Rkp perustelee ruotsinkielisiä yliopistoja sillä, että sillä tavoin saadaan ruotsia puhuvia virkamiehiä Ruotsalaissuomeen (Svenskfinland).
Asiassa on vaan se "ongelma" Rkp:n retoriikan kannalta, että Ruotsalaissuomessa asuu paljon myös suomenkielisiä!
Ruotsalaissuomeen virkamiehiä kouluttava Åbo Akademi ei ole perustanut suomenkielisille omia kiintiöitä virallisesti (epävirallisesti kyllä) jotta Ruotsalaissuomen suomea osaavien virkamiesten tarve tulisi tyydytettyä.
Eikö tuo ole tasa-arvon kannalta ongelmallista?
Ehdotankin, että Åbo Akademiin perustetaan virallisesti suomenkielisiä osastoja, joissa:
-opetus on suomenkielistä
-sisäänpääsykokeet on suomen kielellä
-pääsykoekirjat on suomeksi
-tentit on suomeksi
Eihän Ruotsalaissuomeen muutoin Åbo Akademi pysty kouluttamaan virkamiehistöä palvelemaan Ruotsalaissuomen suomenkielistä väestöä.
Samalla saataisiin nykyisin huonoa pr:stä ja ulkoisesta kuvasta kärsivän Åbo Akademin maine parannettua.
Toivottavasti edes tällainen kehittämisehdotus läpäisisi rkp-sensuurin tällä palstalla. Kysymyshän isosta ja tärkeästä asiasta.
Asiassa on vaan se "ongelma" Rkp:n retoriikan kannalta, että Ruotsalaissuomessa asuu paljon myös suomenkielisiä!
Ruotsalaissuomeen virkamiehiä kouluttava Åbo Akademi ei ole perustanut suomenkielisille omia kiintiöitä virallisesti (epävirallisesti kyllä) jotta Ruotsalaissuomen suomea osaavien virkamiesten tarve tulisi tyydytettyä.
Eikö tuo ole tasa-arvon kannalta ongelmallista?
Ehdotankin, että Åbo Akademiin perustetaan virallisesti suomenkielisiä osastoja, joissa:
-opetus on suomenkielistä
-sisäänpääsykokeet on suomen kielellä
-pääsykoekirjat on suomeksi
-tentit on suomeksi
Eihän Ruotsalaissuomeen muutoin Åbo Akademi pysty kouluttamaan virkamiehistöä palvelemaan Ruotsalaissuomen suomenkielistä väestöä.
Samalla saataisiin nykyisin huonoa pr:stä ja ulkoisesta kuvasta kärsivän Åbo Akademin maine parannettua.
Toivottavasti edes tällainen kehittämisehdotus läpäisisi rkp-sensuurin tällä palstalla. Kysymyshän isosta ja tärkeästä asiasta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Ruotsalaissuomeen virkamiehiä kouluttava Åbo Akademi ei ole perustanut suomenkielisille omia kiintiöitä virallisesti (epävirallisesti kyllä) jotta Ruotsalaissuomen suomea osaavien virkamiesten tarve tulisi tyydytettyä.
Eikö tuo ole tasa-arvon kannalta ongelmallista?"
Ei, koska suomenkielistä korkeakoulutusta on maassa runsaasti muutenkin tarjolla. Toisekseen suurin osa korkeakouluista on yksikielisesti suomenkielisiä kuten tietysti järkevää onkin.
Mitänkähän ei yllättänyt.
Åbo Akademin erityinen tehtävä on kouluttaa ruotsalaissuomeen virkamiehistöä. Sellaista tehtävää ei ole muilla korkeakouluilla/yliopistoilla.
Sillähän ÅA:n olemassaoloa perustellaan. Siinä on vaan se ongelma,että Ruotsalaissuomi ei ole ruotsinkielinen, vaikka sellaista kuvaa halutaan antaa. Esim. Vaasaa mainostettiin Ruotsin kuninkaalle "ruotsalaisena kaupunkina" vaikka asukkaista 75 % on suomenkielisiä.
Vaasan yliopisto toimii oikein kun se kouluttaa sekä ruotsin-että suomenkielisiä virkamiehiä Ruotsalaissuomeen. ÅA ei ja se on ongelma.
Rkp on useissa eri yhteyksissä korostanut, että Rkp:n äänestäjät eivät osaa suomea. Sen vuoksi on perusteltavaa, että ÅA,jolla on läheiset kytkökset kouluttaisi suomenkielisiä ruotsalaissuomen suomenkielisten palvelutehtäviin.
ÅA:n läheiset kytkökset Rkp näkyy siinä,että esim. Wallin on ÅA:n neuvottelukunnassa. Samoin Taxell.
Mikseivät he toimi asiassa ja edistä tasa-arvoa,josta Wallin esim. niin kovasti meuhkaa.
"Åbo Akademin erityinen tehtävä on kouluttaa ruotsalaissuomeen virkamiehistöä. Sellaista tehtävää ei ole muilla korkeakouluilla/yliopistoilla. "
Hieman yksinkertaistettua tuo, mitenkähän en yllättynyt? Katsotaanpa miten ÅA:n erityistehtävä määritellään yliopistolaissa (645/1997) ja tarkemmin sen 7. luvussa Erityissäännökset Åbo Akademista ja 28 §:
"Erityistehtävät
Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys."
Mitä muita yliopistoja haluaisit sitten kaksikielistää?
Seuraan aika tarkkaan mm. Höblää ja kyllä joka kerta kun ÅA:n roolista siellä taitetaan peistä niin ÅA:nta pidetään tärkeänä juuri siksi,että se kouluttaa ruotsinkielistä virkamiehistöä Ruotsalaissuomeen.
Se juuri on ongelmallista koska Ruotsalaissuomessa asuu suomenkielisiäkin ilmeisesti vähintään yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä.
Mitä tulee Tapio Rautalapion kysymykseen niin HY on kaksikielinen, mutta ei se tyydytä suomenkielisten virkamiesten tarvetta Ruotsalaissuomessa.
Syy on mm. siinä,että HY:ssä ei ole Ruotsalaissuomen erityistarpeiden osaamista kuten ÅA:ssa. ÅA:ssa vaan suljetaan silmät Ruotsalaissuomen suomenkielisen väestönosan palvelutarpeille. Sen vuoksi ÅA:ssa pitäisi olla kiintiöt ja oma sisäänpääsyjärjestelmä suomenkielisille tietenkin suomen kielellä, koska pitää varmistaa että Ruotsalaissuomen suomenkielisiä palveleva osaa suomea.
Tapio Rautalapio kyseli mitä muita yliopistoja kaksikielistäsit niin Svenska Handelshögskolan ilman muuta ja Social-och kommunalhögskolan.
Niidenhän olemassaoloa perustellaan Svenskfinlandin tarpeilla, mutta kun Svenskfinlandin väestöstä iso on on suomenkielisiä.Ts. vain toisen puolen väestön palvelutarpeista pidetään niissä huolta.
Tapio ei ottanut kantaa siihen,että nyt Ruotsalaissuomeen koulutettavat virkamiehet eivät osaa suomea kunnolla, vaikka väestöstä osa on suomenkielistä. Mm. Rkp on korostanut kuinka huonosti Rkp:n kannattajakunta ja äänestäjät osaavat suomea.
Ts. Rkp epäsuorasti todistaa, että ÅA:ssa pitäisi kouluttaa myös suomenkielisiä palvelevia virkailijiota Ruotsalaissuomeen.
Onko ns. ruotsalaissuomessa sitten pulaa suomenkielen taitoisista virkamiehistä? Ja millaisia erityistarpeita ns. ruotsalaissuomen suomenkielisillä oikein mahtaa olla?
Eikös vain asia kuin asia muutukin aika oudoksi ja naurettavaksi, jos ruotsinkielisten omaa asemaansa puolustaakseen käyttämiä perusteluja sovelletaan kääntäen kieliryhmien välillä? Eli se mikä kuulostaa hyvältä perusteelta ruotsinkielen aseman tukemiseksi alkaakin kuulostamaan ruotsikonkin mielestä typerältä, naurettavalta tai jopa rasistiselta kun sitä käytetään suomenkielen aseman perusteena?
Tämä onkin oiva keino sen selvittämiseksi, että onko jokin kielipoliittinen peruste/oikeus rasistinen: Koeta soveltaa sitä kääntäen kielien välillä. Jos tulos on mielestäsi edelleen hyväksyttävä, niin kyse ei ole rasismista.
"Eikös vain asia kuin asia muutukin aika oudoksi ja naurettavaksi, jos ruotsinkielisten omaa asemaansa puolustaakseen käyttämiä perusteluja sovelletaan kääntäen kieliryhmien välillä?"
Monet asiat muuttuvat oudoiksi ja naurettaviksikin, jos ne kääntää ylösalaisin koska voi käydä niin, että perusteet jäävät puuttumaan. Tässä tapauksessa vaatimus ÅA:n kaksikielistämisestä tuntuu perusteettomalta kun suomenkielistä koulutusta on tarjolla muutenkin kaikkialla koko Suomessa. Turussakin suomenkielinen Turun yliopisto.
"Tämä onkin oiva keino sen selvittämiseksi, että onko jokin kielipoliittinen peruste/oikeus rasistinen: Koeta soveltaa sitä kääntäen kielien välillä."
No, kokeillaan. Kilpilahti-ryyti vaati ÅA:n kaksikielistämistä. Käännetään se ympäri: kaikki korkeakoulut on kaksikielistettävä! Hmm, todella outo ja naurettavakin vaatimus. Todistimme juuri kilpilahti-ryytin vaatimuksen rasistiseksi :D
Mm. Rkp on korostanut, että puolueen äänestäjien suomen kielen taito on heikko. Hehän eivät osaa silloin tietenkään palvella Ruotsalaissuomen suomenkielisiä asukkaita suomen kielellä.
Tuota sanomaa että ruotsinkieliset eivät osaa suomea on Rkp toitottanut suomenkielisille vuosikymmeniä.
Miksei Åbo Akademi ja sen neuvottelukunnassa istuvat
rkp:läiset tee johtopäätöksiä ja ala kouluttamaan suomea osaavia virkamiehiä Ruotsalaissuomeen Åbo Akademissa. Wallin puhuu tasa-arvosta mutta teot puuttuvat.
On myös korostettu,että Ahvenanmaan virkamiehet eivät osaa suomea. Åbo Akademi voisi sellaisia kouluttaa. Sehän on ihmisoikeuskysymyskin ja ÅA:ssa on Ihmisoikeusinstituutti.
Onko ko. Ihmisoikeusinstituutti jotain suru-huumoria vai mistä on kysymys. Ehkä Tapsa tietää?
ÅA, Svenska Handelshögskolan, Social-och kommunal högskolanin olemassaoloa perustellaan ilman muuta sillä,että Ruotsalaissuomessa tarvitaan ruotsinkielistä palvelua.
Nyt on vaan niin,että nuo 3 yliopistoa/korkeakoulua unohtavat, että Ruotsalaissuomessa asuu suuri määrä suomenkielisiä.
Kyllä niiden pitäisi palvella myös heitä kouluttamalla suomenkielistä virkahenkilökuntaa Ruotsalaissuomen suomenkielisten kielellisiä tarpeita tyydyttämään.
En näe siinä vaatimuksessa mitään ristiriitaista enkä outoa. Miksi Tapio Rautalapio näkee.
Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto tai Joensuun yliopisto eivät ole Ruotsalaissuomessa eikä niiden olemassaoloa ole perusteltu Ruotsalaissuomen erityistarpeilla kuten
ÅA:ta, Hankenia ja Social- och kommunalhögskolania.
Satun olemaan sen verran hyvin informoitu että seuraan Ruotsalaissuomen mediaa. Miksi se unohtaa Ruotsalaissuomen suomenkielisten asukkaiden tarpeet. Kaiken lisäksi ne on Suomalaiseksi kansanpuolueeksi itseään kutsuneen puolueen äänenkannattajia.
"Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto tai Joensuun yliopisto eivät ole Ruotsalaissuomessa eikä niiden olemassaoloa ole perusteltu Ruotsalaissuomen erityistarpeilla kuten
ÅA:ta, Hankenia ja Social- och kommunalhögskolania."
Suomen korkeakoulutusta ei kannata tarkastella tuolla tavalla alueellisesti koska se johtaa juuri kilpilahden aloituksessaan tekemän ehdotuksen kaltaisiin omituisuuksiin. Koulutuspaikkojen määrää ohjataan valtakunnallisesti, joskin niistä joidenkin perustamiseen on toki ollut aluepoliittisiakin syitä.
Toisekseen lakiteksti, jossa ÅA:n erityistehtävästä säädetään ei tunne kilpilahden hellimää termiä 'ruotsalaissuomi'.
"Satun olemaan sen verran hyvin informoitu että seuraan Ruotsalaissuomen mediaa. Miksi se unohtaa Ruotsalaissuomen suomenkielisten asukkaiden tarpeet."
Olisiko siksi, että se ruotsinkielisenä on suunnattu ruotsinkielisille kuluttajille, joita oletettavasti kiinnostavat ruotsinkielisten tarpeet?
Minun on helppo ymmärtää, että ruotsinkielinen koulutus vastaa ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä koulutus- ja tutkimustarpeita. Sitä en ymmärrä miksi tarjolla oleva suomenkielinen koulutus ei kilpilahden mielestä vastaisi myös ns. ruotsalaissuomessa asuvien suomenkielisten koulutus- ja tutkimustarpeita. Toistaiseksi kilpilahti ei ole kertonut miten ne eroavat suomenkielisillä alueilla asuvien suomenkielisten koulutus- ja tutkimustarpeista. Ehkä hän haluaisi tehdä sen nyt?
Tarkoittaako kilpilahti mahdollisesti, että ruotsin opetusta pitäisi olla ns. ruotsalaissuomessa asuville suomenkielisille enemmän, vai mistä on kysymys?
Suomenkieltä taitavia koulutetaan jo kaikissa muissa yliopistoissa ja pääsääntöisesti suomeksi. En myöskään oikein näe yhteyttä rkp:n äänestäjien ja valtion ja kuntien virkamiesten kielitaidon välillä.
Myöskään en ymmärrä mitä tekemistä ihmisoikeusinstituutilla on opetuskielen kanssa. Tämä lienee jotain ryytihuumoria koko juttu.
Sen verran olen näissä asiosta perillä että tiedän että kunnissa missä on ruotsinkielinen enemmistö seurataan tarkemmin kielijohtosääntöä jotta molemmille ryhmille annettaisi palveluja omalla kielellä. Kunnissa missä enemmistö on suomenkielinen sen sijaan johtosääntö jää useimmin toteuttamatta. Katso nyt vaan miten Helsingissä toimii ruotsinkielisten vanhusten kotihoitoa. Heiltä sosiaalitoimisto kielsi ruotsinkielistä palvelua. Tai miksi suur Helsingin alueelle on niin vaikea keskittää ruotsinkielistä terveydenhuoltoa yhteen paikkaan. Niin toisiin ei tarttis vaatia muodollista (mutta ei käytännössä) kaksikielistä henkilökuntaa.
Viime kevään julkaistussa tutkimuksessa todetaan että samansuuruisissa kunnissa (missä joko suomen tai ruotsinkielien enemmistö) suomenkielinen vähemmistö kokee saavansa tarvittavat koulu,- sociaali,- terveydenpalveluja omalla kielellään mutta ruotsinkielinen vähemmistö kokee että sociaali-, ja terveydenhoitopuolella eivät sitä saa. Joten huoli suomekielisten palvelujen saatavuudesta rannikkoseuduilla tämän alueen suomenkieliset näköjään itse kumoavat.
Resepti: leikataan Helsingin yliopiston Social & Kommunalhögskolanista paikkoja samoin lakkautetaan esim. Åbo Akademin Nordisk Folkloristik –oppiaine ja ohjatkaa varat sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Vähemmän yliopistopaikkoja niin ohjautuu ruotsinkielinen nuoriso muuallekin kuin pol. mag. tutkinnon kautta toimittajiksi Radio X3Miin tai strategiasuunnittelijoiksi Roger B:n puljuun.
Lisäksi olen huomannut käytännön elämässä että monet, ainakin ylemmän keskiluokan ruotsinkieliset, valittavat helpommin kuin moni suomenkielinen jos joku asia on hiukankaan huonosti.
Ja kuka ko. palvelututkimuksen oli rahoittanut? Kulturfonden ?