Mitä merkitävää RKP on saanut aikaan hallituksessa kuin pakkoruotsin viimeisen 50 vuoden aikana. Listaa voi jatkaa
-pakkoruotsi
-?
-pakkoruotsi
-?
Mitä merkitävää RKP on saanut aikaan
hallitus vastuu
5244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kerro toki ensin mitä Tala tai Persut saaneet aikaiseksi?
"Mitä merkitävää RKP on saanut aikaan hallituksessa"
listaa voisi jatkaa loputtomiin. Rkp on kaiken pimeyden puolue, Lhjonta on sen erikoisgebitti
-ruotsalaispykälä 92
Maanhankintalakia sorvattaessa siihen piti sisällyttää erityinen "ruotsalaispykälä " (92 §), jolla ruotsalaisten edut turvattiin.
Silloisen maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) ylijohtaja Veikko Vennamo, joka työkseen hoiteli siirtoväen maanhankintaa, kirjoittaa teoksessaan Jälleenrakennuksen ihme mm. seuraavasti: " Mitä sitten tekivät ruotsinkieliset kartanonherrat ja poliitikot tässä "ruotsalaisen pyhän maan" asiassa? He unohtivat Suomen edun ja velvollisuutensa Suomen kansalaisina: He pyysivät erilaisia kanavia myöten apua Ruotsin poliittisilta voimilta ja tukea Ruotsin lehdistöltä.
Kiihkeimmät vaativat karjalaisten sijoittamista Oulujoen pohjoispuolelle. Ruotsinkielisessä Svensk vakt - lehdessä uhkailtiin jopa aseellisella väliintulolla. Suomenkielisten sanavarastoon ilmestyi uusi käsite "pyhä ruotsalaismaa", kun sen saaminen siirtoväen käyttöön piti kaikin keinoin estää
Ai, sä tarkoitat tätä:
"Siirtoväen sijoittaminen on toimitettava siten, ettei ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien luonnetta kielisessä suhteessa muuteta, kuitenkin niin, ettei maanluovutusvelvollisuuden aiheuttama
taloudellinen rasitus tule ruotsinkielisille maanomistajille lievemmäksi kuin muille.
Ruotsinkielisille maan saajille annettakoon tiloja ensi sijassa ruotsinkielisen väestön asumilla yksikielisillä alueilla ja sen jälkeen kaksikielisillä alueilla. Suomenkielisen siirtoväen sijoittaminen kaksikielisiin kuntiin on pyrittävä siten suorittamaan, että haitat ruotsinkieliselle väestölle tulevat niin vähäisiksi kuin mahdollista."
Varsinaisesti ruotsalaispykälä merkitsi sitä, että ruotsinkieliset saivat korvata maanluovutusvelvollisuutensa rahalla, hankkimalla korviketilan tms. Mitä tulee tasapuoliseen taloudelliseen rasitukseen säädettiin, että luovutusvelvollisuuden voi korvata raivaamalla tai raivauttamalla maatalousministeriön osoittamasta paikasta 1,5-kertaisen alueen.
Maanhankintalaki turvasi yhteiskuntarauhaa, mutta ei ollut muuten välttämättä onnistunein mahdollinen ratkaisu. Jotkut maansaajista joutuivat liiankin kovan urakan eteen, erityisesti ns. kylmien tilojen saajat. Moni menetti terveytensä ja osa tiloista osoittautui päälle elinkelvottomiksi. Sen seurauksena näitä tiloja hylättiin ja seuraava polvi löysi paremmat toimeentulomahdollisuudet kaupungeissa. Monessa tapauksessa voidaan kyllä puhua suoranaisista hukkainvestoinneista.