Nyt poimitaan niitä marjoja, joita 80- ja 90- luvulla istutettiin. 80-luvun alussa oli lottovoitto syntyä suomeen. Tätähän kaikille on hoettu, vieläkin. Hoidon tarpeessa olevat hoidettiin, hädässä olevia autettiin.
Sitten tulikin suuri lama. Pieniä yrityksiä ajettiin konkurssiin, porukkaa irtisanottiin. Ihmisiä syrjäytyi. Ne jotka jäivät töihin, joutuivat kilpailemaan työpaikastaan, että ei lopputiliä tule -"portilla odottaa tulijoita". Perhe-elämä ja lasten hoito jäi joko yhteiskunnasta syrjäytymisen tai työnteon jalkoihin. Samaan aikaan luokkakokoja suurennettiin, tuntikehyksiä pienennettiin. Kuka välitti lapsista? Ei enää kukaan. Kukaan ei pureutunut enää yksilötasolla lapsiin. Samaan aikaan kehyskuntia ja maatiloja autioitui ja Suomi kaupungittui voimakkaasti. Monet joutuivat opettelemaan täysin uuden kulttuurin.
Tuli taas kultainen 90- ja 2000 luku. Mutta hyvinvointipalveluja ei parannettukkaan enää. Lama-ajan leikkaukset jäivät voimaan ja niitä jopa tehtiin lisää. Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat edelleen ensimmäisenä liipasimella, kun leikkauksia tehdään. Ennen tikutkin poistettiin nahasta terveyskeskuksissa. Nyt ensineuvonta käskee odottamaan, lepäämään ja ottamaan buranaa. Mielenterveyspalvelut eivät ole kaikkien ulottuvilla. Hoidon tarpeessa oleville määrätään vain diapamia tilannetta tarkkaillaan.
Nyt poimitaan näitä lama-ajan marjoja. Ja tämä on vielä alkusoittoa tulevalle. Tottukaa siihen. Lasten ja nuorten tekemät väkivaltaisuudet ovat julmentuneet vuosi vuodelta. Ja aina välillä tulee ääritapauksia. Odottakaa mitä tuleman pitää. Koulusurmat ja järjettömät henkirikokset tulevat olemaan jokapäiväistä vielä meilläkin, kuten muualla maailmassa jo on.
Sitten tulikin suuri lama. Pieniä yrityksiä ajettiin konkurssiin, porukkaa irtisanottiin. Ihmisiä syrjäytyi. Ne jotka jäivät töihin, joutuivat kilpailemaan työpaikastaan, että ei lopputiliä tule -"portilla odottaa tulijoita". Perhe-elämä ja lasten hoito jäi joko yhteiskunnasta syrjäytymisen tai työnteon jalkoihin. Samaan aikaan luokkakokoja suurennettiin, tuntikehyksiä pienennettiin. Kuka välitti lapsista? Ei enää kukaan. Kukaan ei pureutunut enää yksilötasolla lapsiin. Samaan aikaan kehyskuntia ja maatiloja autioitui ja Suomi kaupungittui voimakkaasti. Monet joutuivat opettelemaan täysin uuden kulttuurin.
Tuli taas kultainen 90- ja 2000 luku. Mutta hyvinvointipalveluja ei parannettukkaan enää. Lama-ajan leikkaukset jäivät voimaan ja niitä jopa tehtiin lisää. Hyvinvointi-, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat edelleen ensimmäisenä liipasimella, kun leikkauksia tehdään. Ennen tikutkin poistettiin nahasta terveyskeskuksissa. Nyt ensineuvonta käskee odottamaan, lepäämään ja ottamaan buranaa. Mielenterveyspalvelut eivät ole kaikkien ulottuvilla. Hoidon tarpeessa oleville määrätään vain diapamia tilannetta tarkkaillaan.
Nyt poimitaan näitä lama-ajan marjoja. Ja tämä on vielä alkusoittoa tulevalle. Tottukaa siihen. Lasten ja nuorten tekemät väkivaltaisuudet ovat julmentuneet vuosi vuodelta. Ja aina välillä tulee ääritapauksia. Odottakaa mitä tuleman pitää. Koulusurmat ja järjettömät henkirikokset tulevat olemaan jokapäiväistä vielä meilläkin, kuten muualla maailmassa jo on.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.