Amerikkalainen tutkija Doug Groothuis tiivistää kristinuskon ja new age-jälleensyntymisen vertailunsa seuraavasti:
Niinkutsutut todisteet jälleensyntymisestä, jotka on saatu hypnoosissa voidaan selittää paremmin psykologisina häiriöinä tai jopa demonisena kokemuksina.
On vaikea pitää karman lakia, tai reinkarnaatiota "oppimiskokemuksena" (kuten new agen kannattajat opettavat), jos palkinnot ja rangaistukset annetaan ilman tietoisuutta siitä, että ollaan palkittavana tai rangaistavana. Jos viisitoistavuotias tyttö kuolee tuskalliseen leukemiaan, koska sattui edellisessä elämässään olemaan Josef Stalin, mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena? Mitä hänen leukemiansa voi opettaa hänelle edellisestä elämästään, jos hän ei muista edellistä elämäänsä?
Jos kaikki on yhtä ja yksilöllisyys on lopulta vain harhaa (monismi), miten yksilösielu voi reinkarnoitua ruumista toiseen? "Ykseys" opetus on ristiriidassa yksilökäsitteen kanssa, kuitenkin tarvitaan yksilöllisiä sieluja, jotta voidaan muodostaa koherentti oppi karmasta ja henkilökohtaisesta vastuusta. Jonkun täytyy reinkarnoitua.
Raamatullinen opetus Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen historiallisuudesta on tosiasioilla hyvin perusteltu, toisinkuin spekuloinnit oletetuista edellisistä elämistä. On olemassa parempia todisteita Kristuksen ylösnousemuksesta kuin reinkarnaatiosta
Niinkutsutut todisteet jälleensyntymisestä, jotka on saatu hypnoosissa voidaan selittää paremmin psykologisina häiriöinä tai jopa demonisena kokemuksina.
On vaikea pitää karman lakia, tai reinkarnaatiota "oppimiskokemuksena" (kuten new agen kannattajat opettavat), jos palkinnot ja rangaistukset annetaan ilman tietoisuutta siitä, että ollaan palkittavana tai rangaistavana. Jos viisitoistavuotias tyttö kuolee tuskalliseen leukemiaan, koska sattui edellisessä elämässään olemaan Josef Stalin, mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena? Mitä hänen leukemiansa voi opettaa hänelle edellisestä elämästään, jos hän ei muista edellistä elämäänsä?
Jos kaikki on yhtä ja yksilöllisyys on lopulta vain harhaa (monismi), miten yksilösielu voi reinkarnoitua ruumista toiseen? "Ykseys" opetus on ristiriidassa yksilökäsitteen kanssa, kuitenkin tarvitaan yksilöllisiä sieluja, jotta voidaan muodostaa koherentti oppi karmasta ja henkilökohtaisesta vastuusta. Jonkun täytyy reinkarnoitua.
Raamatullinen opetus Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen historiallisuudesta on tosiasioilla hyvin perusteltu, toisinkuin spekuloinnit oletetuista edellisistä elämistä. On olemassa parempia todisteita Kristuksen ylösnousemuksesta kuin reinkarnaatiosta
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.zeitgeistmovie.com/
Ai kristinusko totta? Katsohan tämä ja sano sitten.
Oppimiskokemus tapahtuu MAAN PÄÄLLÄ ilman tietoisuutta oppimisesta. Kun tyttö kuolee, niin hän ymmärtää, että miksi piti elää tuskallinen elämä. Jos olisi muistikuvia tästä kuoleman ja elämän välisestä ajasta, niin sittenhän oppiminen ei olisi niin tehokasta, kun tietäisimme mitä tuleman pitää. Tämä järjestys on paljon parempi! Kun ei tiedä oppiessaan syytä tai seurausta, niin oppiminen laittaa omat aivot töihin ja todella tuntemaan ja oppimaan. Jos koko ajan voisi ajatella, että näinhän sen pitää mennäki ja vielä kaksi kuukautta tiukkaa, niin ihmiset lakkaisivat itse yrittämästä. Turvattaisiin vaan kaiken aikaa korkeimpiin voimiin ja asioiden ymmärtäminen ja kokeminen ITSE olisi vajavainen! Koko hommalta putoaisi pohja!
on video minkälaista hullua potaskaa koko New age-liike.
http://www.youtube.com/watch?v=XaugTVphEto
vaan se on näin:
on olemassa parempia todisteita jälleensyntymisestä kuin kiesuksen ylösnousemuksesta.
Tuntuu kummalliselta kun hyvinkin lukeneet ja älykkäät ihmiset uskovat noin lapsellisiin satuihin mitä raamatussa julistetaan.
>>Jos viisitoistavuotias tyttö kuolee tuskalliseen leukemiaan, koska sattui edellisessä elämässään olemaan Josef Stalin, mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena?
tähän muutakuin
minä muistan mitä olen ollut
ja mikään spekulointi asian tiimoilta
on minulle henkilökohtaisesti aivan turhaa
kun muistaa niin tietää
se on sama kuin muistaisit eilisenpäivän
mitä teit ja tunsit
kuka sen sinulle todistaa?!
sinä itse ja sinun muistisi -parhaiten
sielu tietää miksi
vaikka persoonana sitä ei tietäisikäään
ja sen on "kokija" itse hyväksynyt itselleen
väkivalta on kiellettyä
meillä on vapaa tahto!!
ajattele itse itsenäisesti
kyseenalaista ja kysele
älä tartu mihinkään mikä ei tunnu hyvältä
niin totuus tulee ilmi vääjäämättä
turhaan me täällä toisiamme soimaanmme
erillaisista uskomuksista ja uskonnoista
kunhan olette lähimmäisillenne hyviä
tai edes pyritte siihen
niin maailma muuttuu hyväksi
ps.ja muista hymyillä ;-)
mutta ei ikinä itse tiedä sitä, voidaanko tätä pitää oikeudenmukaisena?
-Kyllä voidaan. Asia on todennäköisesti sovittu jo henkimaailmassa ennen maanpäälle tuloa.
Mitä hänen leukemiansa voi opettaa hänelle edellisestä elämästään, jos hän ei muista edellistä elämäänsä?
-Se on kuitenkin teon seuraus, hinta joka on maksettava jotta karma saataisiin sovitetuksi.
Muistamisilla ei ole väliä, parempi ettei muistetakaan. Kun siirrymme täältä henkimaailmaan, niin siellä meillä on laajempi tietoisuus siellä ja käsitämme kaikki omaan elämään liittyvät asiat.Ymmärrämme kaikki asiat mitä elämässämme on tapahtunut,entiset elämät, mitä piti oppia ja miksi olimme täällä. Unohdus ei koske kuin tätä maanpäällistä elämää ja se on olematon hetki ikuisuudessa.
Psykologit ovat kertoneet että niillä tapahtumilla joita sattuu esim 2 vuotiaana, on suuri merkitys myöhempään elämään. Niiden merkitys ei häviä vaikka kukaan ei muista niitä aikoja. Jos me muistaisimme kaiken aiemmasta elämästä, niin se riistäisi teoilta niiden arvon. Lisäksi se olisi raskas taakka kannettavaksi muistaa kaikki. Jos joudumme hankalaan elämäntilanteeseen, niin meidän on osattava toimia oikein ja rakkaudellisesti oikean itsensä vuoksi. Se on todellista oppimista, että teemme oikein koska se on oikein. Jos muistamme tilanteen aiemmasta elämästä, valitsemme oikean menettelytavan vain itsekkäistä syistä ja halusta kuitata karma pois.
että muistaminen ei yleisesti ole tärkeä asia
vaan asian käsittely (mistä sitten onkin kyse)voi olla jopa helpompi kun ei muista
esimerkkinä kipu, kun ett osaa pelätä sitä niin sen ei tarvitse koskea niin paljon kuin jos se olisi jäänyt muistipankkiisi pahana kokemuksena
mutta kyse on aina yksilöistä ja yksilön/hengen tarpeesta tietoon ja sitä kautta kokemuksiin ja toiminta malliin
ja siksi ei voida sanoa että yleisesti muistamattomuus olisi paras malli kokemuksiin ja kehitykseen
kirjoitan tästä siksi koska minä muistan joitakin tapahtumia menneistä elämistäni
ja sen voin myös tähän lisätä että sanonta "tieto lisää tuskaa" pitää paikkansa
aina ei ole "kiva" muistaa
mutta tiedän että minun tehtäväni on opetella kärsivällisyyttä tässä elämässäni ja sen vuoksi minä muistan
asioilla on aina jokin tarkoitus
"Jos muistamme tilanteen aiemmasta elämästä, valitsemme oikean menettelytavan vain itsekkäistä syistä ja halusta kuitata karma pois. "
kyllä näinkin se voi olla
mutta me voimme muistaa tietämättämme, alitajuisesti ja toimia sen mukaisesti oikein
siis kuka sanoo mikä on oikein ja mikä ei?!
minä en tiedä
mutta luotan siihen että ennen syntymäämme luotu suunnitelma on oikea jokaiselle sielulle
muistamisineen tai muistamattomuuksineen -ei sen väliä
jokainen meistä täällä yritää läpikäydä "temppuratammme" oikein ja vain se on tärkeää
ja siksi ei voida sanoa että yleisesti muistamattomuus olisi paras malli kokemuksiin ja kehitykseen
Ei voidakaan, olen samaa mieltä tuosta. Yritin vain esittää jotain selityksiä ihmisille, joiden peruste jälleensyntymista vastaan on se, ettei aiempia elämiä muisteta. En itse ole koskaan kokenut muistamattomuutta ongelmaksi, joka kaataisi uskon jälleensyntymiseen.
Varmasti sillä, että joku muistaa aiempia elämiään on jokin tarkoitus. Silloin se varmasti hyödyksi kehitykselle, niin ainakin luulisin.
Täytyy lukea lisää tuosta jälleensyntymismuistista. On päässyt asiat unohtumaan. Ostin vuosia sitten Pekka Ervastin kirjan Jälleensyntymismuisti. Varmaan siinäkin on joitain vastauksia näihin asioihin.
Itse en muista mitään aiemmista elämistä. Haastetta tässä on, koska asiat on itse oivallettava ja toisaalta on pieni pelko epäonnistumisesta :) Mutta niihän se on tarkoituskin.
Eräs selvänäkijä sanoi että yksi läksyni on kärsivällisyyden opettelu. Olenkin hyvin kärsimätön. Ilmeisesti voimme heikkoja puolia tutkimalla löytää myös läksyjä miksi olemme täällä.