Väärä ajoitus - mutta niinhän elämässä aina käy.

Nuorelle miehelle, jolla on taivaansiniset silmät ( Ehkä luet tämän, ehkä et ):

Olit hauska, olit kiltti, olit komea.
Olit jotakin sellaista, johon minä en missään nimessä olisi halunnut törmätä, en nyt, en näin pian sen rumasti päättyneen suhteen jälkeen, josta sinä et tiedä mitään. Enkä minäkään tiedä sinusta mitään, edes sitä, oletko vapaa. Ja siitäkin huolimatta, sinä yhtenä yönä tanssittiin pikkutunneille asti, aamuyöllä ennen auringonnousua tutustuttiin kahdestaan Helsingin autioihin katuihin - eihän herrasmies voi naista yksin jättää...

Nyt kun silloin tällöin törmään sinuun, en ole näkevinänikään, joskus et sinäkään minua. Mutta jos moikkaat, vastaan tervehdykseen, vaan en juuri enempää. Tuntuu, kuin meillä ei olisi enää mitään sanottavaa, enkä minä ainakaan uskalla yrittää murtaa hiljaisuutta. Sellaisista lähtökohdista ei ystävyyttä kai rakenneta, muusta nyt puhumattakaan.

En minä halunnut, että tässä näin kävisi.
Ja silti juoksen karkuun.
- -

Mutta mitä ihmettä enää voi tehdäkään?
0547
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Nahkatakkinen tyttö kirjoitti:

Nuorelle miehelle, jolla on taivaansiniset silmät ( Ehkä luet tämän, ehkä et ):

Olit hauska, olit kiltti, olit komea.
Olit jotakin sellaista, johon minä en missään nimessä olisi halunnut törmätä, en nyt, en näin pian sen rumasti päättyneen suhteen jälkeen, josta sinä et tiedä mitään. Enkä minäkään tiedä sinusta mitään, edes sitä, oletko vapaa. Ja siitäkin huolimatta, sinä yhtenä yönä tanssittiin pikkutunneille asti, aamuyöllä ennen auringonnousua tutustuttiin kahdestaan Helsingin autioihin katuihin - eihän herrasmies voi naista yksin jättää...

Nyt kun silloin tällöin törmään sinuun, en ole näkevinänikään, joskus et sinäkään minua. Mutta jos moikkaat, vastaan tervehdykseen, vaan en juuri enempää. Tuntuu, kuin meillä ei olisi enää mitään sanottavaa, enkä minä ainakaan uskalla yrittää murtaa hiljaisuutta. Sellaisista lähtökohdista ei ystävyyttä kai rakenneta, muusta nyt puhumattakaan.

En minä halunnut, että tässä näin kävisi.
Ja silti juoksen karkuun.
- -

Mutta mitä ihmettä enää voi tehdäkään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu