Luther säätiön rakentamat jumalanpalvelusyhteisöt eivät ole täydessä ehtoollisyhteydessä paikallisseurakuntien kanssa. Jos olet sitä mieltä ettei väite pidä paikkaansa, niin lue koko kirjoitus ja mieti itse.
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on Kristuksen ruumis. Kristus on kehottanut seurakuntaansa viettämään yhteistä ehtoollista. Paikallisseurakunnat, joiden välillä valitsee ehtoollisyhteys ja jotka ovat yhteisessä kaitsennassa muodostavat Kristuksen kirkon. Jos seurakuntien välistä ehtoollisyhteyttä ei ole, ei myöskään ole yhtenäistä Kristuksen kirkkoa.
Suomen ev.lut. kirkossa valitsee oppierimielisyys. Itse asiassa oppierimielisyyksiä valitsee useitakin, mutta tämä yksi on noussut ylitse muiden. Kysymys on siitä, sopiiko seurakuntien vanhemmistoon, eli pastoreiksi kutsua vanhemmistoveljien rinnalle myös – sisaria. Kirkon vanha, katoliselta ajalta periytyvä traditio on ollut, että vanhemistoon kutsutaan vain miespuolisia henkilöitä. Kirkon nykyinen virallinen kanta on että tuohon Raamatussa säädettyyn vanhenmistoon, eli luterilaisittain sanan ja sakramentin virkaan, sopii kutsua myös naisia. Kirkko on toki hyväksynyt jäsenilleen myös pitäytymisen vanhassa kannassa.
Kristityn käsityksen mukaa mies on perheen pää ja vaimon tulee osoittaa miehelleen kuuliaisuutta. Tätä seikkaa vasten tarkasteltuna epätavallista kuuliaisuuden osoittamista tosiaankin on, jos vaimo ryhtyy julkisesti opettamaan omaa miestään uskon asioissa. Tähän seikkaan myös Apostoli Paavali on viitannut kirjeessään Timoteukselle.
Tämän kuuliaisuuden näkökulmasta katsoen vaimon kuuluminen seurakunnan vanhemmistoon, varsinkin jos oma mies ei siihen kuulu, vaikuttaa sekin ongelmalliselta. Toki tätäkin asiaa voidaan kutsua järjestelykysymykseksi, jota itseasiassa myös vanhemmiston eli pastorien keskinäinen virkarakennekkin on.
Joka tapauksessa, kun vanhankin virkatradition mukaan pastoriksi voitiin hyväksyä yksiavioisen miehen ohella myös kokonaan naimattomia miehiä, niin miksipä ei siis myös naimattomia naisia?
On syytä muistaa että kuuliaisuus liittyy nimenomaan perheeseen. Ei siis yhteiskuntaan yleisesti. Kaikkien yhteisön naisten ei pidä osoittaa erityistä kuuliaisuutta kaikille yhteisön miehille. Kunnioitusta toki, mutta se on molemmin puolista. Naisen yleisen yhteiskunnallisen alemmuuden opetus, suhteessa miehiin, ei perustu Raamattuun.
Katolinen kirkko näkee toki kuuliaisuuden ja siitä johdettavissa olevien seikkojen ohella muitakin esteitä naisen kutsumiseen apostoliseen virkaan, mutta ne esteet eivät löydy suoraan Raamatusta, eikä ne sellaisenaan esiinny myöskään luterilaisissa tunnustuskirjoissa.
Nyt päästään otsikkon kysymykseen: Entä jos naisen kutsua vanhemmistoon ei haluta hyväksyä?
Naispuolisten henkilöiden kutsuminen seurakunnan vanhemmistoon, eli pastoriksi on ongelmalista juuri kuuliaisuus säännön vuoksi. Tämä myönnetään. Niille vanhemmistoveljille, jotka ovat vastustaneet vanhemmistorisarien kutsua, on ollut sallittua pidättäytyä työskentelemässä heidän kanssaan yhdessä vanhemmistossa. Tätä on kutsuttu pastorien keskinäiseksi väistämiseksi.
Väistäminen on kuitenkin koskenut vain pastorien keskinäistä työskentelyä, eikä sitä ole missään vaiheessa ollut lupa ulottaa muuhun seurakuntayhteyteen.
Matteuksen evankeliumin jakeissa 18:15–20 Kristus määrittelee syyn ja tavan seurakuntayhteydestä poislukemiseen, syntien sitomis- ja vapautusvallan sekä rukousyhteyden. Apostoli Paavali puolestaan määrittelee ensimmäisessä korinttolaiskirjeessään jakeissa 5:11 ja 6:9–10 ne syyt, joiden vuoksi seurakuntayhteydestä tulee erottaa. Avainten vallan, siis sulkemisvallan, käyttäminen muuhun on vastoin Herran sanaa. Eihän vanhemmistoon kuuluvan ole lupa ryhtyä itse seurakunnassa herrana vallitsemaan. (1. Piet 5:3).
Vaimon kuuliaisuuden puute miestään kohtaan ei siis ole yleinen syy karkottaa kysinen vaimo seurakunnan yhteisestä ehtoollispöydästä.
Nainen, joka on ottanut vastaan seurakunnan nimenomaisen kutsun vanhemmistoon, ei ole rikkonut seurakuntaa vastaan eikä myöskään tehnyt mitään sellaista henkilökohtaista syntiä, että häntä tulisi karttaa. Opillisen näkemyseron osalta meillä on Paavalin kehotus samaisessa korinttolaiskirjeessä jakeissa 1:10 ja asiaa selvennetään jakeissa 1:11–13.
Onko sitten niiden, jotka vastustavat sisarien kutsua vanhemmistoon, oikein vetäytyä erilleen muiden keskuudesta? Kyllä on ja ei ole. On toki oikein ja arvollista että he kokoontuvat viettämään ehtoolista niin kuin omantuntonsa mukaan oikein on. Muiden on puolestaan oikein ja arvolista suoda heille siihen tilaisuus (vert. Room. 14:13-14). Ei kuitenkaan ole oikein eikä arvollista, jos nämä ensinmainitut tämän näkemyseron vuoksi karttavat näitä muita veljiä ja sisaria Kristuksessa (vert. Gal.2:11-14).
Tässä on konkreettinen ja olennainen ero niiden vanhaa virkatraditiota kannattavien, paikalisseurakunnista erillisten jumalanpalvelusyhteisöjen suhteen, jotka ovat kuitenkin säilyttäneet yhteyden ehtoolliseen myös naisia pastoreikseen kutsuviin paikallisseurakuntiin, verrattuna tätä ehtoollisyhteyttä vaille ryhtyneisiin yhteisöihin. Luther-säätiön yhteisöt edustavat muista poiketen juuri viime mainittua ryhmää ja toimivat väärin.
Tähän seurakuntayhteyden katkaisuun ei näillä Luther-säätiön yhteisöillä tai heidän itse kutsumillaan pastoreillaan ole mitään Raamatullista perustetta. Kyse on suuremmasta harhasta, kuin se harha, josta he paikallisseurakuntia moittivat.
Toki on sanottu että yhteys on katkaistu vain naispuolisiin pastoreihin. Tämä ei kuitenkaan ole opillisesti oikein. Paimenilla on seurakuntien kutsu. Paimenet ja seurakunnat ovat yhtä. Yhteys paimenten välillä on yhteys seurakuntien välillä, kuten myös yhteys seurakuntien välillä on yhteys paimenten välillä. Olla jakamatta ehtoollista vierailevalle paimenelle on yhtä kuin olla jakamatta ehtoollista hänen laumalleen. Jos et tunnusta paimenta, et tunnusta myöskään seurakuntaa joka on paimenen kutsunut.
On eri asia kieltäytyä työskentelemästä pastorina yhdessä naispuolisen pastorin kanssa verrattuna siihen ettei tunnusta naispuolisen pastorin työskentelevän miespuolisten pastorien lailla oman seurakuntansa kutsusta. Viime mainitussa tapauksessa kielletään pastorin ohella myös hänen seurakuntansa.
Luther-säätiö toiminnalla on siten olennainen ero verrattuna siihen laajempaan joukkoon vanhaa virkatraditiota kannattavia pastoreita, jotka työskentelevät paikallisseurakunnissa ja eri herätysliikkeissämme. Viime mainittu joukko pyrkii pitämään yleisestä seurakuntayhteydestä kiinni.
Koska Luther –säätiö tarkoituksellisesti edistää kirkollista hajaannusta rakentaen maahan sellaista verkostoa jumalanpalvelusyhteisöistä, jotka eivät tunnusta virallisen kirkkojärjestyksemme mukaisesti naispuolisia pastoreita kutsuvia seurakuntia kristittyjen yhteisöinä, onko kirkollamme mitään syytä tunnustaa näitä yhteisöjä kirkkomme seurakunniksi? Tässä muodossa nähdäkseni ei.
Mikäli kirkkomme joskus siirtyy henkilöseurakuntamalliin, on ehdottomana edellytyksenä kaikkien henkilöseurakuntien välisen ehtoollisyhteyden säilyminen. Sellaisia henkilöseurakuntia jotka eivät halua tai jotka eivät voi pitää ehtoollisyhteyttä yllä muihin seurakuntiin, ei pidä kirkon omiksi seurakunniksi hyväksyä.
Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on Kristuksen ruumis. Kristus on kehottanut seurakuntaansa viettämään yhteistä ehtoollista. Paikallisseurakunnat, joiden välillä valitsee ehtoollisyhteys ja jotka ovat yhteisessä kaitsennassa muodostavat Kristuksen kirkon. Jos seurakuntien välistä ehtoollisyhteyttä ei ole, ei myöskään ole yhtenäistä Kristuksen kirkkoa.
Suomen ev.lut. kirkossa valitsee oppierimielisyys. Itse asiassa oppierimielisyyksiä valitsee useitakin, mutta tämä yksi on noussut ylitse muiden. Kysymys on siitä, sopiiko seurakuntien vanhemmistoon, eli pastoreiksi kutsua vanhemmistoveljien rinnalle myös – sisaria. Kirkon vanha, katoliselta ajalta periytyvä traditio on ollut, että vanhemistoon kutsutaan vain miespuolisia henkilöitä. Kirkon nykyinen virallinen kanta on että tuohon Raamatussa säädettyyn vanhenmistoon, eli luterilaisittain sanan ja sakramentin virkaan, sopii kutsua myös naisia. Kirkko on toki hyväksynyt jäsenilleen myös pitäytymisen vanhassa kannassa.
Kristityn käsityksen mukaa mies on perheen pää ja vaimon tulee osoittaa miehelleen kuuliaisuutta. Tätä seikkaa vasten tarkasteltuna epätavallista kuuliaisuuden osoittamista tosiaankin on, jos vaimo ryhtyy julkisesti opettamaan omaa miestään uskon asioissa. Tähän seikkaan myös Apostoli Paavali on viitannut kirjeessään Timoteukselle.
Tämän kuuliaisuuden näkökulmasta katsoen vaimon kuuluminen seurakunnan vanhemmistoon, varsinkin jos oma mies ei siihen kuulu, vaikuttaa sekin ongelmalliselta. Toki tätäkin asiaa voidaan kutsua järjestelykysymykseksi, jota itseasiassa myös vanhemmiston eli pastorien keskinäinen virkarakennekkin on.
Joka tapauksessa, kun vanhankin virkatradition mukaan pastoriksi voitiin hyväksyä yksiavioisen miehen ohella myös kokonaan naimattomia miehiä, niin miksipä ei siis myös naimattomia naisia?
On syytä muistaa että kuuliaisuus liittyy nimenomaan perheeseen. Ei siis yhteiskuntaan yleisesti. Kaikkien yhteisön naisten ei pidä osoittaa erityistä kuuliaisuutta kaikille yhteisön miehille. Kunnioitusta toki, mutta se on molemmin puolista. Naisen yleisen yhteiskunnallisen alemmuuden opetus, suhteessa miehiin, ei perustu Raamattuun.
Katolinen kirkko näkee toki kuuliaisuuden ja siitä johdettavissa olevien seikkojen ohella muitakin esteitä naisen kutsumiseen apostoliseen virkaan, mutta ne esteet eivät löydy suoraan Raamatusta, eikä ne sellaisenaan esiinny myöskään luterilaisissa tunnustuskirjoissa.
Nyt päästään otsikkon kysymykseen: Entä jos naisen kutsua vanhemmistoon ei haluta hyväksyä?
Naispuolisten henkilöiden kutsuminen seurakunnan vanhemmistoon, eli pastoriksi on ongelmalista juuri kuuliaisuus säännön vuoksi. Tämä myönnetään. Niille vanhemmistoveljille, jotka ovat vastustaneet vanhemmistorisarien kutsua, on ollut sallittua pidättäytyä työskentelemässä heidän kanssaan yhdessä vanhemmistossa. Tätä on kutsuttu pastorien keskinäiseksi väistämiseksi.
Väistäminen on kuitenkin koskenut vain pastorien keskinäistä työskentelyä, eikä sitä ole missään vaiheessa ollut lupa ulottaa muuhun seurakuntayhteyteen.
Matteuksen evankeliumin jakeissa 18:15–20 Kristus määrittelee syyn ja tavan seurakuntayhteydestä poislukemiseen, syntien sitomis- ja vapautusvallan sekä rukousyhteyden. Apostoli Paavali puolestaan määrittelee ensimmäisessä korinttolaiskirjeessään jakeissa 5:11 ja 6:9–10 ne syyt, joiden vuoksi seurakuntayhteydestä tulee erottaa. Avainten vallan, siis sulkemisvallan, käyttäminen muuhun on vastoin Herran sanaa. Eihän vanhemmistoon kuuluvan ole lupa ryhtyä itse seurakunnassa herrana vallitsemaan. (1. Piet 5:3).
Vaimon kuuliaisuuden puute miestään kohtaan ei siis ole yleinen syy karkottaa kysinen vaimo seurakunnan yhteisestä ehtoollispöydästä.
Nainen, joka on ottanut vastaan seurakunnan nimenomaisen kutsun vanhemmistoon, ei ole rikkonut seurakuntaa vastaan eikä myöskään tehnyt mitään sellaista henkilökohtaista syntiä, että häntä tulisi karttaa. Opillisen näkemyseron osalta meillä on Paavalin kehotus samaisessa korinttolaiskirjeessä jakeissa 1:10 ja asiaa selvennetään jakeissa 1:11–13.
Onko sitten niiden, jotka vastustavat sisarien kutsua vanhemmistoon, oikein vetäytyä erilleen muiden keskuudesta? Kyllä on ja ei ole. On toki oikein ja arvollista että he kokoontuvat viettämään ehtoolista niin kuin omantuntonsa mukaan oikein on. Muiden on puolestaan oikein ja arvolista suoda heille siihen tilaisuus (vert. Room. 14:13-14). Ei kuitenkaan ole oikein eikä arvollista, jos nämä ensinmainitut tämän näkemyseron vuoksi karttavat näitä muita veljiä ja sisaria Kristuksessa (vert. Gal.2:11-14).
Tässä on konkreettinen ja olennainen ero niiden vanhaa virkatraditiota kannattavien, paikalisseurakunnista erillisten jumalanpalvelusyhteisöjen suhteen, jotka ovat kuitenkin säilyttäneet yhteyden ehtoolliseen myös naisia pastoreikseen kutsuviin paikallisseurakuntiin, verrattuna tätä ehtoollisyhteyttä vaille ryhtyneisiin yhteisöihin. Luther-säätiön yhteisöt edustavat muista poiketen juuri viime mainittua ryhmää ja toimivat väärin.
Tähän seurakuntayhteyden katkaisuun ei näillä Luther-säätiön yhteisöillä tai heidän itse kutsumillaan pastoreillaan ole mitään Raamatullista perustetta. Kyse on suuremmasta harhasta, kuin se harha, josta he paikallisseurakuntia moittivat.
Toki on sanottu että yhteys on katkaistu vain naispuolisiin pastoreihin. Tämä ei kuitenkaan ole opillisesti oikein. Paimenilla on seurakuntien kutsu. Paimenet ja seurakunnat ovat yhtä. Yhteys paimenten välillä on yhteys seurakuntien välillä, kuten myös yhteys seurakuntien välillä on yhteys paimenten välillä. Olla jakamatta ehtoollista vierailevalle paimenelle on yhtä kuin olla jakamatta ehtoollista hänen laumalleen. Jos et tunnusta paimenta, et tunnusta myöskään seurakuntaa joka on paimenen kutsunut.
On eri asia kieltäytyä työskentelemästä pastorina yhdessä naispuolisen pastorin kanssa verrattuna siihen ettei tunnusta naispuolisen pastorin työskentelevän miespuolisten pastorien lailla oman seurakuntansa kutsusta. Viime mainitussa tapauksessa kielletään pastorin ohella myös hänen seurakuntansa.
Luther-säätiö toiminnalla on siten olennainen ero verrattuna siihen laajempaan joukkoon vanhaa virkatraditiota kannattavia pastoreita, jotka työskentelevät paikallisseurakunnissa ja eri herätysliikkeissämme. Viime mainittu joukko pyrkii pitämään yleisestä seurakuntayhteydestä kiinni.
Koska Luther –säätiö tarkoituksellisesti edistää kirkollista hajaannusta rakentaen maahan sellaista verkostoa jumalanpalvelusyhteisöistä, jotka eivät tunnusta virallisen kirkkojärjestyksemme mukaisesti naispuolisia pastoreita kutsuvia seurakuntia kristittyjen yhteisöinä, onko kirkollamme mitään syytä tunnustaa näitä yhteisöjä kirkkomme seurakunniksi? Tässä muodossa nähdäkseni ei.
Mikäli kirkkomme joskus siirtyy henkilöseurakuntamalliin, on ehdottomana edellytyksenä kaikkien henkilöseurakuntien välisen ehtoollisyhteyden säilyminen. Sellaisia henkilöseurakuntia jotka eivät halua tai jotka eivät voi pitää ehtoollisyhteyttä yllä muihin seurakuntiin, ei pidä kirkon omiksi seurakunniksi hyväksyä.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Kirjoitit:
"Kristus on seurakunnan pää ja seurakunta on Kristuksen ruumis. Kristus on kehottanut seurakuntaansa viettämään yhteistä ehtoollista. "
Vasaus noihin kahteen kohtaan.
Jeesus on itse todistanut että 7-seurakuntaan ei kuulu yhtään kristinuskon seurakuntaa joten kristinusko "päänä" on kyllä joku sarvipää!
Kristinuskoa ei ollut vielä edes olemassa kun Jeesus teki siihen asiaan selvyyden.
Siten kaikki kristinuskon suunnat; yli 3500; ovat Jumalallisuuden seurakuntaan kuulumattomia lahkolaisia; joskus heistä käytetään myös ilmaisua Jumalallisuuden ulkopuoliset.
Jeesuksen seurakunta, joka tunnetaan nimellä Efeson seurakunta on viimeinen Jumalallisuuden seurakunta, A ja O - Alfa ja Omega.
Jeesus teki selväksi että tuossa on alku ja loppu.
Sen jälkeen ei ole Jumalallisesti oikeaoppisuuden hengellisiä seurakuntia perustettu.
Joten myöhemmin perustettu kristinusko oppeineen ja väärennettyine raamatuineen on harhauttaja.
---------
Ehtollinen on pakanallinen Jeesusta pilkkaava rituaali. Siis jälleen Jeesuksen oppien ja vastastaisuus saatanaa jumalanaan palvelevien taholta.
Eläimetkin ovat niin paljon siviyneitä, etteivät syö oman lajinsa lihaa ja juo oman lajinsa verta mutta saatanaa jumalana palvejoille sellaiset teot ovat pyhää juhlaa. Jeesuksesta tehdään ehtoollisella pilkaten ulostetta:
16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?
17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?
28. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta.
29. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion.
1Kor.15:50. Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
Näin on seurakunnan "pääksi" osoitettu eri pää kuin johon luulette uskossa harhautetuina.
Näinon myös osoitettu harhauttajan pyhä saatanallinen Jeesuksen pilkkaaminen.
Harhautetut ovat syyttömiä ja sielullisesti sokeita laumalampaita. Jos yks hyppää kaivoon niin kaikki seuraa perässä!!!
Loppuisi jatkuva kärhämöinti, kun otettaisiin Lutehrsäätiöläiset täysiarvoisina kirkon jäseninä toimimaan luterilaisessa kirkossa. Siis iltaisin Luthersäätiön jumalanpalvelus - tervetuloa kaikki!
Mikään ei estä Luther -säätiöläisiä tulemasta literilaiseen jumalanpalvelukseen vaikka joka sunnuntai klo 10.00.
Tuo porukka on ihan itse päättänyt vetäytyä muista erilleen, eikä naisten virkakelpoisuutta jukikikannattavalla luterilaisella kirkkokansalla ole sijaa heidän rientoihinsa.
Konventikkeliplakaatti ei ole ollut sataan vuoteen voimassa.
Kirkon hajoittaa jumalattomuus ja Jumalan sanasta luopuminen.
Säätiön toiminnan tavoite:
"Luther-säätiön ensisijaisena työnäkynä on rakentaa kirkkomme sisällä jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä."
ja sille perustelu:
"Kirkossamme monin paikoin avoimesti irrottaudutaan Raamatun opetuksesta. Yhtäältä avoimesti kielletään, mitä Raamattu opettaa pelastuksen tiestä, toisaalta Raamatun opetus syrjäytetään ilmestysten ja näkyjen varjolla."
Luther-säätiön missio vaikuttaa olevan, että uskova jäsenistö hylkäisi kokonaan kansankirkon.
http://www.luthersaatio.com/
Ohje Luther-säätiölle:
Room. 15:20-21
"Olen kuitenkin pitänyt kunnia-asianani olla julistamatta evankeliumia niillä seuduilla, joilla Kristuksen nimi jo tunnetaan, jotta en rakentaisi toisen laskemalle perustukselle.
Toimin niin kuin on kirjoitettu: - Ne, joille ei ole kerrottu hänestä, tulevat näkemään, ne, jotka eivät ole kuulleet tulevat ymmärtämään.
Uskovien jäsenten houkuttelu pois jo toimivista seurakunnista ei ole Paavalin opetuksen mukaista toimintaa.
LutherSäätiö toimii lähinnä Paavalin Galatalaiskirjeen periaatteella.
Valheveljet ja Sanasta langenneet piispat ovat vietelleet Suomenkin kristittyjä pois apostolisesta totuudesta.
Säätiön toimintaa on arviotava sekä Roomalaiskireen 15 luvun että myös ensimmäisen Korintolaiskirjeen 1. luvun suhteen.
Mitä puolestaan galatalaiskirjeeseen tulee, niin mikäli viittaat kohtiin 1:6-10 ja/tai 4:8-20, niin huomaa toki myös 2:14. Jos on kyse on senkaltaisesta opillisesta näkemyserosta omassa seurakunnassa, kuin mihin korintolaiskirje viittaa, ei ole oiken koota joukkoa lähtemään seurakunnasta, vaan jäädä sovussa julistamaan oikeaa oppia.
Tutustu myös Efesolaiskirjeen jakeisiin 4:1-6
Toki sitten niinkin, että Kristuksen julistaminen on hyvästä vaikka siinä oltaisiin pyyteellisin mielin (Fil.1:15-18)
Luther-säätiön tarkoitus ei tietääkseni ole houkutella ketään pois kansankirkosta eikä myöskään hylätä sitä. Heidän tavoitehan on kuitenkin pysyä "kirkkomme sisällä".
Alunperin elettiinkin sovussa ja sovitellen erilaisin työjärjestelyin niin että kaikki mahtuivat kansankirkkoon. Nyt sovittelu loppui ja molempien osapuolten kanta kiristyi.
Naispappeutta vastustavat papit edelleenkin kieltäytyvät yhteistyöstä naispappien kanssa ja syyttävät kirkkoa Raamatun arvovallasta luopumisesta tulkitessaan Raamatun kieltävän naispappeuden. Heidän mielestään kyseessä on opillinen ero virkakäsityksestä.
Kirkkohan päätyi avaamaan naisille pappisviran yhteiskunnan painostuksesta tasa-arvoisuuden perusteella.
Piispat katsovat tämän virkatehtävistä kieltäytymiseksi ja kirkkojärjestyksen rikkomiseksi eivätkä naispappeutta puolustavat kirkkoherrat enää katso voivansa sovitella työtehtäviä eivätkä suvaita luthersäätiöläisiä yhteisen kirkon alttarilla.
Pintapuolisesti katsoen keskeisin riidan aihe näyttäisi olevan siis papin virka, kuka sitä saa hoitaa ja missä.
Miten tulkitaan suvaitsevaisuus, toisinajattelevat miespapit eivät olekaan enää tasa-arvoisia naispappien kanssa?
Aivan ulkopuolisena kiinnitän huomiota Lutherisaation missioon, jossa se haluaa hylätä kokonaan kansankirkon. [Luther-säätiön missio vaikuttaa olevan, että uskova jäsenistö hylkäisi kokonaan kansankirkon.]
Ottamatta asiaan kantaa, koska olen tosiaan ulkopuolinen, haluan vain taas kerran kerrata, ettei luterilaisuus ole Suomessa mikään "kansankirkko", se on vain ja ainoastaan Suomen luterilaisten oma uskonnollinen yhteisö, jolla ei ole mitään sen suurempaa asemaa eikä missään tapauksessa mitään kristillistä merkitystä. Luterilaisuushan on vain luterilaisuutta.
On vastoin Raamattua väitteesi.
Jos joku toisin julistaa... olkoon kirottu.
Piispat ja monet opettajat ovat luopuneet evankeliumin totuudesta ja apostolisesta opista.
On suorastaan velvollisuus julistaa apostolista oppia valheveljien villitsemälle seurakunnalle.
Sinun periaatteittesi mukaan Lutherin ja jopa Paavalin itsensä toiminta olisi vastoin Jumalan sanaa.
No, teillä lipilaareilla on oma johdattajanne.
Minäkin suhteutan oikein: sinun kirjoituksesi on täyttä paskan jauhamista vailla asiasisältöä.
Viittasit nyt aivan toiseen kysymykseen, mitä avaus käsittelee.
Herätysliikkeiden piirissä toimiin paljon vanhaa virkakantaa tukevia pastoreita, jotka ovat yhteydessä paikalliseurakuntiin.
Heidän joukossaan on useita niitä jotka eivät työskentele altaripalveluksessa yhdessä naispuolisten pastorien kansssa. Heille ei kuitenkaan tuota ongelmaa osallistua yhteisiin tilaisuuksiin ja mikäli niissä jaetaan ehtoolista myös osallistua niihin. Kunhan vain ko. tilaisuuteen osallistuva naispastori ei ole alttaripalvelusvuorossa. Hengelisten tilaisuuksien paikallisten järjestäjien ei tarvitse pohtia voidaanko Maija kutsua, jos Kallekin kutsutaan. Kyllä ne takavuosina Mirja ja Jarikin mahtuivat siellä paljon parjatussa Vammalassa samoille kirkkokahveille.
Luhther-säätiön ja sen hengisten kohdalla tilanne on toinen. Kuvitellaanpa, että joku säätiön yhteisöistä järjestäisi tilaisuuden jonkun paikallisseurakunnan kappelilla. Voisivatko kaikki tulla? Eivät voisi.
Meillä pastorit käyvät usein myös vapaa vuorollaan messussa. Luther-säätiön vuorolla eivät kaikki heistä voisi tulla.
Luther-säätiön yhteisöjä ei pidä sotkea herätysliikkeiden tai vaikkapa opiskelijayhteisöjen harjoittamaan jumalanpalvelustoimintaan. Niissä moisia hengellisiä raja-aitoja ei nosteta.
Kuka sinulle on antanut valtuuden julistaa kirouksia niiden päälle jotka eivät ole samaa mieltä Luther-säätiön opetuksesta?
Tunnetko kirouksen ylläsi? Sitten on syytä itsetutkisteluun! Se voi olla hyväkin merkki. Joka itsensä tuomitsee, ei häntä tuomita. Parannukseen on aina tilaa.
Me olemme kuninkaallinen pappeus, valittu kansa ja pyhä suku. Siinä on meidän valtuutemme.
Kuka lienee sinut palkannut kiroamaan Luther-Säätiötä? Sen me tiedämme kysymättäkin!
Olet väärässä, ei kuninkaallinen pappeus koske vain Luther-säätiötä vaan koko kristikuntaa, siis meitä kaikkia. Niitäkin jota Luther-säätiön väki kiroaa.
En ole puhunut siitä, ketä kuninkaallinen pappeus koskee ja ei koske.
Jumala tietää, miten se koskee evankeliumin totuudesta luopuneita.
Jokaisen kristityn ja ennen muuta virkaan valitun papin on syytä pitää kiinni siitä apostoisesta totuudesta, josta piispamme ovat joukolla luopuneet.
Paavali sanoo: joka toisin saarnaa... olkoon kirottu.
Meneillään on nyt sama prosessi, johon Saksan evankeliset joutuivat v. 1931 Saksalaisten kristittyjen uskonliikkeen painostamana. Totta kai se synnyttää erilaisia Bonhoefereita, Bartheja ja Luther-Säätiöitä.
Suomessa evankelinen liike hajosi jo 1920-luvulla. Kyse oli silloin opillisista näkemyseroista. Onko nyt sitten meneillään joku uusi prosessi?
Virka kysymys on toki vain oire, eikö totta?
Niin tai näin, tällainen puoliksi sisällä, puoliksi ulkona asetelma on kokonaiskirkollisesti raskain. Selkeämpää olisi joko sopia tai erkaantua aivan virallisesti erilliseksi uskontokunnaksi, kuten luterilaiset vapaakirkot.
Sopiminen edellyttää toki molemmin puolisuutta. Kansankirkon puolelta tarjottavaa mahdollisuutta vanhan virkakannan mukaisesti järjestettyihin jumalanpalveluksiin ja vanhan virkakannan kannattajien puolelta lupausta että näihinkin tilaisuuksiin voivat kaikki kirkon jäsenet osallistua ja saavat myös ehtoollista, kunhan yleiset ehdot täyttyvät.
On siis päästävä yhteisymmärrykseen siitä mitä opillinen erimielisyys koskee sekä mitä tästä erimielisyydestä seuraa ja mitä ei seuraa. Toki siihen kuuluu myös mahdollisuus sopimukseen yhtyvien vanhan kannan edustajien ordinaatoista. Yhteisymmärryksen ulkopuolelle jättäytyviä, naiskollegoja "julkisesti syntisiksi julistavia" kokelaita tämä mahdollisuus ei luonnollisestikaan koske. Heille jää vaihtoehdoksi omat vapaaseurakunnat.
mitähän nyt mahdat esittää?
syytät Luther-Säätiötä. Se voi toimia herätysliikkeenä kirkon sisällä.
Sopiminen?
Pian ovat lesbot kirkkoherrana, mistä sitten sovitaan? Sovitaanko siitä, että kukin saa itse kirjoittaa oman raamattunsa ja uskoa vain siihen?
Itse puhut naispappeudesta , eli ihan eri asiasta avausotsikon aiheeseen. Luthersäätiö ei siis ole hajottamassa kirkkoa vaan kirkko tekee sitä ihan itse . Syy tuntuu olevan se, että kirkko itse on hylännyt Raamatun ja sen ohjeet.
Myös Luther ei koskaan kehottanut etsimään Raamatun vastaisuuksia vaan totuutta.
Nykyinen kirkko ei siis ole Lutherin jäljillä ja näin ei myöskään mielestäni luterilainen , mutta ei myöskään Raamatun jäljillä joten ei mielestäni myöskään kristillinen kirkko.
Kirkko siis kielellämme suoraan sanottuna tuhoaa itse itseään. Sitäkö ei kirkossa sisällä tiedetä?
Me ihmiset olemme siitä kummallisia , että me rakastamme totuutta enemmän kun valetta.
Kannattaisi ehkä arvioida uudestaan asioita kirkossa.
Miksi nuo itseään oikeaoppisina pitävät eivät sitten iroittaudu kokonaan luopiona pitämästään kirkosta ja perusta virallisestikin omia seurakuntiaan?
Eivätkö he usko, että kirkossa vielä olevat oikeamieliset tulevat ihan omasta tahdostaan perässä?
Vai että virkakysymys olisi vain oire :)
Ilmeisesti haluaisit analysoida asioita , joita tapahtuu. Jotenkin minusta kuitenkin tuntuu, että lähtökohtasi on väärä.
Asiat lähtevät liikkeelle siitä, että uskomme Jumalaan.
Raamatussa Jumala ilmoittaa tahtonsa monin tavoin ja antaa ihmisille paljon hyviä ohjeita ( etenkin Raamattu 1933/38 ja Biblia 1776)( 1992 kirjasta en suosittele, sillä se on hukannut hengen, sekä on kirkon rahaston omaisuutta tekijänoikeuksiltaan).
Jos haluamme ymmärtää asioita , tulisi ensin siis olla selvillä lähtökohta.
Nyt kun luen kirjoituksiasi, niin tulee olo, että olet keskellä sekamelskaa ja etsit siinä yhteisymmärrystä osapuolille joista toinen haluaa lukea Raamattua ja toinen ei.
Tämä jälkimmäinen on siis nykyinen ev.lut. kirkko.
Onhan vaikeaa varmaan kirkon sanoa, että tuli tehtyä virhe , joita seuraa virheitä ja jotka tuhoavat koko kirkon.
Ilmeisesti kunnia ei anna periksi piispoilla maassamme , että pyytäisivät anteeksi.
Niin kauan kun niin on, niin turha etsiä tietä, jota ei ole , koska ovat itse tien tukkeena.
ne jotka eivät sinne kuulu.
Kirkonhan pitäisi tunnustaa Raamattu ja jos sitä eivät jotkut tunnusta, niin eivätkö heidän pitäisi vetäytyä sieltä ja perustaa omat pippalonsa?
Näillä Raamattuun uskovilla kun on oikeus omaan kirkollisveron tuottoonsa jota maassamme on kerätty loputtomasti.
Onko siis nämä Raamattuun uskomattomat tahot kyttäämässä rajoja ja varoja joita ovat antaneet ne , jotka uskovat ja uskoivat Raamattuun( ennen kuolemaansa)?
Mielestäni ei ole muuta tietä , kun että se kuka ei tunnusta Raamattua tulee kävellä kirkosta ulos ja perustaa omat juttunsa.
Eikös se ole reilua sinustakin?
Naiset voivat perustaa naiskirkkoja jne.
Yksinkertaista .
Oletko todellakin ajamassa kastettuja ihmisiä, jotka elävät kuten kaitsijansa opettavat, ulos omasta seurakuntayhteydestään?
Onko tämä todellakin ns. puhdasoppisina itseään pitävien toiminnan tarkoitus? Saada ihmiset irti seurakunnistaan. Toivottavasti näin ei ole.
Kysehän on siitä, että kelpaako Jumalansana vai ei.
Jos se ei kelpaa, niin turhaan kai sitä aikaansa viettää väärässä paikassa.
Kristillinen seurakunta pitää Raamattua Jumalansanana ja haluaa pysyä siinä.
Ulkoapäin tulevat impulssit eivät ole Jumalasta silloin kun ne eivät kestä asioiden tarkastelua Jumalansanassa.
Ihmettelet seurakunnasta irtisaamisen tarvetta, johon vastaan :
Ihmisellä itsellään on tarve kuulua Jumalan seurakuntaan, eli kristillisyyteen.
Ei sitä asiaa muut päätä.
Nythän kirkosta eroaa ihmisiä jotka eivät voi hyväksyä Raamatun vastaisuuksia ja valheita.
Jostain syystä ihmiset eivät pidä valheesta ja vääryydestä.
Eikös se ole ihan hyvä asia sinustakin?
ajattelua. Todellinen uskova tuskin kirjoittaisi tuollaista.
Kristitynhän ei kuulu luottaa yksin kaitsijaansa vaan Jumalan sanaan.
Sanot, että "haluan taas vain kerrata, ettei luterilaisuus ole Suomessa mikään "kansankirkko"..." Olet väärässä. Kansankirkko tarkoittaa kansan enemmistön kirkkoa. ( Lähteenä: Uusi suomen kielen sanakirja vuodelta 2002. ) Kun luterilaisuus on Suomessa kansan enemmistön kirkko, niin se on silloin kansankirkko.
Tässä Nykysuomen sanakirjan selitys sanalle kansankirkko = kirkkokunta, johon kansan enemmistö jollakin alueella kuuluu.
Millä sinä perustelet omaa käsitystäsi sanasta kansankirkko? Vai etkö tarvitse perusteluja?
Mitä ajat takaa tällaisella väitteellä: " Luterilaisuushan on vain luterilaisuutta"? Entä jos tuota jäljitellen sanottaisiin näin:" Katolilaisuushan on vain katolilaisuutta"? tai näin: "Ortodoksisuushan on vain ortodoksisuutta"? Mikä tuossa on ideana?
tärkeän seikan, että Nykysuomen sanakirjan mukaan kansankirkolla on lain nojalla etuoikeutettu asema.
Kun tahallasi jätät mainitsematta noin oleellisen seikan kansankirkosta, niin kyse on suoranaisesta epärehellisyydestä, jolla pyrit kaunistelemaan todellisuutta kirkkosi eduksi vaikenemalla sen etuoikeuksista muihin uskontokuntiin ja katsomuksiin nähden.
Demokratiaan kuuluu, että enemmistön tahtoa seurataan.
Me luterilaiset olemme enemmistönä. Ateistit ovat pieni surkea valittajien joukko. NL ja Natsi-Saksa näyttivät, mihin heidän moraalinsa johtaa.
että esivalta on aina Jumalasta. NL ja Natsi-Saksa saivat johdon, jonka Jumala katsoi parhaaksi, joten mitä urputat siinä.
Stalin oli käynyt oikein pappiskoulua.
Nykyaikana ammatikseen kirjoittavat käyttävät lähteenään Suomen kielen perussanakirjaa, ja siinä sanotaan kansankirkosta, että Suomen kansankirkkoja ovat Suomen luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko.
Koska luterilainen kirkko näyttää käyttävän osittain jo vanhentunutta Nykysuomen sanakirjaa, tarkistin asian sieltäkin ja siellä sanottiin, että toinen kansankirkko on kreikkalaiskatolinen, eli vanhentunut ja suomessa virheellisesti virallisissa yhteyksissä käytetty nimi ortodoksiselle kirkolle.
Sinä olit epärehellinen, koska mainitsit vain luterilaisuuden kansankirkoksi.
Toivoisin, että Suomen toinen kansankirkko olisi sellainen, joka käyttää lähteenään päivitettyä versiota Suomen kielen perussanakirjasta eikä enää Nykysuomen sanakirjaa.
sanan kansankirkko merkityksestä. Suomessa kansankirkkona pidetään luterilaisen kirkon lisäksi myös ortodoksista kirkkoa.
"Jätit pois sen.. tärkeän seikan, että Nykysuomen sanakirjan mukaan kansankirkolla on etuoikeutettu asema."
Tuon asian jokainen tietää. Tässä kuitenkin mieliksesi sanatarkka lainaus NSS:stä: "kansankirkko s. ( s. = substantiivi ) kirkkokunta, johon kansan enemmistö jllakin alueella kuuluu ja jolla sen sen tähden on lain nojalla etuoikeutettu asema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, nim. evankelisluterilainen ja kreikkalaiskatolinen."
Tässä vielä sanatarkka lainaus Otavan Isosta tietosanakirjasta: "Kansankirkko, kirkkomuoto, jossa uskonnollisen yhdyskunnan työkenttänä on koko kansa tai tietty kansanosa ja jolla enemmistön kirkkona on lakiin perustuva erikoisasema. Kansankirkko ei ole sidottu mihinkään kirkko-oikeudelliseen järjestelmään. Se voi toteutua sekä kirkon ja valtion yhteyden vallitessa ( Skandinavian kirkoissa ) että valtionkirkkojärjestelmän ulkopuolella ( Saksan evank. maakirkoissa ). Suomessa sekä ev.-lut. että ortodoks. kirkko ovat kumpikin alueillaan hist. kirkkoina kansankirkkoja, joiden erikoisasemasta on säädetty uskonnonvapauslaissa 1922. Lisäksi ev.-lut. kirkkoa koskeva v:n 1869 kirkkolakiin sisältyvä lainsäädäntö ja hallinto on vahvistettu HM:n 83 &:ssä."
"Kun tahallasi jätit mainitsematta noin oleellisen seikan kansankirkosta, niin kyse on suoranaisesta epärehellisyydestä, jolla pyrit kaunistelemaan todellisuutta kirkkosi eduksi vaikenemalla sen etuoikeuksista muihin uskontokuntiin ja katsomuksiin nähden."
No, nyt kun olen esittänyt sekä sanakirjan että tietosanakirjan selitykset, niin toivottavasti olet tyytyväinen. Sitä paitsi jokainen asiasta kiinnostunut löytää sanan kansankirkko selitykset omistamistaan kirjoista tai netistä googlettamalla ilman minun apuanikin.
ei saa esittää osatotuuksia. Siksi tämä ei riitä:" Stalin oli käynyt oikein pappiskoulua."
Stalin kävi kylläkin pappisseminaaria joitakin vuosia, mutta hänet erotettiin kesken kaiken, koska hän toimi seminaarin marxilaisen ryhmän johtajana. Hän liittyi ensin sos.dem. puolueeseen ja sitten bolsevikkeihin.
Luterilaisuus ja Luther eivät ole sama asia. Nimitystä luterilaiset alettiin käyttää siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen.
hyvin outoa juristeriaa ja toisen pomottamista.
"oot sääki outo tyyppi outoa juristeriaa ja toisen pomottamista."
Jos yrittää kiltiti tehdä, niin kuin viestiini vastannut antaa ymmärtää, niin se on sitten sinun mielestäsi "pomottamista". Taisit nyt erehtyä siinä, kenen viestiin vastasit. No, sattuuhan sitä.
Toinen lähteeni on Uusi suomen kielen sanakirja vuodelta 2002. Olen kyllä maininnut senkin. Kolmas lähteeni on netti ja neljäs lähteeni eri vuosien äidinkielen oppikirjat.
Jos sanoo, että luterilainen kirkko on kansankirkko, niin ei se ole mitään valehtelemista, koska noin on. Suurin piirtein jokainen suomalainen sitä paitsi tietää jo kouluajoiltaan, että Suomessa on kaksi kansankirkkoa. Ei sitä tarvitse erikseen mainita joka välissä. Luulisi sinunkin tietävän tuon asian.
Minä kirj ammatikseni, enkä edes omista perussanakirjaa. mitä sillä tekisin?
On sulla aiheet räksyttää täällä!!!
vastasin sille, joka niuhottaa sanakirjoista ja kansankirkosta. outoa hyvin outoa.
että kukin voi käyttää sanoja missä merkityksessä hyvänsä?
Mikä se sellainen Augsburgin tunnustus on, luultavasti ei kovinkaan tunnettu luterilaisuuden ulkopuolella, sillä luterilaisistakaan ei paljon tiedetä teologienkaan keskuudessa esim. Venäjällä tai Kreikassa.
Kirjoituksesi : "katoliselta ajalta periytyvä traditio on ollut, että vanhemistoon kutsutaan vain miespuolisia henkilöitä."
Kyllä se kuule lukee ihan Raamatussa.
Kyse ei ole traditiosta enkä pidä , että selkeitä Raamatun kohtia väitetään jonkun traditioiksi.
Se on Jumalansanan pilkkaa tai pilkka tarkoitus, koska yrität näillä väitöksilläsi mitätöidä Raamatun paikkoja.
Toinen kohtasi : "Kirkko on toki hyväksynyt jäsenilleen myös pitäytymisen vanhassa kannassa. "
Kirkkohan ei juuri hyväksy mitään sellaista vaan lähes sairaalloisen psykoottisesti juuri erottaa ne ihmiset.Ottaa meidän rahat pois niiltä järjestöiltä jotka ovat siinä kannassa mitä Raamattu opettaa.
Lisäksi väitteesi " vanhassa kannassa" on Jumalansanan pilkkaa tai pilkkatarkoituksella kirjoitettu, sillä ei ole mitään vanhaa kantaa vaan on Raamatun teksti.
On siis Raamatun teksti ja sitten kirkon omat tuhinat joilla ei ole mitään tekemistä koko uskonnon kanssa tai Raamatun.
Kirjoituksesi on väritetty luonnollisesti ajatustesi tai tarkoitusperäsi mukaiseksi, eikä sillä ole mielestäni mitään tekemistä totuuden kanssa.
Kiitos vastauksesta!
"Kirjoituksesi : "katoliselta ajalta periytyvä traditio on ollut, että vanhemmistoon kutsutaan vain miespuolisia henkilöitä."
Kyllä se kuule lukee ihan Raamatussa.
Kyse ei ole traditiosta enkä pidä, että selkeitä Raamatun kohtia väitetään jonkun traditioiksi. "
Kyllä kyseessä on nimenomaan traditio - jota ei ollut ainakaan ennen vuotta 30.
Kuten toivottavasti huomasit, viittasin kirjoituksessani Paavalin kirjeeseen Timoteukselle. Siinä tosiaan sanotaan että yhden vaimon mies. Entä sitten jos ei ole vaimoa ollenkaan? Toki poikamieskin sopii kun kerran Paavali itsekin kelpasi. Nyt kuitenkin on siirrytty sanan mukaisuudesta tulkinnasta asian mukaisuuteen.
Eli mikä on lauseen varsinainen asia? Ei suinkaan sukupuoli vaan säädyllisyys parisuhteessa. Vanhemmiston kelpoisuusehdoissa ei missään kohdin erikseen oteta sukupuolta esiin.
Jos kuitenkin jäämme kantaan, ettei nainen ole sopiva, pitäisi sen tueksi löytyä jotain muutakin.
Viittasin itse tuohon perhejärjestykseen, mutta korostan: siinä on kysymys perhejärjestyksestä. Ei yleisestä yhteiskunnallisesta järjestyksestä.
Meillä on siis nämä kaksi asiaa. Tulkinnallinen lause vanhempien kelpoisuus ehdoissa ja toisaalta perhe järjestys, jota Paavali tukee mm. luomiskertomuksella.
Mitä sitten on toisessa vaakakupissa? Tieto että Raamatun naiset julistavat evankeliumia. Tieto että seurakunnat kokoontuvat näiden naisten kodeissa. Itselliset naiset olivat itse talon emäntiä.
Kuuliaisuus säännöstä huolimatta meiltä puuttuu ainakin varmuus siitä etteivätkö myös naiset osallistuneet sanan ja sakramentin viran tehtäviin. Siitä on varmuus, että ainakin joihinkin tehtäviin tuona aikana osallistuivat. Varhaisten kirkkoisien aikaan kun vanhemistoveljien tehtävät olivat jo muotoutuneet moniportaiseksi virkarakenteeksi, tilanne saattoi jo olla muuttunut.
Mitä tulee termiin vanha kanta, niin onhan myös termi uusi kanta.
Jumalan tarkoitushan on ollut "lisääntykää ja täyttäkää maa".
Oletusarvoisesti siis kaikki menevät naimisiin ja lisääntyvät.
Näin ei ole itsellisiä yksinäisiä naisia ja jos on niin ei se tainnut lukea Raamatussa , että ovat sopivia papin tehtäviin.
Siellä on papin tehtävissä selvä ohje ja siinä kaikki.
Ei kissastakaan tehdä pappia , kun sitä ei kielletä.
Minusta yksinkertaisuus on hyvä asia , yksinkertaisissa asioissa.
Liikenteessäkin stop merkki on tarkoitettu myös naisille vaikka sitä ei erikseen mainita.
Raamattu on Jumalan ilmoitusta, eikä Jumala ole raamatussa ilmoittanut, että yhteiskunnan tulee olla sellainen kuin se oli 2000 vuotta sitten. Ei Jumala myöskään ole ilmoittanut että yhteiskunnan tulisi olla juuri sellainen kuin se on nyt.
Ei naiset ole kissoja sen enempää kuin miehetkään. Naiset ovat ihmisiä kuten miehetkin. Kaiki mikä koskee ihmistä koskee aina sekä miehiä etä naisia. Jos on poikkeus, on se aina erikseen sanottu, ei kä selaista poikeusta pidä rivien välistä arvaamaan. Jos poikkeusta ei ole kirjotettu yhteen paikaan, on se kirjoitettu toiseen paikkaan.
Tälläinen on poikkeus on naisen opetuskielto. Ei siksi, että on nainen, vaan siksi, että on vaimo.
Mutta toisaalla Raamatussa myös vaimo opettaa.
Herra on järjestyksen Jumala ja kaikelle poikeukselle löyty selitys kunhan Raamattua ahkerasti luet.
Naispappeus ei ole yhteiskunnallinen kysmys.
Apostolit olivat neutraaleja suhteessaan yhteiskuntaan ja sen lakeihin.
Nyt on kysymys siitä, että Raamatun ulkopuolinen auktoriteetti tulee sanelemaan kirkkoon, miten sen tulisi uskoa ja opettaa.
Espoossa on tänään näytetty, mihin muuhun tuo väärä linja johtaa. Pian aletaan syrjiä niitä teologeja, jotka eivät halua siunata homoja.
Niin siinä että mies asuu miehen kanssa tai nainen naisen kanssa ei ole mitää vastoin raamattua. Raamatussa on kuitenkin selvästi ilmoitettu, ei siis vai vihjattu, ettei miehen ole soveliasta yhtyä mieheen, kuten vaimoon yhdytään, eikä naisen ole soveliasta yhtyä toiseen naiseen, kuten mies yhtyy naiseen.
Virka kysymys on toisenlainen. Ei virka itsessään ole mies eikä nainen.
Kysymykseen viran kelpoisuudesta on syytä todeta, että Paavali todellakin käytti sanaa mies ilmoittaessaan ettei vanheistoon kuuluvalla henkilöllä saa olla useita kumppaneita. Siinä siis kaikki eikä muuta ole.
Kristus itse on seurakunnan pää ja mies on perheesä pää. Seurakunnalla ei ole muuta päätä kuin kristus. Ei ole ketään miestä eikä naista päänä Kristuksen sijalla. Vanhemisto eduistaa Kristusta sakramenttien toimituksessa. Siis vanhemisto, monta vanhinta.
Jos mies on vanhin, voi myös vaimo olla. Mikä olisi esteenä? Ei hän silloin ryhdy oman miehensä pääksi.
Mies ja vaimo kuuluvan yhdessä siihen kuninkaalliseen papistoon jolle sakramentit on annettu. Tästä kuninkaallisesta papistosta kutsutun vanhemmiston tehtävänä on Kristuksen edustajana panna sakramentit toimeen.
Mies ja vaimo voivat toimia tässä tehtävissä yhdessä. Toinen jakaa leivät, toinen viinin. Molemmat kuuluvat vanhemistoon.
"sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
36 Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?"
Tuo on nyt ote Raamatusta.
Puhutaan kyllä vaimostakin, mutta myös naisesta.
Kuitenkin papin tehtävään siis määritellään mies.
Ei siis naista.
Yhteiskunta on eri asia kun Jumalansana.
Uskotko siis itse Raamattuun, jota kysyt muilta?
kun nainen ei voi olla pappi( ? ), koska pappi on yhden naisen mies.
Taitaa olla asiat pikkuisen sekaisin.
Lue tämä, kun ehdit :
http://kotisivu.dnainternet.net/hottiv/vr/jutut/ulla.html
Käytit vuoden 1938 käännöstä, ok
Kyseinen jae käsittelee profetoimista ja henkilahjojen käyttöä.
Seurakuntajärjestystä kuvaava osa alkaa jakeella:
1. Kor 15:26
Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
Leikkaustasi edeltävä jae:
14:34 olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niinkuin lakikin sanoo.
Leikkaamasi jae kokonaan:
1. Kor 15:35
Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.
Seuraavan kappaleen alku josta leikkasit:
1. Kor 15:36
Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?
(viimeisin jae viittaa siis kirjeen vastaanottajaseurakuntaa kokonaisuutena, eikä erottele veljiä sisarista)
Käyttämästäsi vuoden 1938 painoksesta tulee esiin tarkoitus. Naiset vaikenevat koska ovat vaimoja.
Vertailuksi vuoden 1776 käännos:
34. Teidän vaimonne pitää seurakunnissa ääneti oleman; sillä ei heille ole sallittu puhua, vaan että he ovat alamaiset, niinkuin myös laki sanoo.
35. Mutta jos he jotain oppia tahtovat, niin kysykööt miehiltänsä kotona; sillä häijysti se vaimoille sopii, että he seurakunnassa puhuvat.
-----
kannattaa kenen hyvänsä lukea. Ulla Hindbeck kirjoittaa mm. näin: "Tammikuussa 1977 minut vihittiin papiksi Tukholman hiippakuntaan. Oikeastaan en ollut aikonut tulla "papiksi", vaan ehkä seurakuntasihteeriksi tai mahdollisesti diakonissaksi. En ollut päämäärätietoinen. "Pappi" oli jotakin saavuttamatonta, en uskonut selviäväni. Minulla oli sellainen käsitys, että papiksi ryhtyminen asettaisi minulle sellaisia kysymyksiä ja vaatimuksia, joihin en ollut kypsä. Mutta kun valmistuin, näyttivät vaihtoehdot kutistuneen. Niin seurakuntasihteereille kuin diakonissoillekin oli vähän töitä tarjolla. Papin virkoja sitävastoin oli runsaasti. Minut ylipuhuttiin aloittamaan kokeeksi ja osoittautuikin, ettei minkäänlaisia ongelmia ilmaantunut. Kukaan ei kysynyt, olinko ajatellut asian perinpohjaisesti, oliko kutsumukseni oikealla perustalla, tiesinkö edes mikä perustan tuli olla. Aivan kuin olisin mennyt mihin hyvänsä työhön. Minulla oli koulutus ja olin siihen myös sopiva."
Kun Ulla Hindbeck kerran halusi diakonissaksi tai seurakuntasihteeriksi eikä alun perinkään missään nimessä papiksi, niin oli aika naiivia, että hän antoi ylipuhua itsensä. Sitten hän vielä ihmettelee tämmöistä: "Kukaan ei kysynyt, olinko ajatellut asian perinpohjaisesti, oliko kutsumukseni oikealla perustalla, tiesinkö edes, mikä perustan tulisi olla."
Kenen tuota olisi pitänyt kysyä aikuiselta ihmiseltä? Hänen olisi ilmeisesti pitänyt mennä jonkun ammatinvalinnanohjaajan luo keskustelemaan. Turha sitä on jälkikäteen harmitella itselleen vääräksi osoittautuneen valinnan takia. Turha on myös esittää, että kun itsestä ei ollut papiksi, niin ei ole kenestäkään muustakaan naisesta.
"miksi nainen sitten esittää pappia kun nainen ei voi olla pappi ( ? ), koska pappi on yhden naisen mies."
Jos papin tulee olla yhden naisen mies, niin tuollaisia pappeja ei ole missään kirkossa. Katolisen papin ja piispan tulee elää selibaatissa, samoin ortodoksipiipan. Katolisessa kirkossa pappien selibaatti tuli voimaan paavi Gregorius VII:n avulla Rooman kokouksessa 1074.
että käännöksissä on eroja.
Papin tehtävä kuitenkin määritellään selvästi.
Se on yhden naisen MIES.
Ei siis nainen.
Tämä on siis toisesta Raamatun kohdasta.
Miten kommentoit?
jotka ovat "yhden naisen miehiä", ei ole missään kirkossa, kuten on jo tälläkin palstalla sanottu moneen kertaan. Katolisen kirkon pappien tulee elää selibaatissa samoin kuin ortodoksipiispojen. Eivät he silloin ole mitään "yhden naisen miehiä".
pappeja ole missään kirkossa, kumoaako se sinun mielestäsi Raamatun sanan?
Kirjoituksesi : "Sitten hän vielä ihmettelee tämmöistä: "Kukaan ei kysynyt, olinko ajatellut asian perinpohjaisesti..."
Mikäs ihme se on. Olet varmaan jossain utopioissa kun et tiedä, että työpaikoille valikoituvat haastatellaan ja tarkistellaan, että olisivat sopivia töihin, jota hakevat.
Etkö tosiaan ole selvillä tästä asiasta?
Mitä tuohon naisen kirjoitukseen tulee, niin hänhän vaan kuvaa , kuinka outo työnantaja , kun ei kysy mitään oleellista.
Näin tästä voi päätellä, että kirkon johdossa on asiat todella pielessä.Sitähän tässä kuvataan.
Onneksi minulla oli aikaa selittää se sinulle, kun et tajunnut.
Toinen kohtasi : "Kenen tuota olisi pitänyt kysyä aikuiselta ihmiseltä? Hänen olisi ilmeisesti pitänyt mennä jonkun ammatinvalinnanohjaajan luo keskustelemaan. "
Tämäkin liittyy edelliseen , eli et ole tietoinen realistisesta elämästä ja työnhausta.Oletko siis sinäkin nainen joka esittää pappia?
Kolmas kohta :"Turha on myös esittää, että kun itsestä ei ollut papiksi, niin ei ole kenestäkään muustakaan naisesta. "
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi. Kysehän on siitä että pappi ei voi olla nainen.
"Jos papin tulee olla yhden naisen mies, niin tuollaisia pappeja ei ole missään kirkossa. Katolisen papin ja piispan tulee elää selibaatissa, samoin ortodoksipiipan. Katolisessa kirkossa pappien selibaatti tuli voimaan paavi Gregorius VII:n avulla Rooman kokouksessa 1074."
Jos tuollaisia pappeja ei ole missään kirkossa niin on mennyt kirkot vika suuntaan pahasti.
Minulla on kyllä käsitys että näitä on ihan tässä kotimaassamme koska olen tavannutkin heitä.
Paavin keksimät säännöt eivät taida perustua Raamattuun suoranaisesti, mutta ehkä siten, että ei tehtäisi aviorikosta.
Arvaan että seuraavaksi ehkä ihmettelet että miten voisi tehdä aviorikosta , kun ei ole edes avioliitossa.
Oikeasti käsky kuuluu, että älä tee huorin.
Huorin tekemistä on kaikki se, mikä ei tapahdu Jumalan siunaamassa avioliitossa ( asian sisällön puitteissa tietenkin).
pidän yksinkertaisista ja selkeistä kysymyksistä.
Niissä on aitoa totuuden etsimistä.
Minä rakastan totuutta.
Jään odottelen myös vastausta , jota ei ehkä taida tulla.
Matti Aaltonen saksasta 1992 suomentamassaan kirjassa "Katolisen uskon perusteet" sanoo sivulla 258 seuraavaa:
Selibaatti (lat. naimattomuus): latinalaiseen riitukseen kuuluvia katolisia pappeja velvoittava elämäntapa, johon he ovat suostuneet vapaaehtoisesti. Se ilmentää kokosydämistä Jumalan ja ihmisen palvelemista.
Pidän tuota säännöstä hurmahenkisenä siitä syystä, että se ei ota sittenkään huomioon, että ihmisessä on omista lupauksista huolimatta jo luomisessa Jumala säätänyt halun toiseen sukupuoleen. Sitten omista lupauksista huolimatta ihmisessä asuu syntiturmelus. Kun nämä tekijät ottaa huomioon, niin katolisissa papistossa on esiintynyt kautta aikojen masturbaatiota, salahuoruutta, homoseksuaalisuutta ja viime vuosina niinkin törkeää toimintaa mitä on pedofilia.
Nyt kun luterilaisuuskin on menettänyt paljolta otteensa uskonpuhdistukseen, niin luterilaiset eivät enää voi näissä seksuaalisuuden asioissa lyödä rintoihinsa katolisten edessä ja sanoa, että "sinä saastainen ja minä puhdas"!
Mutta lukeeko Raamatussa, että kaitsija on YHDEN VAIMON MIES?
kirjoitusta.
"Olet varmaan josain utopioissa kun et tiedä, työpaikoille valikoituvat haastatellaan ja tarkistellaan, että olisivat sopivia töihin, joita hakevat. Etkö todella ole selvillä tästä asista?"
Ulla Hindbeck itse kertoi: "Minut ylipuhuttiin aloittamaan kokeeksi." Miten tuo sopii yhteen sinun edellä mainitun väitteesi kanssa?
"Kysehän on siitä, että pappi ei voi olla nainen."
Ei ole. Kyse on vain siitä, että Ulla Hindbeck ei alun perinkään halunnut papiksi eikä hänestä myöskään ollut siihen työhön. Hänestä siis ei ollut papiksi. Luterilaisissa kirkoissa on naisia ollut pappeina jo 20 vuotta ja joissakin luterilaisissa maissa on naispiispojakin.
-" Jos papin tulee olla yhden naisen mies, niin tuollaisia pappeja ei ole missään kirkossa. Katolisen papin ja piispan tulee elää selibaatissa, samoin ortodoksipiispan."
"Jos tuollaisia pappeja ei ole missään kirkossa niin on mennyt kirkot vika suuntaan pahasti. Minulla on kyllä käsitys että näitä on ihan tässä kotimaassamme koska olen tavannutkin heitä."
Tarkoitin sitä, minkä varmaan ymmärsitkin, että missään kirkossa ei kategorisesti vaadita, että kaikkien pappien tulee olla yhden naisen miehiä. Katolisen kirkon papit ja ortodoksipiispat elävät selibaatissa, luterilaisessa kirkossa on sekä miehiä että naisia pappeina ja he voivat olla naimattomia tai naimisissa.
"Paavin keksimät säännöt eivät taida perustua Raamattuun suoranaisesti, mutta ehkä siten, että ei tehtäisi aviorikosta."
Tuskin on kysymyksessä mitkään yhden paavin laatimat selibaattisäännöt. Aviorikokset ne kai ovat pystyneet katolisessa kirkossa ehkäisemään, kun ei ollut pappien avioliittojakaan, mutta eivät pedofiiliskandaaleja.
"Oikeasti käsky kuuluu, että älä tee huorin."
Onneksi tuota vanhaa muotoa ei enää paljonkaan käytetä, sillä mm. sellaiset sanat kuin huora, huorin, huorata, huorahtava ja huorapukki ovat nykysuomessa halventavaa kieltä.
siirrytään välivaiheen jälkeen pappien tai saarnamiesten selibaattiin, sitä mukaa kun pappien avioeroja tapahtuu, papit eivät voi enää avioitua uudelleen ja leskeksi jääneet jäävät naimattomina hoitamaan saarnaajan virkaansa. Selibaatti kuvastaisi luterilaisten pappien omiatautumista omalle laumalleen ja ehkäpä myös piispat suostuisivat siihen, sillä kaikkien kristillisten kirkkojen piispat ovat aina olleet naimattomia. Tämä olisi erinomainen keino kohottaa luterilaisuuden profiilia ja myös ekumeenisesti ajatellen se valmistaisi luterilaisten seurakuntien siirtymistä roomalais-katoliseen kirkkoon (vaikka tietenkään luterilaiset papit eivät olisi sitten enää pappeja ollenkaan).
Kovin sekavalta tuntuu teolgiasi.
Se, että miespappi on naimaton, ei millään muuta apostolista ohjetta, jonka mukaan seurakunnan kaitsija on mies. Eivät kaikki apostolitkaan olleet naimisissa.
Huoruus on ihan hyvä sana kertomaan mistä on kysymys. Synnistä harva muutenkaan tahtoo nykyään kuulla.
En muuten päässyt kärryille lainkaan esityksestäsi.
Muuten kieltääkö Raamattu uudelleen avioitumisen, jos puoliso on kuollut?
Hylätty on kyllä avioon kelpaamaton. Hylätty on se, joka on rikkonut avioliiton pyhyyden. Hylätty ei ole sama kuin jätetty.
"Se, että miespappi on naimaton, ei millään muuta apostolista ohjetta, jonka mukaan seurakunnan kaitsija on mies."
Lue tuo ohje kokonaisuudessaan. Sen mukaan seurakunnan kaitsijan ei tule olla pelkästään mies vaan nimenomaan yhden vaimon mies eli siis naimisissa. Tuota ohjetta ei kirjaimellisesti noudateta missään kirkossa.
"Huoruus on hyvä sana kertomaan mistä on kysymys."
"Huoruus" on joka tapauksessa halventavaa kieltä. Ovatko yleensä muutkin halventavan kielen sanat sinusta hyviä "kertomaan mistä on kysymys"? Synnistäkin voi kertoa asiallisesti. Ei siihen mitään halventavaa kieltä tarvita.
"ehdotan että luterilaisuudessa siirrytään välivaiheen jälkeen pappien tai saarnamiesten selibaattiin, sitä mukaa kuin pappien avioeroja tapahtuu, papit eivät voi enää avioitua uudelleen ja leskeksi jääneet jäävät naimattomina hoitamaan saarnaajan virkaansa. Selibaatti kuvastaisi luterilaisen kirkon omistautumista omalle laumalleen ja ehkä myös piispat suostuivat siihen, sillä kaikkien kristillisten kirkkojen piispat ovat aina olleet naimattomia."
Vaikka paavit olivatkin selibaatin puolella, niin pappien avioliitot olivat verraten tavallisia siihen asti, kunnes Clunyn uudistusliike saattoi selibaatin voimaan paavi Gregorius VII:n avulla Rooman kokouksessa 1074. Noin puolet ajasta eli tuohon vuoteen asti papit ovat siis saaneet mennä naimisin katolisessa kirkossakin.
Luterilaisessa kirkossa tuskin siirrytään koskaan pappien selibaatin kannattajiksi. Katolisessa kirkossakin ilmeisesti selibaatin seurauksena on esiintynyt pedofiliaa pappien keskuudessa. Jos selibaatti poistettaisiin ja katoliset papit saisivat mennä naimisiin, niin pedofiliakin saattaisi hävitä heidän keskuudestaan.
"Tämä olisi erinomainen keino kohottaa luterilaisuuden profiilia ja myös ekumeenisesti ajatellen se valmistaisi luterilaisten seurakuntien siirtymistä roomaalis-katoliseen kirkkoon ( vaikka tietenkään luterilaiset papit eivät olisi sitten enää pappeja ollenkaan )."
Ekumenia tarkoittaa ainakin luterilaisittain kirkkojen välistä yhteistyötä eikä luterilaisen kirkon sulautumista katoliseen kirkkoon. Katolinen kirkko poikkeaa opiltaan niin suuresti luterilaisesta kirkosta, sakramenttejakin on seitsemän kun luterilaisessa kirkossa niitä on kaksi, että luterilaisen kirkon sulautuminen katoliseen kirkkoon tuskin on mahdollista. Sitä paitsi kuten itse mainitsit, niin katolisen käsityksen mukaan luterilaisen kirkon papit eivät ole pappeja ollenkaan. Mistä silloin saataisiin Suomeen pappeja? Puolastako? Vai oltaisiinko alkuun ilman pappeja, jos Suomesta tulisi katolinen maa?
Sinusta synnistä puhuminen on halventavaa.
Mikä sen tekee halventavaksi?
Totuusko?
Huorin tekee syntinen ihminen.
Huorinteko= syntiä.
Halventavuus siis rakentuu tässä yhteydessä , sillä jos se rakentuisi muista elementeistä, niin eihän se liittyisi asiaan mitenkään.
Jospa palaisit maan pinnalle ja tunnustat synnin.
Se että et jotakin ymmärrä, ei toisaalta ole meidän ongelma vaan omasi.
Pitäisiköhän sinun lukea noita kirjoituksia uudestaan ja uudestaan jotta ymmärtäisit.
Ei ole mielestäni mainitsemisen arvoista se, että et ymmärrä.
Kysy joltakin tuttavaltasi, että selittäisikö hän näitä asioita sinulle, kun et ymmärrä.
Muussa tapauksessa et ole sovelias keskustelemaan asioista , koska et ymmärrä.
Me emme voi mitään ymmärtämättömyydellesi valitettavasti.
Kirjoituksesi: "Lue tuo ohje kokonaisuudessaan. Sen mukaan seurakunnan kaitsijan ei tule olla pelkästään mies vaan nimenomaan yhden vaimon mies eli siis naimisissa. Tuota ohjetta ei kirjaimellisesti noudateta missään kirkossa. "
Mitä sillä on väliä noudatetaanko tuota, mutta tuo on oikein ja oikea ohje.
Ei liikenteessäkään saa ajaa laillisesti 30 rajoituksella 60, koska muut eivät noudata sitä.
Ehkä et ymmärrä tätäkään?
"Mitä väliä sillä on noudatetaanko tuota, mutta tuo on oikein ja oikea ohje."
Mitä väliä on sitten koko tuolla maininnalla yhden vaimon miehestä, jos ei Raamatun kirjaimellisen tulkinnankaan mukaan ole väliä, noudatetaanko sitä missään kirkossa vai ei?
"Ei liikenteessäkään saa ajaa laillisesti 30 rajoituksella 60, koska muut eivät noudata sitä."
Vai niin. Haluatko tuolla viittaamisella liikennesääntöihin tässä yhteydessä sanoa, että Raamattu tulee ottaa yhtä kirjaimellisesti kuin liikennesäännöt? Onko Raamattu sinusta liikennesääntöjä vastaava ohjekirja? Jos ei noudata liikennesääntöjä, saa sakot. Raamatun kirjaimellisella noudattamisella ja liikennesäännöillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä toistensa kanssa.
"Ehkä et ymmärrä tätäkään?"
Ehkä sinä et ymmärrä sitä, mistä on kysymys ja mitä minä kirjoitin.
että sinä et näy ymmärtävän, mistä oikein on kysymys. Ei ole kysymys itse asiasta, vaan siitä käytetyistä sanoista. Sanoja huora, huorahtava, huorin, huorata yms. pidetään nykysuomessa halventavina, eikä niitä sen vuoksi tulisi käyttää, vaan muita samaa asiaa tarkoittavia sanoja.
"Sinusta synnistä puhuminen on halventavaa. Mikä sen tekee halventavaksi?"
Olet väärässä. Synnistä puhuminen ei ole halventavaa kieltä. Mutta halventavaa kieltä ovat mm. sellaiset sanat kuin huora, huorin, huorata, huorinteko. Samasta asiasta voi puhua käyttämättä juuri noita sanoja. Esimerkiksi sanan huora sijaan voi puhua prostituoidusta tai ilotytöstä. Siksi kuudes käskykin on muutettu muotoon: Älä tee aviorikosta.
Mistä johtuu , että sana tuli halventavaksi?
Jos huoruus sana tarkoittaisi nakkikioskilla jotakin syötävää, se tuskin olisi joutunut halventavaan asemaan.
Voisiko halventavuus johtua siitä, että se on syntiä ja siinä on esillä todellinen asia?
Olisihan perkeleelle iloinen asia se, että hänen aikaansaannoksiaan ei uskallettaisi mainita ja keksitään tilalle toisia sanoja jotka eivät vielä ole tulleet halvoiksi.
Sana on vain sana ja halventavuus rakentuu sen tarkoituspohjasta.
Mikä tekee siis huoruudesta halventavaa, kun se tapahtumakin on sitä.
Miksi asioista ei saisi puhua niin kun ne ovat?
Kenen etu on se, että totuutta kierrellään ja ketä on sen takana?
Kummassakin kirjassa on selviä ohjeita ihmiselle ja niitä rikkoessa seuraa rangaistus.
Yhtäläisyys on siis aika ilmeinen, eikö totta?
Suomen kielessä on ylätyylin, asiatyylin, arkityylin ja alatyylin sanoja. Ylätyyliä voidaan käyttää esim. juhlapuheissa, asiatyyliä tavallisessa asiallisessa, varsinkin tietopuolisessa esityksessä ja arkityyliä tuttavallisessa puhekielessä. Alatyyliä tulisi karttaa. Ylätyyliä esim. siirtyä ajasta ikuisuuteen, nukkua pois, asiatyyliä kuolla, arkityyliä heittää veivinsä. Alatyyliä ovat mm. sellaiset sanat kuin huora, vittu, saatana, perkele ( kirosanana ) jne. Tyylilajeja ei tulisi sotkea keskenään, ei siten pitäisi käyttää esim. asiallisessa esityksessä arkityylin tai alatyylin sanoja.
johonkin lakikirjaan ja sen ohjeisiin. Raamattu kuuluu sisältönsä ja kirjoitustyylinsä puolesta vähän eri kategoriaan.
Lait, asetukset ja ohjeet.
Ne ovat ihmisen parasta ajatellen olemassa etenkin Raamatussa.
Myös lainsäätäjä maassamme tekee sääntöjä ihmisen parhaaksi.
Muistaisin, että jos laki ei palvele ihmistä, se ei voi olla oikea laki.
Tätä mm. rikotaan kun viedään ihmistä sairaalan teho-osastolle ja "potilaan" henki on kyseessä.
Tällöin on ajettava turvallisesti ja luovasti , mutta kuitenkin niin, että tilanteen vakavuus huomioon ottaen voi tulla kohtia , joissa lakia ei voi noudattaa.
Tätä ohjetta noudattaa mm. poliisit , ambulanssit ja vaikkapa paloautot.
Heillä on toki erilaisia tehosteita kuvaamaan asian vakavuutta jotta ympäristö sen ymmärtäisi.
Näin siis en tietenkään suosittele ketään ryhtymään siviiliautolla ambulanssiksi, potilaskuljetus autoa ajavaksi liikennerikkojaksi, mutta haluan sanoa , että voi olla joskus tilanne että siihenkin joutuu ja silloin on toimittava oikein tilanteen mukaan.
Voitko mitenkään ajatella, että kirkko tekemillään päätöksillä on hajottanut itsensä.
Miten kirkko on hajottanut itsensä?
Siten, että se on monessa kohtaa ottanut irtiottoja Raamatusta ja alkanut pitämään harhaoppisena niitä, jotka pitäytyvät edelleen alkuperäisessä raamatullisessa järjestyksessä.
Kun vähän seuraamme tarkemmin luopumuksen, liberalismin, radikalismin ja rationalismin voittokulkua teologien keskuudessa, niin voimme todeta, että se rintama tulee yhä voimakkaammin hajottamaan kirkkoa ja tunnustusta sisältä päin. Se rintama vetoaa inhimilliseen rakkauteen ja sittenkin vierastaa Jumalan lakia synnintunnon heräämiseksi ja evankeliumia iankaikkiseksi autuudeksi. Uusi teologinen suunta on näyttänyt ottavan vallan omaan käteensä. Siitä ovat oivina näytteinä, että Raamattuun pitäytyviä julistajia on viety lakitupaan. Siis kuka hajottaa kirkon?
Vastaavatko nämä tiukalla säätiön keskitetyllä auktoriteetilla johdetut, mutta muodollisesti villit yhteisöt mielestäsi kuvaa alkuperäisestä eksymättömästä seurakunnasta?
Mikä on kriteeri. Eikö seurakunnan ja siis kirkon toiminta pitäisi olla sirottu Raamatun ohjeeseen. Nyt ainakin luterilainen kirkko on liberalismilla saastutettu.
Ei Luther-säätiö mikään villi ole. Minusta villeyttä edustaa monet hurmahenkiset liikkeet. Eikös liberalismikin ole villeyttä, joka tahtoo kaataa vanhat perustukset. Mielestäni Luther-säätiö on hyvin perustuksellaan pysyvä.
Puhtu säätiöstä. Niin säätiö ei ole mitenkään villi. Sillä on oma pienen porukan luoma strategiansa.
Mutta tiedätkö mikä on Säätiön jäsenmäärä. Mitättömän pieni.
Entä mikä on säätiön suhde perustettuihin yhteisöihin? Käskevä.
Sellainenko on Kristuksen seurakunta? Jokin säätiö ryhtyy vatikaaniksi vatikaanin paikalle.
Farisealaisia on aina ollut paljon ja paljonko onkaan niitä, jotka ovat täysin maailmassa. Ei uskovaisten lauma ole koskaan niin suuri ollutkaan ja sanoihan Jeesus:
Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät, mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät Matt.7:13-14.
Vanha Testamentti jo sanoo:
Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan Jes.10:22.
Joten asetatko sanasi jotenkin Jeesuksen sanoja ja VT: sanoja vastaan?
Säätiössä liennee alle kymmenen jäsentä, muut on "vain" asiakkaita.
Paikalisia "asiakas klubeja" ei ole rekisteröity mihinkään lailliseen rekisteriin. Ne eivät ole seurakuntia myöskään Raamatullisessa mielessä, vaan jonkinlaisia seurakuntien korvikkeita.
Olen joskus huomannut keskustelupalstoilla, että luthersäätiöläisinä esiintyvillä on joihinkin asioihi samankaltaisia asenteita kuin uusnatseilla ja muilla nationalisteilla. Ajattelin, että se vaan johtuisi siitä, että ne uusnatsit ja nationalistit ottavat mallia luthersäätiöläisistä. Luin sitten artikkelin tuosta ruotsalaisen missionprovincenkirkon nationalismikytkennöistä. Eikö tämä suomalainen luthersäätiökirkko ole jotenkin sidoksissa tuohon missionprovincenikirkkoon?
http://www.kyrkpressen.fi/content/view/13713/898/
"Eikö tämä suomalainen luthersäätiökirkko ole jotenkin sidoksissa tuohon missionprovincenikirkkoon?"
Eiköpähän se ole. Muistaakseni kenialainen piispa vihki Missionprovincenin piispan, joka ei hyväksy naispappeutta ja joka vihkii suomalaiset naispappeutta vastustavat papit Missionprovincenin papeiksi.
Siinä artikkelissahan kerrotaan, että nationalistinen puolea on kehoittanut ihmisiä eroamaan "kansankirkosta" ja liittymään Missionsprovinseniin. Syyksi sanotaan kansankirkon hyväksyvää suhtautumista homoihin (Pride-festivaalit, jotka parhaillaan ovat menossa Tukholmassa). Onko mielestäsi tosiaankin Missionsprovinssin syytä, jos ja kun joku natsisti on sitä mieltä? Missionsprovinsenin Arne Ohlssonhan kieltää "kytkökset". Yhtälailla minä voisin sanoa esim. jollekin jehovalaiselle että eroaisi lahkostaan ja liittyisi mieluummin vaikkapa helluntalaisiin. Voisiko siitä vetää johtopäätöksen että minulla olisi kytköksiä helluntalaisiin? Ethän vaan yritä tehdä tikusta asiaa mustamaalataksesi Luther-säätiöläisiä?
T: Tiinaliina
Keskustelua Luther -säätiöstä käydään myös muualla. Alla on muutama linkki puheenvuoroihin joista ilmenee myös henkilöiden omakohtaisia kokemuksia.
http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/piispa/puheenvuoroja/puheenvuorot_2004/?num=11376
http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=74912&highlight=#74912
http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=74996&highlight=#74996
http://uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?p=75003&highlight=#75003
Luthersäätiö, hajoittaessaan kirkon, on kuten Ilmestyskijassa onkin mainittuna, että sellainen tulee, joka on valkeissa vaatteissa, mutta aiheuttaa riitaa ja kismaa kristittyjen joukossa ja hajoittaa kristittyjen joukkoa. Sitä on kristittyjen vaikea erottaa, koska se on ovela ja valkeisiin vaatteisiin pukeutunut ja tekeytyy kristityksi. Sen tunnistaa kuitenkin siitä, että sen hedelmiä ovat kaikkialla kristittyjen keskellä riita, kisma ja vihan hedelmät.
En kuitenkaan usko luthersäätiön hajoittavan kirkkoa. he vain pyrkivät hajoittamaan kirkkoa sisältäpäin, onnistumatta siinä.
Jos he eroaisivat kirkosta, niin kirkko ei hajoaisi, vaan se vahvistuisi, kun sen siällä ollut riitojen aiheuttaja poistuisi.
On sitä tullut ajateltua Luthersäätiön kohdalla, yhä lisääntyvämmin viime viikkona.
Herra varoitti. Hän sanoi, että tarkkailkaa hedelmiä: hedelmistä te tunnette puun.
Kaikki näkevät ne hedelmät, mitä Luthersäätiöpuu kasvattaa. He aiheuttavat kirkossa seuraavia hedelmiä, aina:
vihaa, riitoja, kiivastuksia, huutoja, erimielisyyttä...
Juuri niitä hedelmiä, joista Raamattu varoittaa: ne eivät ole Kristuksesta.
Kirkolle he eivät ole muita hedelmiä kantaneet puussaan kuin yllä mainitut.
Jos vielä kerran kävisi ilmi, kun siirrymme pois tästä ajasta, että he todella olivat valkeissa vaatteissa oleva sielunvihollinen,
niin en kuitenkaan pelkää nyt. Herra kyllä huolehtii omistaan ja kirkosta. Eivät he kykene kirkkoa hajoittamaan.
Mielestäni kuitenkin on huomionarvoista, että puhutte siitä: hajoittaako luthersäätiö kirkon.
Ts. kaikki tuntuvat tiedostavan, että kyseisen säätiön toiminta voi olla kristittyjen kirkkoa hajoittavaa - asia, josta Raamattu mainitsikin ja käski sitä valkeisiin vaatteisiin pukeutunutta, kristittyjen hajoittajaa, varoa.
Ero hengessä on huomattava esim. Nokiamissionin ja Luthersäätiön välillä.
Nokiamission ei hajoittanut kirkkoa, eikä toiminut aktiivisesti loukatakseen kirkkoa, vaan päinvastoin.
Kun Nokiamissionissa koettiin, etteivät voi toimia ihan enää kirkossa, niin he perustivat omansa.
Heissä oli Pyhä henki, joka tunnisti kirkossa olevan Pyhän Hengen: Henki ei riitele itseään vastaan.
Luthersäätiössä sen sijaan toimitaan siten, että pyritään aiheuttamaan riitoja ja erimielisyyksiä kirkon sisällä.
Heissä ei ehkä ole sitä samaa henkeä kuin NokiaMissionissa ja kirkossa ja siksi heissä oleva henki ei ilmaise heille, että he eivät voi riidellä omaa henkeään vastaan.
On se huomionarvoista, että moni netissäkin mietii, että onko Luthersäätiön hedelmiä hajottaminen.
Siitä hajoittamisesta Raamattu todella varoittaa.
Olet oikeassa.
Monet muutkin ovat samalla asialla olleet:
Luther hajoitti kirkkoa, Savonarola Firenzessä hajoitti kirkkoa, siksi hänet poltettiin.
Jeesus itse sanoi: En minä rauhaa tullut tuomaan maan päälle, vaan miekan. Kaikkialla, missä oikea Jumalan sana ja evankeliumi tahtoo päästä kuuluviin, aiheuttaa se pelkkää vihaa, eripuraisuutta ja häiriötä.
Nyt aiheuttaa Luther-säätiö vihaa pitämällä kiinni Jumalan sanan totuudesta. Kehtaa vielä julistaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta aivan niin kuin Herramme on käskenyt.
Totta kai se synnyttää huolta niissä, jotka ovat mieltyneet siihen henkeen, jolla tuulessa valta on.
Mitä on heidän huolensa? Se on fariseusten huoli ja murhe.
Kun Mikkelin piispa tuo maahan julkisesti Raamattua rienaavan Spongin.
Spong opettaa, ettei ole sellaista Jumalaa joka kuuntelee rukouksia, Kristus ei ole noussut kuollleista jne.
Mikkelin piispan kahdesti maahan kutsuma mies
kumoaa apostolisen uskontunnustuksen. Sen ei katsota hajottavan kirkkoa, se näet sopii mainiosti niille, jotka ovat rakastuneet omaan järkeensä.
Mutta tuo Luther-säätiö, joka haluaa pitää kiinni Jumalan sanasta ja luterilaisesta tunnustuksesta, siitä on heille tullut samarialainen ja perkele.
"Kun Mikkelin piispa tuo maahan julkisesti Raamattua rienaavan Spongin.
Spong opettaa, ettei ole sellaista Jumalaa joka kuuntelee rukouksia, Kristus ei ole noussut kuollleista jne.
Mikkelin piispan kahdesti maahan kutsuma mies
kumoaa apostolisen uskontunnustuksen."
Tuliko nyt annettua väärä todistus? Rohkenen epäillä, että Mikkelin piispa Voitto Huotari olisi kutsunut Spongin kyläilemään.
Kamala erehdys, eiks se Riäkkinen ookkaan Mikkelin? Anteeksi väärä toristus!
Yhdysvaltalainen piispa John Shelby Spong vaati Kirkkopäivillä ( v. 2003 ) uutta uskonpuhdistusta, kristinuskon päivittämistä perusteita myöten. Piispa Spongin mielestä on heitettävä romukoppaan kristinuskon ensimmäisen vuosisadan tulkinnat, koska ne ovat aikaansa sidottuja. Kristinuskon opit perustuvat pitkälti kertomukseen maailman synnystä eivätkä näin ollen päde Darwinin evoluutioteorian jälkeen. Luomakunta on syntynyt vähitellen eikä siis täydellistä maailmaa ja täydellistä ihmistä ole koskaan ollut. Siksi ei ole ollut myöskään syntiinlankeemusta eikä tarvita sovitusuhria.
Spongin mukaan kristinusko on päivitettävä ja kerrottava Kristuksesta uudesta näkökulmasta. Kristus kutsuu ylittämään rajoja ja se on kristinuskon todellinen tarkoitus. On ylitettävä esimerkiksi uskontojen, kansojen, sukupuolten ja ihmisten erilaisuuden rajat. Jeesus itse kohtasi lepratautisia, samarilaisia, prostituoituja ja muita halveksittuja. Jeesuksen idea ei ollut käännyttää, vaan mennä ulos maailmaan julistamaan Jumalan rakkautta. Spong totesi myös, että kirkolta kesti 2000 vuotta ymmärtää, etteivät miehet voi olla inhimillisiä, jos he ylenkatsovat naisia.
"Näen Jumalan elämän ja rakkauden lähteenä, jota palvelen elämällä täydesti ja rakastamalla tuhlaavaisesti. Evankeliumin kutsu on kutsu uuteen inhimillisyyteen, ei uskonnollisuuteen", Spong kiteytti.
Kotimaassaan piispa Spong saa päivittäin kirjeitä erilaisine viesteineen kuten:" Teidän roviolla polttamisenne olisi liian lempeää" tai "Kirjanne on tehnyt minut herkemmäksi käymään kirkossa."
Noille vuoden 2003 kirkkopäiville piispa John Spong kutsuttiin lähinnä herättämään keskustelua. Sitä varmaankin myös syntyi.
myös sen, ettei kenellekään ole tarjolla iankaikkista elämää?
täällä turha spekuloida, mitä mieltä piispa Spong on tuosta asiasta. Voithan tosin googlettamalla yrittää etsiä, jos vaikka löytäisit jotain asiaan liittyvää.
itsensä, ei mitkään säätiöt eivätkä muut herätysliikkeet.
...