Suomen kannalta.

YK:n nopean toiminnanjoukot tai Naton. EU:n nopeantoiminnan joukot tai Naton. Tärkeintä on kokoajan olla Nato-yhteensopiva. Meillä on Naton käyttöön tällä hetkellä jopa miljoona sotilasta jos koko reservi asetetaan liikekannalle. Kaikki toiminta tähtää samaan ja maailmanrauhan lujittamiseen. Humanitäärinen apu vapauden kaipuuseen on ensisijaista. Tällä hetkellä on tärkeintä täyttää tyhjä tila länsimaisilla tavaroilla ja kuljetuksiin ja rekantamiseen pitää kiinnittää huomiota. Vihollinen ei osaa mitään ja on avuton. Ei haittaa jos ostavat asuntoja lännestä, kun vihollisella kuitenkaan ei ole lännen kansallisuusoikeuksia. Rikollisuuden torjutaan kiinnitetään yhä suurempaa huomiota. Vihollinen ei ole maailman suurin avuton lääni. Vihollisella on poikki yhteys toisiin mafioihin, eikä voi hallita kokonaisuuksia. Arvio useista tuhansista mafioista ei ole tuulesta temmattu. Mitään ei voi vihollinen tehdä salaa ja iskukyvyn tulee olla täydellinen. Ajankohtaa pitää selvittää mädäntyvän kommunismin lahotessa edestämme pois.

Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen myötä Suomi osallistuu uudentyyppiseen kriisinhallintaan. EU:n taisteluosastoille suunnitellut tehtävät ovat pitkälti samoja, joita rauhanturvaajamme ovat jo YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa vuosikausia suorittaneet. Nopean toiminnan joukot tarjoavat EU:n puitteissa poliittisille päätöksentekijöille entistä konkreettisemmat - nopeammat - mahdollisuudet puuttua koulutetun, varustetun ja asiansa osaavan joukon toimenpitein joskus yllättäenkin ilmaantuviin ongelmatilanteisiin.

Tavoitteena on, että EU kykenee tekemään päätöksen operaation käynnistämisestä viiden päivän kuluessa operaatiota koskevan kriisinhallintakonseptin hyväksymisestä ja että joukot kykenevät aloittamaan operaation toimeenpanon operaatioalueella 10 päivän kuluttua tästä päätöksestä. Keskeisessä asemassa on myös kansallisen päätöksenteon nopeus. Joukot ovat valmiusaikanaan 5-10 päivän valmiudessa ja tarvittaessa joukon on voitava toimia operaatioalueella omavaraisesti 30 vuorokautta, minkä jälkeen se täydennettynä voi jatkaa toimintaansa maksimissaan kolme kuukautta.

EU:n nopean toiminnan joukkoja on suunniteltu käytettävän 6000 kilometrin säteellä Brysselistä ja niiden tehtävät käsittävät kaikki EU:n kriisinhallintatehtävät, niin sanotut Petersbergin tehtävät, aina humanitaarisista ja pelastustehtävistä rauhanpalauttamiseen. Vuoden 2007 alusta EU:lla on jatkuvassa valmiudessa kaksi noin 1500-2000 sotilaan vahvuista taisteluosastoa. Päivystysvuoro kestää kuusi kuukautta.

Suomi osallistuu kahteen eri EU:n nopean toiminnan joukkoon. Saksan johtama Saksa-Hollanti-Suomi -taisteluosasto on valmiudessa vuonna 2007 ja Ruotsin johtama Pohjoismainen -taisteluosasto on valmiudessa vuonna 2008.

Pohjoismainen taisteluosasto

Suomi osallistuu Pohjoismaiseen taisteluosastoon 221 sotilaan voimin. Suomen ja Ruotsin lisäksi osastoon luovuttavat joukkoja Norja, Viro sekä Irlanti. Sotilaallisesti omavaraisen taisteluosaston vahvuus on kokonaisuudessaan 2434 henkilöä, ja sen pääjoukon muodostaa 835 sotilaan vahvuinen 41. RRBn (Rapid Reaction Battalion).

41. RRBn sisältää pataljoonan esikunnan lisäksi Esikunta- ja tukikomppanian, kolme jalkaväkikomppaniaa, kranaatinheitinosaston sekä huoltokomppanian. Suomalaisjoukon pääosa muodostuu 85 sotilaan kranaatinheitinkomppaniasta.

Pohjoismaisen taisteluosaston tukiosiin kuuluvat lisäksi suomalainen suojeluosasto, tiedusteluosasto, sotilaspoliisiosasto sekä kuusihenkinen topografiryhmä. Kansallisesta huollosta sekä tukitoimista vastaa 16-henkinen NSE (National Support Element).