Suomi kysyi 1944 keväällä mahdollisuutta irtauta sodasta, Moskovan rauhan 1940 rajojen mukaan.
Stalin kysyi kantaa omilta kenraaleiltaan ja sai niiltä lupauksen Suomen valtaamisesta, muutamassa viikossa kesällä 1944.
Niimpä Stalin asetti aselevolle sellaiset ehdot, joihin Suomi ei voinut suostua, Stalin kuvitteli valtaavansa maan, kuten kenraalit oli luvanneet.
Kun sitten hyökkäys alkoi, joukot eteni ensin vauhdilla, mutta hyökkäys päättyi neljään ns. torjuntavoittoon, nykyisten rajojen tuntumassa, mutta kumminkin selkeästi N-liiton puolella, niin voimme todeta muutaman asian.
Stalin tuhlasi valtavasti miehiä ja aseita, saadakseen alueen minkä Suomi oli luvannut luovuttaa laukaustakaan antamatta, sillä mitään merkittävää aluettahan ei Stalin saanut lisää.
Ei ihme, että Stalin poti pientä närästystä Suomen rintaman kenraaleja kohtaan ja antoi käskyn teloittaa ne Kremlin pihalla taislujen laannuttua, syksyllä 1944.
Olihan hän tuhlannut miljoonanmiehen yhtymän ja saanut alueen, jonka ne ( suomalaiset ) lupasivat jo alunalkaenkin antaa takaisin.
Tätä yhtymää olisi tarvittu Saksan rintamalle, nyt koko operaatio, olla ensiksi Berliinissä oli vaarantunut.
Stalin kysyi kantaa omilta kenraaleiltaan ja sai niiltä lupauksen Suomen valtaamisesta, muutamassa viikossa kesällä 1944.
Niimpä Stalin asetti aselevolle sellaiset ehdot, joihin Suomi ei voinut suostua, Stalin kuvitteli valtaavansa maan, kuten kenraalit oli luvanneet.
Kun sitten hyökkäys alkoi, joukot eteni ensin vauhdilla, mutta hyökkäys päättyi neljään ns. torjuntavoittoon, nykyisten rajojen tuntumassa, mutta kumminkin selkeästi N-liiton puolella, niin voimme todeta muutaman asian.
Stalin tuhlasi valtavasti miehiä ja aseita, saadakseen alueen minkä Suomi oli luvannut luovuttaa laukaustakaan antamatta, sillä mitään merkittävää aluettahan ei Stalin saanut lisää.
Ei ihme, että Stalin poti pientä närästystä Suomen rintaman kenraaleja kohtaan ja antoi käskyn teloittaa ne Kremlin pihalla taislujen laannuttua, syksyllä 1944.
Olihan hän tuhlannut miljoonanmiehen yhtymän ja saanut alueen, jonka ne ( suomalaiset ) lupasivat jo alunalkaenkin antaa takaisin.
Tätä yhtymää olisi tarvittu Saksan rintamalle, nyt koko operaatio, olla ensiksi Berliinissä oli vaarantunut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Asiat menivät pääpiirteittään juuri noin. Stalin asetti maaliskuussa v.44.- niin kovat ehdot ettei niihin voitu suostua. :))
Totta, Stalin asetti liian kovat ehdot, koska sai näiltä kenuilta saman viestin, kuin ennen talvisotaakin, eli että Suomi romahtaa muutamassa päivässä ku pannaan täysi rähinä päälle.
Ei ihme, että Stalinia alkoi koko porukka pikkuhiljaa närästään ...
Valtavin ponnistuksin ja uhrauksin saatiin alue, jonka Suomalaiset lupasivat palauttaa jo alunalkaenkin laukastakaan ampumatta.
mitään lähde-aineistoa olemassa?
Linkkiä en osaa antaa, olen jo sitä ikäluokkaa, ettei tiedonkeruu tai jakaminen netistä onnistu, mutta kyllä nämä teloitukset on mainittu ihan yleisessä historiankirjoituksessa.
Stalin palkitsi hyökkäystä Suomeen johtaneet kenraalit ( Govorov ja Meretskov) marsalkkaylennyksillä, eikä suinkaan teloituksilla.Eiväthän he mitään miljoona-atrmeijaa hukanneet, vaan menettivät noin 85 000 miestä ja suuren määrän kalustoa mm. noin 300-400 panssarivaunua. Puna-armeijan mittakaavassa tappiot eivät olleet mitenkään poikkeukselliset, joskin suuret näin sivusuunnassa. Pääosa joukoista oli jo heinäkuussa uusissa taisteluissa Baltiass. Vastoin loputtomiin toistettuja väitteitä nämä joukot eivät osallistuneet Berliinin valtaukseen, vaan saartoivat Kuurinmaan armeijaryhmää sodan loppuun.
Kyllä Tali-Ihantalan hyökkäyksen komentaja teloitettin taistelun jälkeen Kremlissä, sekä kaksi muuta.
Siis kyseessä olisi ollut 21. Armeijan komentaja kenraaliluutnantti D.N. Gusev? Enpä muista nähneeni moista, enkä löydä asiaa pikaetsinnällä. Taidat olla pahemmin metsässä. Stalinhan tyytyi tilanteseen ja lähetti juokot täydennettäviksi sekä uudelleen rintamalle saksalaisia vastaan lähinnä Kuurinmaalle.
rintamalta lähetettiin joukkoja Berliinin taisteluihin. Alunperin Sallassa taistellut 19.A kuului lopussa Rokossovskin toiseen Valkovenäjän rintamaan. Kannakselta siirrettiin 21.A Konevin ensimmäiselle Ukrainan rintamalle. Yksittäisiä divisioonia ja armeijakuntia muuallekin.
ei merkitse joukkojen siirtämistä. Pääosa Kannakselata irroitetuista juokoista suunnattiin Baltiaan.
komentajana voitaneen pitää 30.KaAK:n Nikolai P.Simonjakia. Hän toimi Kannaksen vaiheen jälkeen 3.Iskuarmeijan ja 67.A:n komentajana. Kuoli sairauteen 1956.
Ps. Toimi jatkosodan alussa 8.Erillisen Prikaatin komentajana Hangossa.
Kyllä sinun pitäisi löytää jokin nimi tai joukko-osasto joidenka komentajat ovat joutuneet teloitetuiksi. Muuten usko kärsii.
No ne pitää ilmeisesti sitten kaivaa esille ...
pidä paikkaansa. 19.A:n joukot sodan lopussa olivat kaikki Suomen rintamalta.
-313D Maaselästä.
-27D Rukajärveltä
-310D Syväriltä
-18D Syväriltä
-52D Kuolasta
-205D Kiestingistä.
21.A
-72D Kannakselta
-125D Kannakselta
Muut kuusi divisioonaa oli vanhoja Leningradin tai Volhovan Rintaman joukkoja.