http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kokoomus V%C3%A4h emm%C3%A4n ty%C3%B6tt%C3%B6myystukea lyhyest%C3%A4 ty%C 3%B6urasta/1135237973455
ja
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/200807187973542_pk .shtml
Taitaa taas olla teineillä liikaa aikaa kun viestejä poistellaan tuohon tahtiin.
Mutta asiaan. Molemmissa jutuissahan käsitellään periaatteessa samaa asiaa.
Kauhulla ja pelolla odottelen tätä nimenomaan uudistusta ei parannusta, mitä sata-komitea aikanaan tulee esittämään. Ja luulenpa vahvasti, että en ole ainoa.
Vähitellen on alkanut tuntumaan siltä, että koko suuri sosiaalipoliittinen uudistus onkin. liian iso kakku kenellekään yksin hallitavaksi.
Ehkä olisi sittenkin parempi pitää mm. vanhuus eläkeikäiset ja nuoret ihan erillään. Lopettaa tuo rangaistus menettely, koska siinä saa aina turpiinsa se heikoin osapuoli vieläpä yleensä väärästä syystä.
Erityisesti pitäisi ottaa huomioon henkilön asuinpaikka. Maalla asiat ovat vähän toisin kuin kaupungissa. Nuorison voi olla aika vaikeata ymmärtää työhön pakottamistoimenpiteitä, etenkin kun mahdollinen pakkotyöpaikka suhtautuu hyvinkin nurjasti nuoren ongelmiin. Nuorilla on aivan eri tavalla paineita elämässään nyt, kuin vaikkapa vain kymmenen vuotta sitten, kiitos tämän yhä hektisemmän elämänmenon ja mitä järjettömämpien kulttien markkinointi nuorille.
(Tiedetään että nuoret käyttävät suhteessa eniten rahaa heräte ostoksiin joten heille niitä myös myydään rankimmilla mainos kampanjoilla. Eikä tuo raha suinkaan aina ole itse tienattua, eikä sitä välttämättä tulla koskaan itse tienaamaankaan.)
On lapsiperheet ja avio- ja avoliitot, sun lapset ja mun lapset ja meidän lapset. Eli kuka elättää ja miten tulevaa veronmaksaja sukupolvea.
Lisäksi on vielä yksi yhä isommaksi kasvava ryhmä nimittäni pätkä, silppu ja muut purutyöläiset. Kuinka turvata heille arkipäivän turva ja elanto jos pätkää ei tulekaan, miten elää pätkien väliset ajat. Onhan tähän saakka kuitenkin ajateltu palkan olevan sellainen, että sillä elää sen työssä olo ajan, mutta ei seuraavaa kahta viikkoa/kuukautta jotka kuluu uutta projektia odotellessa.
Entä sitten kun työkyky alkaa heiketä, kun ei enää valitakaan työryhmään koska nuorempia ja virkeämpiä on jo saatavilla.
Kilpailuttaminen on tehnyt tehtävänsä tässäkin yhteiskunnassa ja tässä ollaan nyt. Olisiko jo aika vähän arvioida tuon 'pyhän' kilpailun todellisuutta, kääntää ne varjopuoletkin näkyviin. Kilpailussahan on voittajan lisäksi myös häviäjä, tätä ei tässä yhteiskunnassa ole ainakaan toistaiseksi huomioitu mitenkään. Ai, niin minäpä olenkin ovela ja talletan tämänkin juttuni siltä varalta että se poistetaan.
ja
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/200807187973542_pk .shtml
Taitaa taas olla teineillä liikaa aikaa kun viestejä poistellaan tuohon tahtiin.
Mutta asiaan. Molemmissa jutuissahan käsitellään periaatteessa samaa asiaa.
Kauhulla ja pelolla odottelen tätä nimenomaan uudistusta ei parannusta, mitä sata-komitea aikanaan tulee esittämään. Ja luulenpa vahvasti, että en ole ainoa.
Vähitellen on alkanut tuntumaan siltä, että koko suuri sosiaalipoliittinen uudistus onkin. liian iso kakku kenellekään yksin hallitavaksi.
Ehkä olisi sittenkin parempi pitää mm. vanhuus eläkeikäiset ja nuoret ihan erillään. Lopettaa tuo rangaistus menettely, koska siinä saa aina turpiinsa se heikoin osapuoli vieläpä yleensä väärästä syystä.
Erityisesti pitäisi ottaa huomioon henkilön asuinpaikka. Maalla asiat ovat vähän toisin kuin kaupungissa. Nuorison voi olla aika vaikeata ymmärtää työhön pakottamistoimenpiteitä, etenkin kun mahdollinen pakkotyöpaikka suhtautuu hyvinkin nurjasti nuoren ongelmiin. Nuorilla on aivan eri tavalla paineita elämässään nyt, kuin vaikkapa vain kymmenen vuotta sitten, kiitos tämän yhä hektisemmän elämänmenon ja mitä järjettömämpien kulttien markkinointi nuorille.
(Tiedetään että nuoret käyttävät suhteessa eniten rahaa heräte ostoksiin joten heille niitä myös myydään rankimmilla mainos kampanjoilla. Eikä tuo raha suinkaan aina ole itse tienattua, eikä sitä välttämättä tulla koskaan itse tienaamaankaan.)
On lapsiperheet ja avio- ja avoliitot, sun lapset ja mun lapset ja meidän lapset. Eli kuka elättää ja miten tulevaa veronmaksaja sukupolvea.
Lisäksi on vielä yksi yhä isommaksi kasvava ryhmä nimittäni pätkä, silppu ja muut purutyöläiset. Kuinka turvata heille arkipäivän turva ja elanto jos pätkää ei tulekaan, miten elää pätkien väliset ajat. Onhan tähän saakka kuitenkin ajateltu palkan olevan sellainen, että sillä elää sen työssä olo ajan, mutta ei seuraavaa kahta viikkoa/kuukautta jotka kuluu uutta projektia odotellessa.
Entä sitten kun työkyky alkaa heiketä, kun ei enää valitakaan työryhmään koska nuorempia ja virkeämpiä on jo saatavilla.
Kilpailuttaminen on tehnyt tehtävänsä tässäkin yhteiskunnassa ja tässä ollaan nyt. Olisiko jo aika vähän arvioida tuon 'pyhän' kilpailun todellisuutta, kääntää ne varjopuoletkin näkyviin. Kilpailussahan on voittajan lisäksi myös häviäjä, tätä ei tässä yhteiskunnassa ole ainakaan toistaiseksi huomioitu mitenkään. Ai, niin minäpä olenkin ovela ja talletan tämänkin juttuni siltä varalta että se poistetaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.