perheissä ja tässä ei vielä kaikki. Oikeistohallitus ajaa maksujen korotuksia, jotka kohdistuvat erityisesti juuri peheisiin, mutta myös eläkeläisiin. Eläkeläiset ja pienipalkkaiset ovat jääneet nuolemaan näppejään oikeistohallituksen sosiaalisella linjalla.
Tavalliselle eläkeläiselle tuli korotuksia 20-40 € ja palkansaajalle ehkä 50 € verojen jälkeen.
Ja kaikki vain siksi, että oikeistohallitus teki väärän suuntaista politiikka. Ensiksi luvattiin ruokaveron alennus. Maatalous, elintaviketeollisuus ja kauppa näki erinomaisen tilaisuuden kaappaukseen ja varautui vetämään ison potin. Ja tekikin se heti. Kaikkti tiedot ovat osoittavat, että elintarvikkeet ovat kohonneet jo 10-20 prosenttia. 100 prosenttia enemmän kuin muualla. Ja hinnat jatkavat kilpajuoksua. Ruokaveron alennuksen oikeistohallitus suunnittelee ensi vuoden lopulle vaalitäkyksi seuraavan vuoden vaaleihin. Kuten muutkin veron alennukset. Tuossa vaiheessa ne eivät enää korjaa tilannetta.
Puoluejohtaja Urpilaisen esitys, että valtio nyt satsiais rahansiitoihin kuntatalouteen, jotta palveluja voitaisiin parantaa sekä pitää maksut kurissa, on oikean suuntainen. Kuntaveroja korotetaan lähes puolessa kunnissa. Pahaksi onneksi keskustapolitiikoille, kun korotukset kohdistuvat pääsääntöisesti keskustalaisiin kuntiin.
Tavalliselle eläkeläiselle tuli korotuksia 20-40 € ja palkansaajalle ehkä 50 € verojen jälkeen.
Ja kaikki vain siksi, että oikeistohallitus teki väärän suuntaista politiikka. Ensiksi luvattiin ruokaveron alennus. Maatalous, elintaviketeollisuus ja kauppa näki erinomaisen tilaisuuden kaappaukseen ja varautui vetämään ison potin. Ja tekikin se heti. Kaikkti tiedot ovat osoittavat, että elintarvikkeet ovat kohonneet jo 10-20 prosenttia. 100 prosenttia enemmän kuin muualla. Ja hinnat jatkavat kilpajuoksua. Ruokaveron alennuksen oikeistohallitus suunnittelee ensi vuoden lopulle vaalitäkyksi seuraavan vuoden vaaleihin. Kuten muutkin veron alennukset. Tuossa vaiheessa ne eivät enää korjaa tilannetta.
Puoluejohtaja Urpilaisen esitys, että valtio nyt satsiais rahansiitoihin kuntatalouteen, jotta palveluja voitaisiin parantaa sekä pitää maksut kurissa, on oikean suuntainen. Kuntaveroja korotetaan lähes puolessa kunnissa. Pahaksi onneksi keskustapolitiikoille, kun korotukset kohdistuvat pääsääntöisesti keskustalaisiin kuntiin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nyt vain tuli mm öljyn hinnat ylös.
Turha vouhotusn oli kasviöljystäkin, huomattiin ettei pystykään toteuttaan.
Palkankorotukset oli väärään saumaan.
Aiemmin oli 5 € korotus eläkeläisille,ainakin pieneläkkeille. Nyt kuitenkin yritettiin.
Takana kummittelee suuri valtionvelka. Sitä nyt pakko maksaa takaisin.
Ei, mm vesisähkölle lisää. Vähätellään 600 - 700 MW sähkönlisäystä, joka olisi tuetonta.
Mitä olisi mielestäsi hyvää tehty ?
Kommunistina et varmaankaan ole koskaan tyytyväinen, mutta jos oikein pinnistäisi, ja ei olisi niin yhteiskunnan vastainen.
Nyt vaan tuli energianveron hinnat niin ylös, kun hallitus päätti nostaa energia- ja alkoholiveroa 330 miljoonalla eurolla.
--- inflaatio Suomessa lähes 5 % ---
Hallitus nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja ja lasten päivähoitomaksuja 60 miljoonalla markalla.
--- ei siinä 5 euron korotus eläkkeisiin riitä ---
Hallituksen rikkauspaketti Suomen ökyrikkaille:
hallitus keventää perintö- ja lahjaveroa mahtisuvuilta ja yritysten omistajilta 165 miljoonaa euroa, varallisuusvero heiltä on jo kokonaan poistettu
--- Ökyrikkaiden rikkauspaketti sisältää
varallisuusveron poiston
perintöveron poiston
lahjaveron poiston
myyntivoittojen erittäin alhainen verotus
osinko- ja optiotulojen erittäin alhainen verotus
Valtion verokertymä ei riitä ökyrikkaiden 0-verotukseen, ellei veroja kerätä pieni- ja keskituloisilta yhä enemmän ja enemmän.
Sosiaalietuudet ovat Suomessa kovemmin verotettuja kuin ökyrikkaiden "rälssitilat", perinnöt, sijoitustuotot ja optiot.
Sosiaaliturvaa hallitus purkaa tehokkaasti antamalla inflaation kohota pilviin. Sosiaalietuuksia ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, joten eläkkeet, lapsilisät, työttömyyskorvaukset jne jäävät jälkeen ostovoiman heiketessä olemattomiin.
Myös ne ruokajonoissa kerjäävät "sossun asiakkaat" maksavat maataloustukiaisia (141- ja 142-tuet) - vaikka heillä ole rahaa ostaa tuoretta suomalaista ruokaa - maksaessaan veroja.
Viime vuonna (Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan) yrittäjillä ja maataloustuottajilla meni erittäin hyvin (paremmin kuin koskaan ennen) - sen sijaan työttömillä ja työntekijöillä tulokehitys oli kaikkein heikointa.
Ketkähän ne ovat niitä hallituksen intressiryhmiä, joille hallitus jakaa avokätisesti vero- ym. etuisuuksia - ottaen opposition intressiryhmiltä eli pieni- ja keskituloisilta.
Suomalaisia köyhiä tai köyhyysriskissä olevia on väestöstä yli 11 % eli yli 600.000 henkeä. Näitä ovat
- yksityisyrittäjät
- nuoret
- opiskelijat
- pienten lasten tai monilapsiset perheet
- yksinhuoltajat
- kansaneläkkeen varassa elävät
- työuraa vaille jääneet vammaiset
- pitkäaikaistyöttömät
- yksinhuoltajat ja muut pysyvästi työmarkkinoilta syrjäytyneet.
Köyhyyden kasvot ovat erittäin moninaiset ja ongelma on valtavan suuri eriarvoisessa Suomessa. Suurin köyhyysriski on niillä, jotka joutuvat vähimmäisturvan varaan. Vähimmäisturva Suomessa ei yllä edes köyhyysrajaan asti.
ERIARVOISTUMISEN AIKA
Vuosina 1990-2002 eriarvoistuminen oli valtavan suurta. Tänä päivänä ja sinivihreän hallituksen aikana se on entisestään kasvanut mm. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan.
Vuosina 1990-2002 kaikkien tulonsaajien reaalitulot kasvoivat 19,29 %, alimman kymmenyksen kasvu oli 1,09 %, ylimmän kymmenyken kasvu oli 44,09 % ja ylin prosentti nappasi reaalitulojaan 121,90 enemmän.
Ne muruset, jotka ovat tippuneet pieni- ja keskituloisille eivät ole nostaneet näiden tulokehitystä inflaation voimakkaan kasvun johdosta.
Köyhät ja köyhyysrajalla elävät kerjäävät leipäjonoissa yrittäen näin korjata Suomen surkeaa vähimmäisturvaa.
Yhteiskunnan vastaisia ovat ne, jotka vaativat ettei huono-osaisuudesta saa kirjoittaa.
Yhteiskunnan vastaisia ovat ne ökyrikkaat, joille mikään ei riitä, vaan vaativat enemmän ja enemmän itselleen muiden kustannuksella.
Yhteiskunnan vastaisia ovat ne, jotka äänestävät näitä itsekkäitä ja ahneita päättämään yhteiskunnallisista asioista.
Sinivihreä hallitus on varmistanut sen, että rikkaat mahtisuvut jättävät verottomat perinnöt perillisilleen. Samalla hallitus varmistaa sen, että huono-osaisuus perityy: köyhän lapsi perii köyhyyden.
Mutta onhan meillä myös presidentti Halonen. Hänellä olisi nyt tuhannen taalan paikka näyttää johtajuutta EU-agendan luomisessa, kun hallitus ja koko EU uinuu. Perjantaina Halonen kommentoikin energiapolitiikkaa Porissa. Halosen mukaan Suomen pitää vain tottua siihen, ettei kaverihintaista puuta tai energiaa ole saatavissa.
Tämäkö on presidentin panos asiassa, jolla on merkitystä Suomen teollisuudelle, työpaikoille ja hyvinvoinnille? Ei kai nyt ole niin, että öljyn ja sähkön hinnannousu pitää ottaa vain annettuna. Kyllä joku vetää välistä raskaasti samalla kun EU:n kansalaisten ostovoima kuihtuu. Esimerkiksi öljylähteitä löytyy jatkuvasti lisää ja tekniikka niiden hyödyntämiseksi paranee.
Tarja Halonen, tule esiin ja aja palkansaajien etua.
hyvä, pelkkä kyrpä, muistako?
Tiedätkö, kun lampolaan menee, ja heti ovelola kysyy, mikää mulkussa hyvää?
pää...pää...pää
Hokasit !
Päähän se .
Vitsi vitsinä.
huomaa teidät puniikit, kun sanoo jotain, vaikka ns pilkallaankin.
Heti ollaan karvat pystyssä.
Esim. hän ei moiti Halosen Tarjaa, sitten millään.
Mikset, sanoppa itse ?
taidat tietää ne lampolahommat.