Sosiaalievankeliumi liikaa vallalla

Radion aamuhartauksissa kirkon edustaja puhuu usein kauniita sanoja, kuinka rakastava Jumala on nähtävissä tänäänkin muun muassa kauniissa luonnossa ja hyvissä ihmisten teoissa ympärillämme. Näitä katsomalla sitten löytää lohdutusta, jos päivästä tulee raskas.
Mielestäni kuitenkin paljon,paljon suurempi on Raamatun antama lohdutus, se että Jumala on sovittanut itsensä meidän, kadotuksen ansainneiden syntisten kanssa vanhurskaan Poikansa uhrikuolemalla.

Siksi Raamatun lain ja evankeliumin tulisi olla pääsasia kristillisessä julistuksessa; eihän sitä evankeliumia edes ole luonnossa eikä ihmisteoissa.
Raamatun kristillisen uskonnollisuuden pääsanomana kuuluu siis olla Jeesus Nasaretilainen, jota tulee seurata sen hyvän ihmisen mallin tähden, joka hän oli. Hän on esimerkki pyyteettömästä rakkaudesta,hyvän tekemisestä,antamisesta, vaatimattomasta elämästä, epäoikeudenmukaisuuden kestämisestä, kaikkien ymmärtämisestä ja niin edelleen. Toisin sanoen olla humanisti ja edistää humanismia, niin kuin Jeesus elämällään teki.