Hei! Kirjoitan tarinaa, jossa päähenkilö matkustaa Oulusta Wieniin kesällä 1944 ja takaisin Suomeen (Ruotsin kautta) kesällä 1945. Kertokaa mielipiteitänne, kuinka uskottavimmin suomalainen henkilö, jolla menomatkalla on seurana saksalainen upseeri, matkustaa nuo matkat?
Matkustaminen Eurooppaan
2. MS:n loppuaikoina
5210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
" Törni oli entinen SS-Untersturmführer, joten hänellä ei ollut mahdollisuuksia jäädä armeijaan. Myös valtion virat olivat ulottumattomissa.lähde? Niinpä lähtöpäätös ei ollut vaikea, kun Törni Vaasan ravintola Centralissa tapasi saksalaisten Suomeen perustaman vastarintaliikkeen edustajan, joka värväsi suomalaisia upseereita. Tarkoituksena oli antaa miehille sabotaasi- ja vastarintakoulutusta Sonderkommando Nordin tukikohdassa Saksassa. Mikäli Neuvostoliitto miehittäisi Suomen vastarintaliike nousisi aseisiin Saksan avustamana. Törnin oli tarkoitus toimia koulutuksen jälkeen muiden vastarintamiesten kouluttajana Suomessa. Tuolloin Suomi kävi Saksaa vastaan Lapin sotaa, joten tarjous tarkoitti myös vihollisen puolelle siirtymistä.[2]
Törni nousi saksalaiseen sukellusveneeseen tammikuussa 1945 Kristiinankaupungin edustalla. Koulutus alkoi helmikuussa, mutta jäi kesken. Törnin loppuvaiheista on erilaisia kertomuksia. Ensimmäisen, Cleverleyn mukaan epätodennäköisen, kertomuksen mukaan Törni olisi lähtenyt Venäjän-rintamalle johtamaan saksalaista merijalkaväen pataljoonaa ja taisteltuaan siellä olisi lopulta antautunut amerikkalaisille ja brittiläisille joukoille miehineen[1]. Toisen, todennäköisemmän, kertomuksen mukaan Törni ei olisi saanut tilaisuutta taistella, vaan olisi suomalaisen toverinsa kera tullut pidätetyksi amerikkalaisen sotilaan toimesta, karannut brittiläiseltä vankileiriltä viikko sodan loppumisen jälkeen ja lähtenyt hakeutumaan Tanskan kautta Norjaan ja lopulta Suomeen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Törni
" Miksi sukellusveneitä tarvittiin Saksan ja Suomen väliseen yhteydenpitoon ja kävikö niitä täällä tosiaan paljon? Onko mitään varmoja todisteita käynneistä?
Sukellusveneet: Miksi sukellusveneitä tarvittiin; Sonderkommando Nord tarvitsi menestyäkseen koulutettuja miehiä ja materiaalia. Myöskään kaikkia yhteydenpitoa ja neuvotteluja ei voitu hoitaa radioteitse tai kuriirien välityksellä. Elettiinhän lisäksi sodanjälkeisiä aikoja ja Suomi oli sotatilassa Saksan kanssa. Mikään muu kulkuväline ei juuri olisi tullut kysymykseen yhteydenpidossa Saksan Heringsdorfin ja Närpiön- Kristiinan tukikohtien välillä. "
http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm
Tässä olsi Fabritius
http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Fabritius
Tuosta sain hyvän vinkin. Täytyykin alkaa kaivelemaan Suomesta Saksaan siirtyneiden sotilaiden vaiheita. Sieltä löytyy varmaan mielenkiintoisia juttuja!
oli matkustusluvan saamisen jälkeen tavallisinta mennä laivalla tai lentäen Tukholmaan ja sieltä junalla Tanskan kautta Saksaan. Kesällä 1945 oli sota loppunut, joten asia oli jo yksinkertaisempi.
Tuon suve-hömpän voi jättää omaan arvoonsa. Sitä toistavat henkilöt, joille ei kovin montaa ajatusta kerralla päähän mahdu.
Tarvitsivatko tuon matkustusluvan kaikki? Ja kuinka helposti sellainen myönnettiin? Oliko eroa esim. keväällä 1944 ja suurhyökkäyksen alun jälkeen kesällä 1944 matkustuslupien myöntämisessä?
tarvittiin tietysti erityinen syy.Viisumi tarvittiin ilmeisesti kaikkiin maihin, myös Saksaan ja kai Ruotsiinkin.Erityisesti tietysti valvottiin asevelvollisten miesten matkustamista.
Tarkennuksena aiempaan todettakoon, että Oulusta olisi tietysti ollut lyhin matka Ruotsiin Tornion kautta junalla. Matkustusrajoituksia poistettiin sodan jälkeenkin hyvin hitaasti valuuttasyistä. Eikä yksinkertaisesti ollut kapasiteettia.