Karjala tagasi

Siehäi muzhikka olet! Vai pidäiz vie pullo särgie. Anna mie vien netshen puod'ih da suan vie jengat kormenih!

periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.

selventää kirjoitti:

periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.

Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.

Salmin starikku kirjoitti:

Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.

Suojärven suviozis paissih livviks da ylembänä suvikarjalaks. Salmis hyö paissih vai livviks. Livvi da suvikarjala ylen ligel toini toizda ollah. Eule jygevyttä ellendiä. Salmis sanottih "minä" da "sinä" a suvikarjalaks "mie" da "sie". Salmis sanottih "akku" da "hukku" a Suojärvel "akka" da "hukka". On vähäzel i muida erovuksie: mie itshe sanon musta da mussat a salmilazet sanotah "musta" da "mustat".

Salmin starikku kirjoitti:

Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.

aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.

Suojärven starikka kirjoitti:

Suojärven suviozis paissih livviks da ylembänä suvikarjalaks. Salmis hyö paissih vai livviks. Livvi da suvikarjala ylen ligel toini toizda ollah. Eule jygevyttä ellendiä. Salmis sanottih "minä" da "sinä" a suvikarjalaks "mie" da "sie". Salmis sanottih "akku" da "hukku" a Suojärvel "akka" da "hukka". On vähäzel i muida erovuksie: mie itshe sanon musta da mussat a salmilazet sanotah "musta" da "mustat".

Lue lisää

tulikin. Ei pitäisi käydä kahvilla kesken viestin kirjoitusta.

Hyrsylän mutka kirjoitti:

aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.

Lue lisää

Livvin ja suomenkielen ero on samansuuruinen kuin suomen ja eestin välinen ero. Salmissa ja Suojärvellä puhutun kielen ero käsittääkseni vastaa kylien välistä eroa.
Hyrsylä kuului Suojärveen vain 20- ja 30-luvut.

kielien ero kirjoitti:

Livvin ja suomenkielen ero on samansuuruinen kuin suomen ja eestin välinen ero. Salmissa ja Suojärvellä puhutun kielen ero käsittääkseni vastaa kylien välistä eroa.
Hyrsylä kuului Suojärveen vain 20- ja 30-luvut.

Lue lisää

Eestin ja suomen ero on PALJON suurempi kuin livvin ja suomen. Kieliin perehtymättömälle suomalaiselle hyvin suuri osa eestin sanastosta ja kieliopista on mahdotonta tajuta, mutta livvi aukeaa melko helposti.

Sivusta käsin kirjoitti:

Eestin ja suomen ero on PALJON suurempi kuin livvin ja suomen. Kieliin perehtymättömälle suomalaiselle hyvin suuri osa eestin sanastosta ja kieliopista on mahdotonta tajuta, mutta livvi aukeaa melko helposti.

Lue lisää

Ei se eestinkieli ole PALJON helpompi ymmärtää. Itse asiassa puhuttua eestiä pystyy ummikkosuomalainen ymmärtämään paremmin kuin puhuttua aitoa livviä (siis ei sitä vuosikymmenten saatossa suomalaistunutta, mitä jotkut vanhat mummelit vielä Suomessa pakisevat), sillä livvin kielen äänteet ja sointu on suomenkielelle vieraampi kuin eestin kieli. Lisäksi livvissä käytetään runsaammin venäläisiä lainasanoja. Sen sijaan luettuna livvin kieli on hiukan helpompaa ymmärtää kuin eestin kieli.

Hyrsylän mutka kirjoitti:

aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.

Lue lisää

verran tahi entisen Ilomatsin karjalanmurteen ja ja nykiysien Ilomantsin itäsavon verran kunhan rajakkaisista kylistä edemmäs mentiin. Historiallisestihan Aunus on eri maata kuin Karjala, mutta sinne muutti 1600-luvulla paljon karjalaisia Ruotsin valloittamilta alueilta ja sitä myötä kielikin karjalaistui melkoisesti. Muga lienou ollun.

niin mielehiine ollou. Venäjälpäi sidä järileh ettö sua, ga mängiä sinne ice. Mua on siel a valdu on Venäin. Tiäl ollah nämä muat ja niä Karjalat a tein vahnu Karjal on siel, ken sidä tahtou muuttakkua sinne.

Ugrilainen kirjoitti:

Ei se eestinkieli ole PALJON helpompi ymmärtää. Itse asiassa puhuttua eestiä pystyy ummikkosuomalainen ymmärtämään paremmin kuin puhuttua aitoa livviä (siis ei sitä vuosikymmenten saatossa suomalaistunutta, mitä jotkut vanhat mummelit vielä Suomessa pakisevat), sillä livvin kielen äänteet ja sointu on suomenkielelle vieraampi kuin eestin kieli. Lisäksi livvissä käytetään runsaammin venäläisiä lainasanoja. Sen sijaan luettuna livvin kieli on hiukan helpompaa ymmärtää kuin eestin kieli.

Lue lisää

Mikä on tämä eestinkieli?

Onko se sukua svenskalle?

Itse olen ymmärtänyt, että ei olisi, vaikka siinä on lainasanoja deutschista, siis svenskan sukukielestä -- mutta niinhan siinä on lainaa russkiistakin...

ruotsin ja tanskan eron kirjoitti:

verran tahi entisen Ilomatsin karjalanmurteen ja ja nykiysien Ilomantsin itäsavon verran kunhan rajakkaisista kylistä edemmäs mentiin. Historiallisestihan Aunus on eri maata kuin Karjala, mutta sinne muutti 1600-luvulla paljon karjalaisia Ruotsin valloittamilta alueilta ja sitä myötä kielikin karjalaistui melkoisesti. Muga lienou ollun.

Lue lisää

"Muga lienou ollun."

Vet Anukses elettih livvin karjalazie jo ennen Stolbovan bumashkua. Oza Luadogan pohjozen puolen eläjis pageni Novgorodih da Tverih sai. Mäntie oza dai Anukseh, a sendäh ei Anus ole karjalazeks roinnuh, karjalazed ollah ainosh eletty netshiel. Ven'an muzhikat tuldih jönggöi viime voinan jälgeh a ennen ei ven'alazie ole Anukses elännyh n'i konza.

Suojärven starikka kirjoitti:

"Muga lienou ollun."

Vet Anukses elettih livvin karjalazie jo ennen Stolbovan bumashkua. Oza Luadogan pohjozen puolen eläjis pageni Novgorodih da Tverih sai. Mäntie oza dai Anukseh, a sendäh ei Anus ole karjalazeks roinnuh, karjalazed ollah ainosh eletty netshiel. Ven'an muzhikat tuldih jönggöi viime voinan jälgeh a ennen ei ven'alazie ole Anukses elännyh n'i konza.

Lue lisää

karjalazed zavoditth eliä Anukses vaste 1600-luvul. Endei siel elettih vai livviläzed. Vie diedoloin aigah livviläzed paistih shto ollah livviläzie ja paissah livvikse.

karjalazie, kirjoitti:

karjalazed zavoditth eliä Anukses vaste 1600-luvul. Endei siel elettih vai livviläzed. Vie diedoloin aigah livviläzed paistih shto ollah livviläzie ja paissah livvikse.

Livviläini libo Anuksen karjalaini - miun ellendykses netshil eule n'i midä erovutta.
A i mie olen lugennuh, jotta endizis aigois anukselazet oldih ligembänä vepsäläzie i anuksenkieli (=livvi) rod'ih kui karjalazet da vepsäläzet kessenäh segovuttih. En t'iiä tozhi li ollou libo ei, a vsotaki i nygöin vie livvi erähämmoini silda on karjalankielen da vepsän välil.

selventää kirjoitti:

periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.

Salmissa puhutun karjalan kielen murteen ja Suojärvellä puhutun karjalan kielen murteen periaatteellinen ero on suunnilleen samaa luokkaa kuin Tampereella puhutun suomen kielen murteen ja Ylöjärvellä puhutun suomen kielen murteen välillä.
Toisin sanoen erittäin vähäinen.

Ongelma on vain siinä, että nekin harvat rajakarjalaiset ja heidän sukulaisensa jotka vielä osaisivat puhua karjalan kieltä, eivät juurikaan osaa kirjoittaa sitä.