Kristityt käy täällä morkkaamassa "pahoja" ateisteja ja kuitenkin kristittyjä on haukuttu ateistiksi.
"Heikki Räisänen
Diakonia ja varhaisen kristinuskon leviäminen
Näkökohtia uusimmasta keskustelusta"
sivulta 6
"Keisari Julianus ”Luopio”, Konstantinuksen veljenpoika, yritti lyhyeksi jääneellä hallituskaudellaan uudistaa kreikkalais-roomalaisen uskonnon uusplatonismin hengessä ja suistaa ateismiksi luonnehtimansa kristinuskon (”galilealaisten” taikauskon) sen hiljattain saavuttamasta valta-asemasta. Kirjeessä eräälle vanhan uskonnon ylipapille vuodelta 362 Julianus valittaa, että ”ateismin” leviämistä on eniten edistänyt ”galilealaisten ystävällisyys muukalaisia kohtaan, vainajien haudoista huolehtiminen ja heidän hurskas elämänsä, niin teeskenneltyä kuin se onkin” (viimeksimainittu kommentti pohjautuu tietenkin Julianuksen omaan poleemiseen näkemykseen).” "
http://www.helsinki.fi/teol/hyel/opiskelu/kl20/kamu/taustat/Diakonia Räisänen.pdf
"Heikki Räisänen
Diakonia ja varhaisen kristinuskon leviäminen
Näkökohtia uusimmasta keskustelusta"
sivulta 6
"Keisari Julianus ”Luopio”, Konstantinuksen veljenpoika, yritti lyhyeksi jääneellä hallituskaudellaan uudistaa kreikkalais-roomalaisen uskonnon uusplatonismin hengessä ja suistaa ateismiksi luonnehtimansa kristinuskon (”galilealaisten” taikauskon) sen hiljattain saavuttamasta valta-asemasta. Kirjeessä eräälle vanhan uskonnon ylipapille vuodelta 362 Julianus valittaa, että ”ateismin” leviämistä on eniten edistänyt ”galilealaisten ystävällisyys muukalaisia kohtaan, vainajien haudoista huolehtiminen ja heidän hurskas elämänsä, niin teeskenneltyä kuin se onkin” (viimeksimainittu kommentti pohjautuu tietenkin Julianuksen omaan poleemiseen näkemykseen).” "
http://www.helsinki.fi/teol/hyel/opiskelu/kl20/kamu/taustat/Diakonia Räisänen.pdf
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuo teksti onkin sivulta 7. Pyydän anteeksi virhettäni.
Olla hauska muiden kuin minun mielestäni, no ei se mitään.
Laitan tähän kuitenkin vähän lisää tekstiä tuosta kristillisen rakkauden toteutumisesta.
sivulta 8
"Kristillisen seurakunnan jäsenyys antoi itse asiassa kolmannen vuosisadan puolivälissä ihmiselle paremman konkreettisen turvan kuin Rooman kansalaisuus!43 Kristityt loivat ylikansallisen yhteisön, joka pystyi kriisitilanteissa toimimaan paremmin kuin viralliset tahot. Ilman epäilystä tällä oli suuri merkitys kristinuskon menestykselle.Tässä kristinusko näyttää myös poikenneen Isiksen ja Mitran kulteista.44
Ei kuitenkaan ole syytä unohtaa mitalin toista puolta. Uusien uskontojen tutkimus osoittaa, että tietty määrä suvaitsematonta eksklusiivisuutta - korostettua vakuuttuneisuutta oman asian oikeudesta - edistää liikkeen leviämistä. Kirkon ”koherenttiin kulttuuriin” liittyi myös tietty eksklusiivisuus - ”koteloituminen”,45 suvaitsemattomuus, pyrkimys kaikkinaisen toisinajattelun tukahduttamiseen omassa piirissä. Paavalin ekumeenista kolehtia ei Jerusalemin seurakunta ilmeisestikään ottanut vastaan!46 Keskinäisen rakkauden hehkutuksen rinnalla on terveellistä panna merkille ns. apostolisiin isiin kuuluvan 2. Kleemensin kirjeen (toinen vuosisata) turhautuneen realistinen huokaus: kun pakanat kuulevat Herran kehottavan kristittyjä rakastamaan vihollisiaan, ”he ihailevat tätä ylenmääräistä hyvyyttä. Mutta kun he sitten näkevät, että me emme rakasta edes niitä, jotka meitä rakastavat, puhumattakaan niistä, jotka meitä vihaavat, he nauravat meille, ja Herran nimi tulee pilkatuksi” (2 Kleem 13:4).
Ihanteen ja todellisuuden jännitteessä (ja ihanteiden välisessä jännitteessä: totuuden omistaminen ja toisen rakastaminen eivät ole helposti yhteen sovitettavia asioita!) ovat kristitytkin aina eläneet. Emme myöskään tiedä, kuinka suuri osa kristityistä tosiasiassa asettui epidemioissa hengenvaaraan ja kuinka moni mahdollisesti vetäytyi sivuun. Mutta kaikkien varauksien jälkeenkin on ilmeistä, että se tapa jolla kristityt - ainakin monet heistä - elivät uskoaan arjen kriiseissä todeksi, oli hyvin keskeinen syy heidän uskonsa vähittäiseen läpimurtoon Rooman valtakunnassa.
Diakonia - sekä yhteisön sisällä tapahtuva että varsinkin uskonnolliset ja kansalliset rajat ylittävä työ edustaa siis aivan keskeisiä varhaisen kirkon perinteitä ja voisi saada identiteetilleen vahvistusta tässä esitellystä keskustelusta."
http://www.helsinki.fi/teol/hyel/opiskelu/kl20/kamu/taustat/Diakonia Räisänen.pdf
on aina mukavaa valottaa krisselin utuista kuvitelmaa kristinuskon alkuajoista. Kiitos linkistä.
On siellä kirkossamme rohkeitakin ihmisiä.
"Kirkon täytyy palata peruskysymyksiin, professori Heikki Räisänen muistuttaa.
Kirkossa ei saa olla aikuinen, väitti raamatuntutkimuksen professori Heikki Räisänen Kuopiossa juhlaluennossaan. Uskonkysymysten itsenäiseen tutkisteluun ei juuri rohkaista. Sen sijaan ihmisille tarjoillaan valmis komiteoiden, kirkolliskokousten ja poliittisten johtajien masinoima uskonnollinen paketti.
Tässä luterilainen, kuten muutkin kirkot, ajavat sammutetuin lyhdyin. Ne eivät suostu avoimesti myöntämään sitä ilmiselvää tosiasiaa, että niiden opit perustuvat sopimuksenvaraisiin valikoimiin Raamatun kohtia ja tiettyinä kirkkohistoriallisina tilanteina tärkeäksi koettuja ajatuksia. "
"Räisänen muistuttaa siitä, että nykyajan ihmiset eivät kysele neuvoa komiteoilta ja instituutioilta muodostaessaan elämänkatsomustaan. Kirkon pitäisi nyt luopua oikeassa olevan opettajan roolista ja rohkaista ihmisiä avoimesti kyselemään ja etsimään itse omia totuuksiaan. Lisäksi tulisi sallia suurempi näkemysten monimuotoisuus. Näin monen usko voisi muuttua huomattavasti yksinkertaisemmaksi ja toimivammaksi.
Esimerkiksi emeritusprofessori Antti Eskolan on kirkkoon liityttyään etsinyt kirjoissaan yksinkertaisempaa uskonmallia kuin mitä virallisessa versiossa tarjotaan. Räisänen kummasteli sitä, että Eskola otetaan aplodein vastaan kirkkoon jakamaan ajatuksiaan, mutta jos joku pappi esittelee samanlaisia ajatuksia, hänet leimataan oitis harhaoppiseksi. Lyhyesti sanottuna, kirkon ymmärrys itsestään sopii huonosti tähän aikaan ja se on ainakin jossakin määrin epätosi. Ehkä jokainen kuulija ei huomannut luennon pohjalta tätä perusteesiä. "........
http://www.karikuula.com/15
Kyllä se minusta ainakin ihan hauska on:) Mutta niinhän se meni koska kristinusko oli se uusi ja ateistinen Rooman jumalia ja "vanhaa" uskontoa kohtaan... Joka taas roomalaisten mielestä oli oikea ja totta. :D
Taitaa hiertää monta tahoa kansankirkkomme sisällä.
"Professori esittää moraalisia vaatimuksia Jumalalle
Heikki Räisänen herättää jälleen tarpeellista hämmennystä
Heikki Räisänen: Rosoinen Raamattu. WSOY. 239 s. 38 e.
Helsingin yliopiston teologian opiskelijat järjestivät 1980-luvun lopulla hyväntekeväisyyshuutokaupan. Huusin itselleni professori Heikki Räisäsen lahjoittaman oikovedoksen kouluhallituksen kalkkiviivoille hyllyttämästä lukion oppikirjasta.
Räisänen oli oikovedoksen lisäksi lahjoittanut myytäväksi myös vanhat "redaktiokriittiset" silmälasinsa sekä lapsuudenaikaisen vihkonsa, johon hän oli aikanaan kirjoittanut ja piirtänyt Raamatun tarinoita.
Hylätty uskonnonkirja osoittautui kutakuinkin samaksi tekstiksi, jonka olin lukenut teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin keväällä 1984. Kirjan nimi oli silloin Raamattutieto. Se oli historiallisiin menetelmiin pohjautuva yleistajuinen esitys Raamatun synnystä, sisällöstä ja tulkinnasta, mielestäni oikein innostava pääsykoekirja. Sitä luetettiin valintakokeeseen varmaan toistakymmentä vuotta.
Kirjoituskokoelmassaan Rosoinen Raamattu Uuden testamentin eksegetiikan emeritusprofessori Räisänen viittaa myös torjutun oppikirjansa kohtaloon. Jopa avarakatseisuudestaan tunnetut piispat Mikko Juva ja John Vikström olivat asettuneet Räisäsen käsikirjoitusta vastaan.
Kouluhallituksen uskonnon ylitarkastajan Olavi Aulan kirjoittamassa lausunnossa todettiin, että "kansan uskonnollinen vakaumus ei kestä sitä, mitä teologisessa tiedekunnassa papeille jo ajat sitten on eksegetiikassa opetettu", ja Piispa Samuel Lehtonen halusi välttää "tarpeetonta hämmennystä".
Räisänen päättikin aiheuttaa vastedes vain tarpeellista hämmennystä."........
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Professori esittää moraalisia vaatimuksia Jumalalle/HS20061104SI1KU05z3m
"DOSENTTI RÄISÄSEN VÄITTÄMÄT
......
Räisäsen kielteinen kanta ihmetapahtumiin näkyy ensimmäiseksi hänen neitseestäsyntymistä sivuavassa väitöskirjassaan. Tavalliselle tutkijalle uskoisi riittävän, että sekä Matteus ja Luukas omistavat runsaasti aikaa Jeesuksen ihmesyntymän esittämiselle. Toisaalta Räisänen tutkijana varmaan tietää, että kolmessa Jeesuksen aikaisessa ja hänen aikansa ajattelua heijastavassa aramealaisessa targumissa5 puhutaan (1 Moos. 3:15) vaimon siemenestä kantapäähän haavoitettavana Messias-kuninkaana. Samoin Jesaja (7:14) puhuu "ihmeestä" (hepreaksi o o t), jonka Herra antaa, kun "neitsyt tulee raskaaksi", ja jopa tuo neitsyt joutuu antamaan pojalle nimenkin I m m a n u e l E e l eli 'Meidän kanssamme on Jumala'. Sanaa a l m a a eli 'neitsyt' käytetään mm. Rebekasta, "johon mies ei ollut koskenut". Ei ainakaan lähteiden perusteella tuota i h m e -sanaa voisi jättää pois. Myös juutalaisissa lähteissä puhutaan ihmesyntymän mahdollisuudesta laajemmin kuin yleensä oletetaan. Tällaisissa kielteisissä asenteissa ei ole kysymys tieteestä, vaan tutkijan omasta uskonlausumasta.
Kristuksen toisesta tulemisesta Räisänen on lausunut: "Mitä kristilliseen rekvisiittaan, Jeesuksen takaisin tuloon ja muuhun tulee, niin en enää näiden 2000 vuoden jälkeen pysty siihen uskomaan." Ylösnousemuksesta Räisänen toteaa: "Tuskin se hauta oli tyhjä." Ylösnousemuksen kieltäminen ei ole kylläkään niin suuri tieteellinen löytö, että sen vuoksi kannattaa vaivaa nähdä. Jeesus sai nuhdella ensimmäisiä opetuslapsiaan heidän epäuskonsa ja sydämensä kovuuden tähden.
Kuitenkin itse lähteiden mukaan, joihin teologia vetoaa, ei juuri mikään toinen uskomme perusasia ole niin voimakkaasti perusteltu kuin ylösnousemus. "..........
http://www.kirjasilta.net/santala/rakoileeko/teksti.html#dosentti
"Jopa avarakatseisuudestaan tunnetut piispat Mikko Juva ja John Vikström olivat asettuneet Räisäsen käsikirjoitusta vastaan."
Avarakatseisuus ei tarkoita sitä, että väärän opin opettaminen hyväksytään.