olla voimakas, kuten juuri Norjan vuonoissa. Pohjanlahdella nousuvesi on hädintuskin havaittavissa, joten Suomessa vuorovesivoimaa ei juuri voitaisi käyttää. Suolavesi on lisäksi komponenteille melkoista myrkkyä. Aika gurua tekniikkaa, ja helkutin mielenkiintoista mutta maailmanpelastajksi siitä ei ole. Paikallisten sovellutusten potentiaali on kuitenkin huomattava.
Puu on tunteeton suolalle. Tarkoitat kai puuportteja, joilla vuorovettä on padottu.
Nykyisin puun käyttö koneenrakennuksessa on vähäistä - kun ei tehdä hevosniittokoneitakaan, joiden veivi pitää olla puuta.
"Kaikista meren aaltoliikkeistä merkittävin on vuorovesi. Tämä kuun liikkeistä johtuva ilmiö toistuu noin 12 tunnin välein. Auringolla on myöskin hienoinen vaikutuksensa, mikä ilmenee vuoroveden korkeuden vaihtelusta kuun vaiheiden mukaan. Vuorovesivoimalaitosten toiminta perustuu pieniin putouskorkeuksiin ja turbiinien paine-eroihin. Vuorovesivoimalaitokset tarvitsevat erittäin suuria vesimääriä, virtaamia, jotta tehot tulisivat suuriski. Otollisimmat paikat ko. laitosten rakentamiseksi ovatkin kapeissa salmissa ja lahtien suilla, joissa vuoroveden korkeusvaihtelut ovat poikkeuksellisen suuria.
Nykyään käytetään hyväksi noin 0,3% vuoroveden käyttökelpoisesta energiasta (200 TWh/vuosi). Suurin vuorovesivoimala sijaitsee La Rancessa Ranskassa. Se tuottaa vuodessa noin 0,6 TWh sähköä. Potentiaalisesti suurimmat vuoroveden energiat tavataan Kanadassa (Fundyn lahti), Iso-Britanniassa (Severn), Neuvostoliitossa (Ohotan meri) sekä Intiassa ja Kiinassa."
http://carelia.scp.fi/~c9700597/BeHTML2.htm#Vuorovesienergia
Ylläoleva ratkaisu edellyttää patoamista, joka lisää kustannuksia merkittävästi. Norjalaisten tekemässä ratkaisussa roottori pyörii virran mukana - ilman patoja.
Jos patoamalla saadaan tuo mainittu 200TWh/a , joka on vasta 0,3% kaikesta mahdollisesta patoamalla saadusta, niin Norjalaisten 'myllykeksintö' vie kattoa moninkertaisesti kauemmaksi.