Sanoi kerran muuan ateisti:
"Ei evoluutio välttämättä kaadu mihinkään. Itse en usko että niin kävisi."
Hmmm. Ja minä kun luulin, että vain uskovaiset uskovat jotain, ateistit ainoastaan tietävät...
"Ei evoluutio välttämättä kaadu mihinkään. Itse en usko että niin kävisi."
Hmmm. Ja minä kun luulin, että vain uskovaiset uskovat jotain, ateistit ainoastaan tietävät...
Vastaukset 21
Vanhimmat
on erottaa uskonnollinen usko (taikausko) normaalista uskosta.
Sääli hitaimmille että suomen kielessä käytetään samaa sanaa kumpaankin tarkoitukseen.
Myös ateisti uskoo. Ainakin siihen että kun lyö kirveellä jalkaansa, se sattuu.
Arvon hihu, tuo usko ei silti tee ateistista uskovaista (=hihhulia)
Jeesus miehet suxsivat Jeesuksen Isoa Suksea.. hiahah
Uskovaiset uskovat vaikk, että sadeviitan tunkeminen analiin on Jumalan Tahto, ellei Häin itse kiellä moista -rukoukseen vastaamalla- tehtävän.
Kyse on eri uskosta. Tuolla jo jossain joku kirjoittikin, että englanninkielessä on kaksi sanaa: Believe ja Faith. Molemmat kuitenkin tarkoittavat suomeksi uskoa. Faith on eräänlaista hengellistä uskoa ja tuo ei sellaista ollut. En osaa oikein selittää.
Kun ateisti sanoo "ei uskovansa", niin hihhuli ilmoittaa hänen uskovan. Tuossa on sitä hihhulilogiikkaa, mikä voi aueta vain aivopestylle.
Niin siis ateistilta puuttuu juuri tälläinen hengellinen usko johonkin yliluonnolliseen, kuten juuri jumalaan.
Otetaanpa tuo äskeinen virke
"Ei evoluutio välttämättä kaadu mihinkään. Itse en usko että niin kävisi."
ja vaikkapa
"Minä uskon Jumalaan."
Verrataas näitä nyt. Tuossa ensimmäisessä "en usko että niin kävisi" kirjoittaja tarkoittaa sanoa, että "En usko että niin kävisi, mutta en kyseenalaista sitä että niin kuitenkin voisi käydä. Se on vain todennäköisenpää näin." Kannattaa myös huomata tuolla tuo "välttämättä".
Sitten tulee "Minä uskon Jumalaan." Tällä mahdollinen uskovais-kirjoittaja tarkoittaa "Minä uskon Jumalaa. Siinä ei ole mitään kyseenalaistavaa. Piste".
Tuossa ero.
jolla voidaan tarkoittaa uskoa jumaliin, tai sitä, että uskotko, että huomenna sataa. Ei sen kummempaa.
Mutta sinä lähdit uskoakseni saivartelemaan.
Että suomen kielessä ei ole erillistä sanaa yliluonnolliseen uskomiselle kuten esim. englannin kielessä.
olisi olettaa uskomisen sijaan. Kun sanotaan, että uskon tai uskoisin, niin tiedon arvioinnissa sillä tarkoitetaan lähinnä arvelemista ja olettamista, jotka ovat eri asia, kuin uskovaisen ymmärtämä merkitys uskomiselle. Kaikkia asioita ei voi tarkistaa, eikä kaikesta ole riittävästi tietoa. Käytettävissä olevan tiedon pohjalta muodostetaan käsityksiä ja arvioidaan todennäköisyyksiä, joiden luotettavuus vaihtelee riippuen käytettävissä olevista tiedoista. Sen kaltainen näkemystenmuodostamisprosessi on aivan eri asia, kuin uskovaisten kokema useimmiten yksityiskohdat ja konkreettisen tiedon sivuuttava tunnepainotteinen uskominen.
Jotenkin ongelmallista ymmärtää?
"Minä uskon Jumalaa. Jumalassa ei ole mitään kyseenalaistavaa. Piste"
Elämässä kaikki on uskon varassa. Olen tutkija, luonnontieteilijä ja monesti olen joutunut toteamaan, että "pakko kai se on uskoa". Kaikki voidaan kyseenalaistaa. Ei ole sellaista lakia, jota ei voisi kyseenalaistaa. Muistan hyvin matikan open lauseen lukiossa: nolla on nolla silloin kun sen halutaan olevan nolla, mutta se voi olla myös aivan jotain muuta. En des kuvittele (enää), että voisin todistaa jonkin asian olevan absoluuttinen totuus.
Meillä vallitsee nyt yhteiskunnassa tietyt uskomukset ja totuudet. Mitä sadan vuoden päästä?
"Muistan hyvin matikan open lauseen lukiossa: nolla on nolla silloin kun sen halutaan olevan nolla, mutta se voi olla myös aivan jotain muuta. En des kuvittele (enää), että voisin todistaa jonkin asian olevan absoluuttinen totuus."
Matematiikassa voidaan luoda ja onkin luotu järjestelmiä, joissa on absoluuttisia totuuksia.
Mutta eikö silloin puhuta dogmasta tai aksioomista ?
Mitä sitten? Tietysti siinä järjestelmässä on aksioomat, jotka määrittelevät sen järjestelmän. Absoluuttiset totuudet ovat silti voimassa tuon järjestelmän sisällä.
Mutta olen allerginen kaikille totuuksille ja eteenkin absoluttisille totuuksille.
Jos jokin järjestelmä perustuu aksioomaan tai dogmaan, niin silloin puhutaan totuudesta jota ei tarvitse todistaa.
Aina silloin siirrymme puhumaan uskomisesta emme tietämisestä.
En nyt kuitenkaan ala kiistämään ristiriita lakia.
"Mutta olen allerginen kaikille totuuksille ja eteenkin absoluttisille totuuksille."
Ei matematiikassa ole mitään pelättävää.
"Aina silloin siirrymme puhumaan uskomisesta emme tietämisestä."
Tässä tapauksessa ei ole kyse uskomisesta vaan määrittelemisestä.
No sitten tiedät mitä/mikä on yksi 1 ?
Sanalla USKO on monta merkitystä joka vaihtelee kontekstista jossa sitä käytetään. Tämä on itseasiassa kohtalaisen yleinen ongelma suomenkielessä.
Esimerkiksi lause. TUULI pyöritti pihapuun oksia.
Tämä voi tarkoittaa sekä henkilöä nimeltä Tuuli taikka luonnonilmiötä eli tuulta.
Se että joku haluaa ymmärtää asian omaltakohdaltaan paremmin sopivaksi on lapsellista ja naivia.
... kielioppi kysymys, eikä edes - suomeksi - kielioppikysymys. Kysymys on filosofinen, ja liittyy järjenkäyttöön. Ennen kun muita leimaa lapsellisiksi, kannattaisi opiskella ihan tieteen perusteet.
Vinkkiä pukkaa:
"Käsitteet uskomus ja oikeutettu uskomus on syytä selvittää. Määrittelimme aiemmin proposition väitteeksi, joka ilmaisee jonkin asiantilan. Uskomuksen voimme nyt määritellä asenteeksi, joka kohdistuu tähän väitteeseen. Oikeutettu uskomus on normatiivinen käsite, joka kytkee uskomuksen totuuteen. Sen tarkoitus on erottaa tieto pelkästään sattumalta saadusta todesta uskomuksesta."