Vot ollah dielot Suomes immin kummin kui suomalazet itshe ei himoitsheda Karjalua järilleh. Meil rajakarjazil viedih muat, viedih uskonto da vie i kieli. Nygöin suamma vai vierahal kielel paissa kui n'i ken ei ellennä meiän omua tshomua paginluaduo.
Eule Ruottshin brihatshuzil n'erovutta n'i vouse.
Karjala tagasi
21
730
Vastaukset
- heitä pullo rikki
Kaada loput itsellesi!
- Suojärven starikka
Siehäi muzhikka olet! Vai pidäiz vie pullo särgie. Anna mie vien netshen puod'ih da suan vie jengat kormenih!
- Salmilane starikku
Olet ihan oigiez. Ruotziloil on olluh ainos jengu tärgein. Ruotziloin jumal on jengu da globalisaatio nygyzin. Ruotzien brihat ei malteta muudu gu zittua paista da kirjuttua. Eulo piäz muudu gu kustu.
- selventää
periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.
- Salmin starikku
selventää kirjoitti:
periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.
Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.
- Suojärven starikka
Salmin starikku kirjoitti:
Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.
Suojärven suviozis paissih livviks da ylembänä suvikarjalaks. Salmis hyö paissih vai livviks. Livvi da suvikarjala ylen ligel toini toizda ollah. Eule jygevyttä ellendiä. Salmis sanottih "minä" da "sinä" a suvikarjalaks "mie" da "sie". Salmis sanottih "akku" da "hukku" a Suojärvel "akka" da "hukka". On vähäzel i muida erovuksie: mie itshe sanon musta da mussat a salmilazet sanotah "musta" da "mustat".
- Hyrsylän mutka
Salmin starikku kirjoitti:
Suojärven sisäl lienöy äijy eruo. A Hyrsyläzet ollah salmilazten jälgeläzii. Luulen zto hyö paistihgi kui Salmis.
aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.
- vastaus++
Suojärven starikka kirjoitti:
Suojärven suviozis paissih livviks da ylembänä suvikarjalaks. Salmis hyö paissih vai livviks. Livvi da suvikarjala ylen ligel toini toizda ollah. Eule jygevyttä ellendiä. Salmis sanottih "minä" da "sinä" a suvikarjalaks "mie" da "sie". Salmis sanottih "akku" da "hukku" a Suojärvel "akka" da "hukka". On vähäzel i muida erovuksie: mie itshe sanon musta da mussat a salmilazet sanotah "musta" da "mustat".
tulikin. Ei pitäisi käydä kahvilla kesken viestin kirjoitusta.
- kielien ero
Hyrsylän mutka kirjoitti:
aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.
Livvin ja suomenkielen ero on samansuuruinen kuin suomen ja eestin välinen ero. Salmissa ja Suojärvellä puhutun kielen ero käsittääkseni vastaa kylien välistä eroa.
Hyrsylä kuului Suojärveen vain 20- ja 30-luvut. - Sivusta käsin
kielien ero kirjoitti:
Livvin ja suomenkielen ero on samansuuruinen kuin suomen ja eestin välinen ero. Salmissa ja Suojärvellä puhutun kielen ero käsittääkseni vastaa kylien välistä eroa.
Hyrsylä kuului Suojärveen vain 20- ja 30-luvut.Eestin ja suomen ero on PALJON suurempi kuin livvin ja suomen. Kieliin perehtymättömälle suomalaiselle hyvin suuri osa eestin sanastosta ja kieliopista on mahdotonta tajuta, mutta livvi aukeaa melko helposti.
- Ugrilainen
Sivusta käsin kirjoitti:
Eestin ja suomen ero on PALJON suurempi kuin livvin ja suomen. Kieliin perehtymättömälle suomalaiselle hyvin suuri osa eestin sanastosta ja kieliopista on mahdotonta tajuta, mutta livvi aukeaa melko helposti.
Ei se eestinkieli ole PALJON helpompi ymmärtää. Itse asiassa puhuttua eestiä pystyy ummikkosuomalainen ymmärtämään paremmin kuin puhuttua aitoa livviä (siis ei sitä vuosikymmenten saatossa suomalaistunutta, mitä jotkut vanhat mummelit vielä Suomessa pakisevat), sillä livvin kielen äänteet ja sointu on suomenkielelle vieraampi kuin eestin kieli. Lisäksi livvissä käytetään runsaammin venäläisiä lainasanoja. Sen sijaan luettuna livvin kieli on hiukan helpompaa ymmärtää kuin eestin kieli.
- ruotsin ja tanskan eron
Hyrsylän mutka kirjoitti:
aikoinaan kuului Salmin pitäjään ja siellä puhuttiin Livviä. Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä. Kuten vaikka Suomen ja Viron välillä.
verran tahi entisen Ilomatsin karjalanmurteen ja ja nykiysien Ilomantsin itäsavon verran kunhan rajakkaisista kylistä edemmäs mentiin. Historiallisestihan Aunus on eri maata kuin Karjala, mutta sinne muutti 1600-luvulla paljon karjalaisia Ruotsin valloittamilta alueilta ja sitä myötä kielikin karjalaistui melkoisesti. Muga lienou ollun.
- Karjalaha jesli hiän
niin mielehiine ollou. Venäjälpäi sidä järileh ettö sua, ga mängiä sinne ice. Mua on siel a valdu on Venäin. Tiäl ollah nämä muat ja niä Karjalat a tein vahnu Karjal on siel, ken sidä tahtou muuttakkua sinne.
- kieli?
Ugrilainen kirjoitti:
Ei se eestinkieli ole PALJON helpompi ymmärtää. Itse asiassa puhuttua eestiä pystyy ummikkosuomalainen ymmärtämään paremmin kuin puhuttua aitoa livviä (siis ei sitä vuosikymmenten saatossa suomalaistunutta, mitä jotkut vanhat mummelit vielä Suomessa pakisevat), sillä livvin kielen äänteet ja sointu on suomenkielelle vieraampi kuin eestin kieli. Lisäksi livvissä käytetään runsaammin venäläisiä lainasanoja. Sen sijaan luettuna livvin kieli on hiukan helpompaa ymmärtää kuin eestin kieli.
Mikä on tämä eestinkieli?
Onko se sukua svenskalle?
Itse olen ymmärtänyt, että ei olisi, vaikka siinä on lainasanoja deutschista, siis svenskan sukukielestä -- mutta niinhan siinä on lainaa russkiistakin... - Suojärven starikka
ruotsin ja tanskan eron kirjoitti:
verran tahi entisen Ilomatsin karjalanmurteen ja ja nykiysien Ilomantsin itäsavon verran kunhan rajakkaisista kylistä edemmäs mentiin. Historiallisestihan Aunus on eri maata kuin Karjala, mutta sinne muutti 1600-luvulla paljon karjalaisia Ruotsin valloittamilta alueilta ja sitä myötä kielikin karjalaistui melkoisesti. Muga lienou ollun.
"Muga lienou ollun."
Vet Anukses elettih livvin karjalazie jo ennen Stolbovan bumashkua. Oza Luadogan pohjozen puolen eläjis pageni Novgorodih da Tverih sai. Mäntie oza dai Anukseh, a sendäh ei Anus ole karjalazeks roinnuh, karjalazed ollah ainosh eletty netshiel. Ven'an muzhikat tuldih jönggöi viime voinan jälgeh a ennen ei ven'alazie ole Anukses elännyh n'i konza. - karjalazie,
Suojärven starikka kirjoitti:
"Muga lienou ollun."
Vet Anukses elettih livvin karjalazie jo ennen Stolbovan bumashkua. Oza Luadogan pohjozen puolen eläjis pageni Novgorodih da Tverih sai. Mäntie oza dai Anukseh, a sendäh ei Anus ole karjalazeks roinnuh, karjalazed ollah ainosh eletty netshiel. Ven'an muzhikat tuldih jönggöi viime voinan jälgeh a ennen ei ven'alazie ole Anukses elännyh n'i konza.karjalazed zavoditth eliä Anukses vaste 1600-luvul. Endei siel elettih vai livviläzed. Vie diedoloin aigah livviläzed paistih shto ollah livviläzie ja paissah livvikse.
- Suojärven starikka
karjalazie, kirjoitti:
karjalazed zavoditth eliä Anukses vaste 1600-luvul. Endei siel elettih vai livviläzed. Vie diedoloin aigah livviläzed paistih shto ollah livviläzie ja paissah livvikse.
Livviläini libo Anuksen karjalaini - miun ellendykses netshil eule n'i midä erovutta.
A i mie olen lugennuh, jotta endizis aigois anukselazet oldih ligembänä vepsäläzie i anuksenkieli (=livvi) rod'ih kui karjalazet da vepsäläzet kessenäh segovuttih. En t'iiä tozhi li ollou libo ei, a vsotaki i nygöin vie livvi erähämmoini silda on karjalankielen da vepsän välil. - pieni-on-ero
selventää kirjoitti:
periaatteellisen eron Salmissa puhutun Livvin ja Suojärven Karjalankielen välillä.
Salmissa puhutun karjalan kielen murteen ja Suojärvellä puhutun karjalan kielen murteen periaatteellinen ero on suunnilleen samaa luokkaa kuin Tampereella puhutun suomen kielen murteen ja Ylöjärvellä puhutun suomen kielen murteen välillä.
Toisin sanoen erittäin vähäinen.
Ongelma on vain siinä, että nekin harvat rajakarjalaiset ja heidän sukulaisensa jotka vielä osaisivat puhua karjalan kieltä, eivät juurikaan osaa kirjoittaa sitä.
- Yhtä-samaa-kieltä
"Ongelmana on lähinnä ollut Salmissa puhutun Livvin ja vaikkapa Suojärven Varpakylässä käytetyn eteläkarjalan kielellinen ero. Oliko se ainoastaan murre-ero joka ei käytännössä vaikeuttanut keskinäistä ymmärrystä vai voitiinko puhua lähes eri kielistä."
Kyse oli murre-eroista ja vieläpä melko vähäisistä. Yhdestä ja samasta karjalan kielestä oli silloin ja on tänä päivänäkin kysymys.
Siis karjalan kielestä. Ei mistään Kannaksella puhutusta kaakkoismurteesta joka on selvää suomen kieltä. - jälgimäzet
Nygöi eule äijän karjalazie kudamat maltettas putilleh paissa karjalakse...
- brihaccu
Anneli Sarhimaa: Karjalan kielellä viime hetket elpyä
https://areena.yle.fi/1-4303009
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1038665
- 936650
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon636449Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme345181Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo634307- 553471
- 503335
- 513052
- 562902
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per512876