Vuoden 1808-09 sota on monella tapaa moelenkiintoinen ja moniulotteinen, se myös muutti asemamme täysin.
Sodan häviäjä on selkeästi Ruotsi, se menetti itä-osat valtakuntaa eli Suomen, voittaja oli Venäjä, joka sai yhden valtion lisää alueeseensa.
Mutta Suomikin tavallaan oli voittaja, vaikka olikin entistä Ruotsia, Suomesta tuli autonominen alue, eli tavallaan oma valtionsa jo silloin, sen status nousi, koska siitä tuli suuriruhtinaskunta jolla oli omat lait ja valtiopäivät, vaikka valtionpäämies oli sama kuin oli Venäjällä.
Suomi sai rajoitetun itsenäisyyden ja oman talouden, sekä valtavat markkinat Venäjältä.
Suomi hyötyi seuraavana satana vuotena huomattavsti näistä kasvavista markkinoista ja sai rauhassa kehittyä kohti täydellistä itsenäisyytä.
Mikäli Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia, niin todennäköisesti se olisi ollut osa sitä hitaan kasvun aluetta, maakunnat olisi tyhjentyneet entisestään ja kielikin olisi vaihtunut valtakunnan pääkieleksi, eli Ruotsiksi, mitään itsenäisyyttä ei myöhemminkään olisi tullut.
Mitään tärkeitä investointeja tai suuria rakennelmia, ei olisi koskaan rakennettu tälle uhanlaiselle itärajalle, joka olisi todennäköisesti ollut seuraavassa sodassa sotatoimialuetta ...
Suomi voitti sen mitä Ruotsi hävisi, Venäjälle Ruotsin heikentyminen oli suhteellinen etu, uhka Pietaria kohti väheni.
Sodan häviäjä on selkeästi Ruotsi, se menetti itä-osat valtakuntaa eli Suomen, voittaja oli Venäjä, joka sai yhden valtion lisää alueeseensa.
Mutta Suomikin tavallaan oli voittaja, vaikka olikin entistä Ruotsia, Suomesta tuli autonominen alue, eli tavallaan oma valtionsa jo silloin, sen status nousi, koska siitä tuli suuriruhtinaskunta jolla oli omat lait ja valtiopäivät, vaikka valtionpäämies oli sama kuin oli Venäjällä.
Suomi sai rajoitetun itsenäisyyden ja oman talouden, sekä valtavat markkinat Venäjältä.
Suomi hyötyi seuraavana satana vuotena huomattavsti näistä kasvavista markkinoista ja sai rauhassa kehittyä kohti täydellistä itsenäisyytä.
Mikäli Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia, niin todennäköisesti se olisi ollut osa sitä hitaan kasvun aluetta, maakunnat olisi tyhjentyneet entisestään ja kielikin olisi vaihtunut valtakunnan pääkieleksi, eli Ruotsiksi, mitään itsenäisyyttä ei myöhemminkään olisi tullut.
Mitään tärkeitä investointeja tai suuria rakennelmia, ei olisi koskaan rakennettu tälle uhanlaiselle itärajalle, joka olisi todennäköisesti ollut seuraavassa sodassa sotatoimialuetta ...
Suomi voitti sen mitä Ruotsi hävisi, Venäjälle Ruotsin heikentyminen oli suhteellinen etu, uhka Pietaria kohti väheni.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sotilaallisesti suomen sota oli katastofaalinen. Jo pelkkä taistelu suunnitelma oli tuomittu. Armeija vetäytyi taisteluitta pohjoiseen ilman taistelukosketusta. Ruotsinkielistä johtoa oli suomenkielisen miehistön hankala ymmärtää.
Vaikea sanoa miksi 1700 luvulla ja suomen sodasa oli niin paljon kyvyttömiä kenraaleja. Muutama kuten Adam Lybecker joka teloitutti 7000 omaa hevostaan, tuomittiin maanpetoksesta.
kenraaleita. Korkeimmat virat oli varattu ylhäisaatelistolle. Joskus korkaan virkaan pääsi, jos oli riittävästi rahaa. Järjestelmällistä koulutusta ei ollut. Vallanpitäjien suosio ja poliitiset juonittelut ratkaisivat myös armeijan johtopaikat. Kenraalit olivat yleensä samalla poliitkkoja. Sota karsi aina kyvyttömiä, mutta seuraavaan sotaan mennessä oli taas uudet kyvyttömät remmissä. Ja oli kai huonoa onneakin.
Viaporin, eli Suomenlinnan luovuttaminen oli Venäläisiltä oikein hämäyksen ja propagandan esimerkki tapaus.
Suomenlinnan oli vahvasti varustettu ja sillä oli suuret varastot, kestää pitkääkin piiritystä.
Venäläiset saivat Suomenlinnan antautumaan ilman taisteluja, tämä offensiivi saa oikeat mitasuhteet kun ottaa huomioon voimasuhteet mitä oli käytössä.
Venäläisltä puuttui kokonaan raskas tykistö, jota Suomenlinnassa oli reilusti ja se oli lujissa asemissa linnoituksessa.
Venäläisillä oli sotilaita noin kolmasosan siitä, mitä oli Suomenlinnassa sotilaita.
Venäläiset ei alunperin uskoneet pystyvänsä murtamamaan Suomenlinnaa ja siksi tänne ei sijoitettu sotilaita, kuin nimeksi.
Mutta Venäläisten komentaja oli neuvokas mies, se siirteli pieniä kenttäkauunoita pitkin rantaa ja ammuskeli tasaisesti kokoajan, joukkoja siirreltiin samallalailla.
Suomenlinnan järeät kanuunat olisi kyllä tehneet selvää Venäläisistä, mutta ilmeisesti ei oikein raskittu ampua Helsingin kaupunkia päin, tai jostakin muusta syystä säästettiin ruutia ...
Lopputulos kumminkin oli, että Suomenlinnan komentaja antoi käskyn antautua, kolme kertaa pienemmälle joukolle, jolta puuttui kokonaan raskas tykistö.
Kun vielä miettii sitä, että nämä joukot oli hyvin vahvojen vallitusten suojissa, raskaiden kanuunoiden kanssa, niin ei voi kun ihmetellä, että millä logiikalla mies oikein toimi ...
Kenties Dramaattisin johto oli Pohjan sodan Suomen puolustus. Silloin Suomi menetti ratsuväkensä joka oli ollut voittamaton, Viipurin ja lopulta isossa vihassa koko maa miehitettiin. Isossa Vihassa Suomen geneettinen aines muuttui sillä mies pulassa Venäläiset miehitys joukot pääsivät pahalla mutta monesti myös hyvällä jättämään jälkensä.
Lybecker aiheutti paljon pahaa ennen kuin hänet erotettiin. Hän käski ampumaan 7000 hevosta inkerin maalle. Eräs Suomalainen komppania kieltäytyi ja ratsasti Suomeen. Lieneekö Ruotsalainen tottelevaisempi kansanluonne ollut syynä katastrofiin. Johto kun tuli Ruotsista.
Häntä seurasi Armfelt. Taistelijana rohkea lineaaritaktikko johti Suomen armeijan historiansa kahteen pahimpaan verilöylyyn. Napuella hän syylistyi samanlaiseen taktiikkaan kuin Rooman senaattorit Cannaessa. Mutta Armfeltillä oli sentään takana yli kolmekymmentä vuotta sotilasuraa. Armefelt päätti tapattamalla lopun Suomen armeijan Norjan tuntureilla. Mielenkiintoinen tilasto kertoo kuitenkin, että Suomenkielisten tappiot olivat pienet, kun taas ruotsinkieleiset paleltuivat lähes kaikki tuolla paluumatkalla. Syy oli että Suomalaiset eivät olleet yhtä päättömästi tottelevaisia kuin ruotsalaiset.
Armfeltilla oli 23 lasta. Heistä periytyi monta sotapäällikköä. Historia kuitenkin tekli Armfeltistä sankasrin.
oli ja on yhä täysin kuninkaan suunnitelman mukainen.