HUOMAA, ETTÄ VOIT HUULIHERPEKSEN TARTUTTAA ITSETYYDYTYKSESSÄ MYÖS ALAPÄÄHÄSI, TAI VOIT SAADA SEN JOLTAIN TOISELTA, JOKA SINUA ON KOSKENUT. ELKÄÄ KÄYTTÄKÖ YSTÄVIEN KANSSA SAMOJA HUULIRASVOJA, ELKÄÄKÄ JUOKO SAMOISTA PULLOISTA. Itse noudatan näitä sääntöjä AINA! Tauti on pysyvä! Ihan vaan tiedoksenne, kun täällä palstalla moni ei taida tietää miten huuliherpeksenkin voi saada alapäähänsä ja miten yleistä tämä herpes on.
Yskänrokko on Herpes simplex -viruksen aiheuttama rakkulatauti, joka useimmiten esiintyy toispuolisesti huulissa. Tartunta saadaan useimmiten jo lapsuudessa ja noin 90%:lla aikuisista on todettu jossain elämänsä vaiheessa saaneen virustartunnan. Lapsuusiässä saatu tartunta on usein oireeton ja tartunnan saaneet jäävät viruksen pysyviksi kantajiksi viruksen jäädessä oireettomana tuntohermosolmukkeisiin.
Mistä yskänrokko tulee?
Huuliherpes tarttuu kosketus- tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Usein tartunnansaanut paranee tartunnasta oireitta, mutta osalle kehittyy 2-7 päivän kuluessa oireinen tauti ja ensitartunnan tavallisia oireita ovat kasvojen ja huulten alueelle ilmestyvät alkuun kirkkaat ja myöhemmin kellertävät ryhmittäin sijaitsevat rakkulat sekä vetistävät ruvet. Suun alueen infektioissa poskien limakalvoilla, ikenissä ja kielessä esiintyy kellertäviä haavaumia. Virus voi tarttua myös muille iho- ja l imakalvoalueille, kuten sukuelimiin. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta ja huonovointisuutta ja paikallisten imusolmukkeiden suurenemista. Ensitartunnan aiheuttaman taudin oireet paranevat itsestään noin 2-3 viikon kuluessa.
Tartunnan jälkeen virus jää pysyvästi tuntohermosolmukkeisiin ja osalla ihmisistä virus aktivoituu aika ajoin aiheuttaen uusiutuvan huuliherpeksen, jolloin toistuvasti saamaan kohtaan iholle tai limakalvolle ilmestyy kirkkaita rakkuloita, jotka myöhemmin samenevat ja muuttuvat kellertäviksi. Iholla muutokset rupeutuvat ja muutos paranee itsestään keskimäärin viikossa. Taudin uudelleenaktivaatiota voivat aiheuttaa ulkoiset ärsykkeet, kuten auringonvalo tai infektiot, stressi ja kuukautiset. Osalla herpeksen uusiutumista edeltää ennen rakkuloiden tuloa ihoalueen kutina, pistely tai kipu. Uusiutuvien herpesinfektioiden oireet ovat yleensä ensitartuntaa lievemmät, yleisoireita ei tavallisesti esiinny ja oireet paranevat arvitta 4-8 päivän kuluessa. Uudelleen aktivoituessaan tauti on myös tarttuva.
Ulkonäöltään huuliherpes (herpes simplex 1) ja sukuelintenalueen infektio (herpes simplex 2) ovat samannäköiset, eikä niitä voida erottaa ulkonäön perusteella. Infektiot menevät kuitenkin osin alueiden suhteen ristiin siten, että osa huuliherpeksistä on herpes virus 2:n aiheuttamia ja vastaavasti noin 10-15% sukuelinten herpestulehduksista on herpes virus 1:n aiheuttamia.
Miten yskänrokko todetaan?
Taudin toteaminen eli diagnoosi pystytään tekemään vain taudin aktiivissa vaiheessa. Usein oireet ovat tyypilliset eikä erityisiä tutkimuksia tarvita. Erityisillä mikroskooppi- ja viljelytutkimuksilla virus pystytään tarvittaessa kuitenkin varmentamaan ja määrittelemään.
Hoito
Huuliherpes on itsestään paraneva tauti eikä lieväoireisena välttämättä tarvitse hoitoa. Paikallisesti voidaan käyttää sinkkipastaa lievittämään tulehdusoireita. Paikallisesti voiteena käytettävä viruslääke nopeuttaa paranemista. Tiheästi 1-2 kertaa kuukaudessa uusiutuessaan tai muutoin vaikeaoireisessa tilanteessa pystytään taudin oireita lievittämään ja uusiutumista harventamaan tai jopa kokonaan estämään suun kautta annettavilla viruslääkkeillä.
Yskänrokko on Herpes simplex -viruksen aiheuttama rakkulatauti, joka useimmiten esiintyy toispuolisesti huulissa. Tartunta saadaan useimmiten jo lapsuudessa ja noin 90%:lla aikuisista on todettu jossain elämänsä vaiheessa saaneen virustartunnan. Lapsuusiässä saatu tartunta on usein oireeton ja tartunnan saaneet jäävät viruksen pysyviksi kantajiksi viruksen jäädessä oireettomana tuntohermosolmukkeisiin.
Mistä yskänrokko tulee?
Huuliherpes tarttuu kosketus- tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Usein tartunnansaanut paranee tartunnasta oireitta, mutta osalle kehittyy 2-7 päivän kuluessa oireinen tauti ja ensitartunnan tavallisia oireita ovat kasvojen ja huulten alueelle ilmestyvät alkuun kirkkaat ja myöhemmin kellertävät ryhmittäin sijaitsevat rakkulat sekä vetistävät ruvet. Suun alueen infektioissa poskien limakalvoilla, ikenissä ja kielessä esiintyy kellertäviä haavaumia. Virus voi tarttua myös muille iho- ja l imakalvoalueille, kuten sukuelimiin. Yleisoireina voi esiintyä kuumetta ja huonovointisuutta ja paikallisten imusolmukkeiden suurenemista. Ensitartunnan aiheuttaman taudin oireet paranevat itsestään noin 2-3 viikon kuluessa.
Tartunnan jälkeen virus jää pysyvästi tuntohermosolmukkeisiin ja osalla ihmisistä virus aktivoituu aika ajoin aiheuttaen uusiutuvan huuliherpeksen, jolloin toistuvasti saamaan kohtaan iholle tai limakalvolle ilmestyy kirkkaita rakkuloita, jotka myöhemmin samenevat ja muuttuvat kellertäviksi. Iholla muutokset rupeutuvat ja muutos paranee itsestään keskimäärin viikossa. Taudin uudelleenaktivaatiota voivat aiheuttaa ulkoiset ärsykkeet, kuten auringonvalo tai infektiot, stressi ja kuukautiset. Osalla herpeksen uusiutumista edeltää ennen rakkuloiden tuloa ihoalueen kutina, pistely tai kipu. Uusiutuvien herpesinfektioiden oireet ovat yleensä ensitartuntaa lievemmät, yleisoireita ei tavallisesti esiinny ja oireet paranevat arvitta 4-8 päivän kuluessa. Uudelleen aktivoituessaan tauti on myös tarttuva.
Ulkonäöltään huuliherpes (herpes simplex 1) ja sukuelintenalueen infektio (herpes simplex 2) ovat samannäköiset, eikä niitä voida erottaa ulkonäön perusteella. Infektiot menevät kuitenkin osin alueiden suhteen ristiin siten, että osa huuliherpeksistä on herpes virus 2:n aiheuttamia ja vastaavasti noin 10-15% sukuelinten herpestulehduksista on herpes virus 1:n aiheuttamia.
Miten yskänrokko todetaan?
Taudin toteaminen eli diagnoosi pystytään tekemään vain taudin aktiivissa vaiheessa. Usein oireet ovat tyypilliset eikä erityisiä tutkimuksia tarvita. Erityisillä mikroskooppi- ja viljelytutkimuksilla virus pystytään tarvittaessa kuitenkin varmentamaan ja määrittelemään.
Hoito
Huuliherpes on itsestään paraneva tauti eikä lieväoireisena välttämättä tarvitse hoitoa. Paikallisesti voidaan käyttää sinkkipastaa lievittämään tulehdusoireita. Paikallisesti voiteena käytettävä viruslääke nopeuttaa paranemista. Tiheästi 1-2 kertaa kuukaudessa uusiutuessaan tai muutoin vaikeaoireisessa tilanteessa pystytään taudin oireita lievittämään ja uusiutumista harventamaan tai jopa kokonaan estämään suun kautta annettavilla viruslääkkeillä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tämä on lainattu, teksi kun ei ole omaasi.
herpes voidaan kyllä todeta verikokeellakin, mutta YLEENSÄ se testataan vain ilmenneistä rakkuloista otettavalla nestenäytteellä. Toisaalta, jos on rakkuloita, niin todennäköisesti ne ovat herpestä, eli sitä ei tarvisi enää testillä todeta erikseen. Verikokeesta selviää myös piilevä herpes.
Aika suuri määrä herpes-viruksen kantajia, jos tuo prosenttimäärä pitää paikkansa. Näistä suurin osa on sitten piilevänä sitä kantavaa, koska minä tunnen aika paljon ihmisiä, enkä ole kuullut kuin yhden tuttavan kärsivän huuliherpeksestä. Ehkä sitä alapään herpestä ei julkisesti ilmoitellakaan, mutta huuliherpeksen kuitenkin huomaa helposti jos sellainen on. Kai se prosenttimäärä on kuitenkin uskottava, vaikka en haluaisikaan. Itse olen käynyt herpes-veritestissä yksityisellä, kun piti selvittää että mikä oikein vaivaa. Herpestä ei löytynyt, joten kuulun siihen onnekkaaseen muutamaan prosenttiin joka on herpekseltä säästynyt.
selville kantaako virusta tai viruksia. Itselläni on oireeton ykkösvirus, tuli esille veren vasta-ainetestissä. (julkinen ei kuulema ala ns. huvin vuoksi ts. "haluan vain tietää" tekemään veren vasta-ainetestejä, omanikin tehtiin yksityisellä, muiden verikokeiden lisäksi).
Tosiaan, verikokeella asia selviää!!! Toisin kuin aloitusviestissä kerrotaan
http://www.tohtori.fi/?page=4702652&id=7155221
Lääkäri kommentoi.
Kun herpes ei ole aktiivivaiheessa, tulos ei ole luotettava, suurimmalla osalla (90%) on jonkinlaista herpesvirusta elimistössään, joten tulosta ei voida pitää 100% luotettavana. Kun virus on aktiivivaiheessa, silloin vasta-ainetesti on luotettava.
aktiivivaiheessa tahi ei. Itselläni ainakin on oireeton herpesvirus todettu vasta-ainetestillä, ykköstyyppi ja uskon että se minulla on, oireettomana tosin.
tiedetään että 90 prosenttia kantaa herpesvirusta, jos ei-aktiivivaiheessa olevaa herpestä ei voi todeta verestä tai kääntäen, jos herpes-testi on negatiivinen niin se ei välttämättä pidä paikkaansa?
Mistä se herpes-virus sitten kaivetaan esiin, että saadaan 90 prosentin kantajaosuus? Kaikilla kun tosiaan ei se herpes "kuki" että rakkulatestejä voitaisiin tehdä.
oireettomanakin=)