tällä palstalla törmää lähes joka avauksessa siihen teemaan, että "jeesus rakastaa". kuitenkin lähes samaan hengenvetoon sitten todetaan että "jumalaa tulee pelätä". mitenkä ihmeessä nämä kaksi juttua voidaan liittää samaan (?) persoonaan?
jos minä vaikka pelkään jotakuta, niin sitähän pitää silloin lähteä karkuun. eikös näin ole? jos vaikka pelkään naapurin koiraa, niin minähän en mene sen lähelle.
jos taas rakastan jota kuta henkilö, niin erossa ollessani minulla on tietenkin ikävä häntä. ja kun pääsen takasin hänen luo, niin haluan tietenkin olla häntä lähellä.
mutta voisiko nyt joku selostaa, että miten ihmeessä demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi pelätä jota kuta? siitähän voi tänä päivänä nostaa syytteen; se täyttää laittoman uhkauksen perusteet.
jos minä vaikka pelkään jotakuta, niin sitähän pitää silloin lähteä karkuun. eikös näin ole? jos vaikka pelkään naapurin koiraa, niin minähän en mene sen lähelle.
jos taas rakastan jota kuta henkilö, niin erossa ollessani minulla on tietenkin ikävä häntä. ja kun pääsen takasin hänen luo, niin haluan tietenkin olla häntä lähellä.
mutta voisiko nyt joku selostaa, että miten ihmeessä demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi pelätä jota kuta? siitähän voi tänä päivänä nostaa syytteen; se täyttää laittoman uhkauksen perusteet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
>>>tällä palstalla törmää lähes joka avauksessa siihen teemaan, että "jeesus rakastaa". kuitenkin lähes samaan hengenvetoon sitten todetaan että "jumalaa tulee pelätä". mitenkä ihmeessä nämä kaksi juttua voidaan liittää samaan (?) persoonaan?>jos minä vaikka pelkään jotakuta, niin sitähän pitää silloin lähteä karkuun. eikös näin ole? jos vaikka pelkään naapurin koiraa, niin minähän en mene sen lähelle.>jos taas rakastan jota kuta henkilö, niin erossa ollessani minulla on tietenkin ikävä häntä. ja kun pääsen takasin hänen luo, niin haluan tietenkin olla häntä lähellä.>>mutta voisiko nyt joku selostaa, että miten ihmeessä demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi pelätä jota kuta? siitähän voi tänä päivänä nostaa syytteen; se täyttää laittoman uhkauksen perusteet.
Jumalan pelko on hänen läsnäolonsa tuntemista ja hänen pyhyytensä arvostamista ja tajuamista.
Raamattu sanoo: "Sinun tykönäsi on anteeksiantamus että sinua peljättäisiin."
Jumalan pelko on samaa kuin lapsella terveessä isäsuhteessa, lapsi on tehnyt jotain minkä isä on kieltänyt ja tietää isän siitä ehkä nuhtelevan tai rankaisevan. Se kuuluu siihen oikeudenmukaisuuteen jonka hän on oppinut. Kuitenkin hän tietää isän rakastavan häntä ja kaipaa isän anteeksiantoa. Hän ehkä myös tietää miksi isä on kieltänyt teon ja nähnyt tekonsa seurauksetkin. Isä antoi lakinsa suojellakseen häntä joutumasta vaaraan tai vahingoittamasta toisia ja itseäänkin.
Tai sitten hän ei vielä sitä täysin ymmärrä.
Jos lapsi pitää yhä tuhmuuksistaan ja tahtoo niitä jatkaa, voi hän yrittää kiemurrella pois rangaistuksesta, jonka tietää hänelle kuuluvan.
Jumalan aikojen alussa antamaan lakiin ja oikeudenmukaisuuteen yhteiskuntamme lait ja demokratia alunperin perustuivat, mutta nyt lait ovat jo muunnellut nyky-yhteiskunnan ihmisten tapojen ja mielipiteiden mukaisiksi.
Voithan yrittää tämän "demokraattisen" yhteiskunnan laeilla koettaa saada Jumalan syytteeseen "laittomista uhkauksista" jos siltä kuitenkin tuntuu, että demokratia on uhattu Jumalan taholta.
Muuten: Koira ei osaa muuta kuin vain purra ja haukkua sinua. Pelekääkkö nää polliisia? Poliisin saaminen syytteeseen "laittomista uhkauksista" voisi olla aluksi helpompaa, vai oletko jo onnistunut? Ehkä kannattaisi sitten harjoitella vielä jollain hovioikeuden tuomarillakin.
Tämän kristinuskon Jumalan rakkaus on hyvin kummallista.
- hän rakastaa minua
- elän ja tietysti mokailen
- hän antaa mokat anteeksi jos uskon tietyllä tavalla, ja vielä tuhansia vuosia vanhaan ihan kaheliin satuun. tämä on ainut keino.
- jos en uso, palan ikuisesti helvetin liekeissä.
rakkautta? ehei, sen vastakohtaa tuo tuollainen on. Joten jos haluat rakastaa tuota jumalaa, sinä yksinkertaisesti teet sen helvetin pelosta.
>> Joten jos haluat rakastaa tuota jumalaa, sinä yksinkertaisesti teet sen helvetin pelosta.
Keskusteluhan koskee Jumalan pelkoa, ei rakkautta. Se on aivan toinen asia.
Tietyt lait pitävät pystyssä "demokraattista yhteiskuntaakin". On toimittava tietyllä tavalla ettei mokaile ja joudu mokailusta vastaamaan tuomarin edessä. Kun sinut on todettu syylliseksi, voit yrittää anoa armahdusta. Rakastamisesta on turha tuomarille jutella. Kysehän on demokraattisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta.
Nyt sitten vaihdoit helvetin pelkoon. Helvettiä et ilmeisestikään pelkää vaikka se ei ollenkaan vastaa "demokraattista yhteiskuntaasi"? Outoa sekin on.
että vaikeuksia ja kiusauksia meille järjestäessään Jumala ei jätä lopullisesti niihin vaikeuksiin, vaan on valmistanut niistä pääsyn:
1. Kor. 10:13
"Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää."
Jumala pelastaa ihmisen vain Jeesuksen tekemän uhrin perusteella, muuten ihminen olisi täysin ilman Jumalan kirkkautta, liian syntinen, eikä pääsisi taivaaseen. Mieti, millaisen hinnan Jeesus maksoi ristillä uskovaisten edestä.