Koko historian läpi Ranska on aloittanut itse jokaisen käymänsä sodan.
Lopputulos on aina ollut tappio.
Ovatko ranskalaiset aina olleet kännissä tehdessään suuria strategisia päätöksiään? Siinä maassahan käytetään alkoholia päivittäin.
Lopputulos on aina ollut tappio.
Ovatko ranskalaiset aina olleet kännissä tehdessään suuria strategisia päätöksiään? Siinä maassahan käytetään alkoholia päivittäin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ovat ne ranskalaiset sentään paremmalla menestyksellä sotineet kuin suomalaiset, laadullisesti ja määrällisesti. Taitaa nappulan historian tuntemus olla korkkaritasoa?
kertoa edes yksi esimerkki, ennenkuin nimittelee nappulaksi, ymmärsitkö poika?
ranskalaiset olleet voittoisia. Eihän he muuten olisi ydinasevalta, toisin kuin esim. Suomi, vai?
Tässä pitää käsitellä asiaa vähän pitemmällä ajanjaksolla, kuin kahden maailmansodan väliä ...
Euroopassa väestöräjähdykset eri maissa, on edenneet pikkuisen eri tahtiin ja voimakkaasti kasvanut kansakunta on aina noussut haastamaan muita.
Espanjalaiset toivat perunan Eurooppaan, joka itseasiassa on näiden väestöräjähdysten katalysaattori.
Väkiluvun voimakas kasvu lähti liikkeelle Espanjasta, joka olikin Eurooppaa dominoiva valtakunta aina 1600 luvun lopulle asti, sen jälkeen väestöltään voimakkaimmin kasvoi Ranska, joka sitten lunasti paikkansa sotimalla ja Napoleonin sotien aikaan joka kolmas Eurooppalainen oli Ranskalainen, Ranskan väkiluku oli viisi kertaa suurempi kuin Britannian.
Sata vuotta myöhemmin, 1800 luvulla alkoi Saksalaisten määrä hyvin voimakkaasti kasvaa, samoin Saksata tuli Bismarkin johdolla yksi valtakunta, keisarikunta, joka alkoi johtaa kehitystä.
Tästä seurasi aikanaan omat sodat, jotka sitten romuttivat koko Euroopan.
Voidaan sanoa, että 1800 luvun lopulla tai 1900 luvun alussa, peruna sitten räjäytti itä- ja pohjoiseuroopan väestöt kasvuun, Venäjästä kasvoikin suurvalta, joka haastoi Saksaa ...
Peruna on mullistanut useimmat valtiot ja imperiumit, hajoittanut ne ja nostanut uudet kansakunnat esiin, alueet joilla ei voi viljaa kasvattaa soveltuu silti perunalle, tuskin Suomeakaan olisi näin tasaisesti asutettu, ilman perunaa ja karjataloutta.
Ranska oli Euroopan keskeinen valtio yli sata vuotta, 1700 luvulta pitkälle 1800 luvun puoliväliin asti, sen surullinen loppu oli se, ettei se koskaan ole hyväksynyt sitä, että Saksa on kasvanut sen ohi, yli sata vuotta sitten.
antautui 1940 Saksalle ja sai itsenäisyyden lähinnä Usa johtaman maihinnousun ansioista takaisin 1944. Ilman Englannin ja Usa apua olisi ilman hävinnyt ensimmäisen maailmansodan suuri osa ranskaa oli miehitettynä. 1870-71 Saksa nujersi Ranskan totaalisesti. Britit laisi Napoleonin joukot Waterloossa 1815 Ranska kärsi murskatappion. Onnettoman sodanäynnin mestari on kuitenkin jollain ilveellä säilynyt jonkin sortin suurvaltana.
venäjällä oli 1600 n. 15 milj. mutta jo 1800 se oli ranskaa isompi. Sodassa on näköjään aina väkirikkain valtio yleensä voittanut.
Ranska käris tappion, koko muulle maailmalle Waterloossa, eli siinä mielessä voidaan sanoa, että vastassa oli Itävalta, Preussi, Venäjä ja Englanti, ehkä vielä muitakin ...
Sitä tappiota ennen Ranska kyykytti muuta Eurooppaa sodillaan yli kaksikymmentä vuotta, ei ihan huono saavutus ...
Tuo 1870 tappio Saksalle, kuvastaa nimenomaan tätä voimasuhteiden ja väkilukujen muutosta, Saksasta oli kehityksen seurauksena tullut Euroopan keskeinen valtio, asema mitä sillä ei ollut koskaan ollut ennen tätä ...
Saksa oli vuosisatojen ajan ollut se huora, jota kaikki kävivät vuorollaan naimassa ...
"Sodassa on näköjään aina väkirikkain valtio yleensä voittanut."
Aleksanteri Suuren Makedonia vs. Persia? Japani vs. keisarillinen Venäjä? Vietnamin sota? Kourallinen espanjalaisia kukisti atsteekkien ja inkojen valtakunnat. Ranskan vallankumousta ja Napoleonia vastaan syntyi kuusi liittokuntaa ja Ranska voitti ne kaikki viimeistä lukuunottamatta.
"Sitä tappiota ennen Ranska kyykytti muuta Eurooppaa sodillaan yli kaksikymmentä vuotta, ei ihan huono saavutus ..."
Ja 1600-luvullahan Ranska ei hävinnyt ainuttakaan sotaa. 1700-luku sujui hieman huonommin, tosin Amerikan itsenäisyyssodan yhteydessä Ranska löylytti englantilaisia aika mukavasti (mutta myös Ranskan valtiontalous meni sen johdosta kuralle, mikä johti vallankumoukseen 1789).
oli se huora ei saksa, moni sanoo että vasta eu:n myötä puola on päässyt naimaan itse muita
Oli Saksa melkoinen poljettava 1500-luvulta 1800-luvulle.
Puolan nöyryytys oli tosin sitten nopeampi ja perusteellisempi. Sadassa vuodessa sen yli kävelivät Ruotsi, Preussi, Itävalta ja Venäjä. Kolme jälkimmäistä vieläpä jakoivat sen keskenään.
väkiluvultaan rikas gallia joutui caesarin vaaloittamaksi. Gallit ovat unelmoivia. Innostuvat kovasti ja nopeasti, mutta yhtä nopeasti myös menettävät innostuksensa. Näin kuvaili Roomalais historia Tacitus.
Ilman moista kansan luonnetta olisi 20 miljoonainen kansakunta hallinnot eurooppaa. Vuoteen 1800 asti oli Ranska ollut euroopan väkirikkain valtio. Maa tosiaan on hävinnyt aina sotansa. Kenties juovat liikaa viiniä
Seitsemänvuotisessa sodassa muutaman miljoonan asukkaan Preussi pisti kampoihin Ranskan, Itävallan ja Venäjän yhtyneille voimille. Tuho oli kylläkin lopussa lähellä, mutta Fredrik Suuren onneksi Venäjän keisarinna kuoli viime hetkellä ja uusi tsaari lopetti sotatoimet (Hitler ja Goebbels pitivät houreissaan Rooseveltin kuolemaa 1945 samanlaisena pelastavana ihmeenä).
Preussista sanottiin että se ei ole valtio jolla on armeija vaan armeija jolla on valtio. Väkiluku ei tosiaan ratkaise sotia, vaan armeijan miesvahvuus. Preussi oli asevelvollisuus pohjalta luotu aatelisjunkkerien johtama armeija. Kova kuri ja harjoittelu mahdollistivat hieman alivoimalla voiton.
Ruotsi olisi voinut perjaateessa ottaa preussin paikan suurvaltana, mikäli se ei olisi ajautunut 1700 luvulla sotilaalliseen alemmustilaan. Tuohon tilaan ajuduttiin miltei heti ruotulaitoksen vakiinnuttua. Toki sarja kelvottomia johtajia oli myös. Koko pohjansodan jälkeisen ajan ainoa kunnian hetki oli koljonvirralla ja sielläkin vain vähäinen voitto.
Kyllä ainakin toisen maailmansodan osalta täytyy ihailla ranskalaisten menestystarinaa. Selvisivät melkoisen ehjinä sodasta kun laittoivat muut sotimaan puolestaan, aineelliset vahingot ja uhrit olivat suhteellisen mitättömiä, ja Ranska asteli voittajien rintamassa ja nauttii mm. turvallisuusneuvostossa taitavan politikointinsa hedelmiä edelleen. Sodat voitetaan neuvottelupöydässä, ei rintamalla.
3,5 miljoonaa ranskalaista oli pakko töissä Saksassa että ehkäpä pojat olisivat olleet sittenkin rintamalla epäilen
Hein? Hengissä taisi useimmat palata.